Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä, kummilapsi ja sisarus, mikä on reilua? (PITKÄ TEKSTI)
11.04.2016 |
Pahoittelut pitkästä tekstistä!i. Minulla on 12v kummilapsi, joka on aina ollut läheinen. Ystäväni (lapsen äiti) erosi tytön isästä hänen ollessaan todella pieni, ja he olivat käytännössä kahdestaan monta vuotta. Minä olen ollut tytön elämässä paljon, hoitanut vauvana, nähtiin ihan vähintään pari kertaa viikossa, yökyläiltiinkin puolin ja toisin. Alusta asti olen viettänyt tytön kanssa kahdestaan aikaa niin että äiti pääsee hoitamaan asioitaan tai ihan vain olemaan, ollaan käyty kesäteatterissa joka kesä (tämä on perinne) ja kerran tehtiin viikonloppureissu Ruotsiin. Olen aina nämä maksanut, ja yleensä ostan jonkun "muiston" jos jossain käydään.
Kaikki on toiminut hyvin.
Nyt ongelmaksi on tullut puolisisarus. (Ystäväni siis löysi uuden miehen ja sai toisen lapsen). Tämä sisarus on nyt sen ikäinen että hän on alkanut protestoimaan jos sisko saa jotain, ja hän ei. Muistan häntä kyllä merkkipäivinä ja jouluna jne, mutta en yhtä isoilla lahjoilla kun kummityttöäni, vaan ostan jotain pientä. Hänestä ei ole samalla tavalla tullut läheistä, sillä uuden miehen ja hänen syntymänsä jälkeen on ollut useammin niin että vietämme aikaa paljon kummitytön kanssa kahdestaan, hän oli heidän tavatessaan juuri sen ikäinen että hyvin pystyi lähtemään syömään tai leffaan tms. ilman vanhempia.
No nyt tuli sellainen tilanne eteen kuulemma viimeksi kun kävin tytön kanssa kaupungilla, niin hänen tullessaan kotiin oli tullut huutoa siitä miksei toinen päässyt eikä saanut mitään herkkua (kävimme kahvilassa), ja tilanne oli mennyt siihen että vanhemmat olivat sitten vieneet tämän pienen kahvilaan. Minun mielestäni ihan kiva, ja ehkä olisivat jo etukäteen voineet suunnitella siskon kanssa jotain. Nyt kumminkin haluavat ratkaista asian niin, että jos haluan tehdä kummityttöni kanssa jotain, niin nuoremman pitäisi päästä mukaan, enkä saa enää ostaa asioita vain tytölle.
Tavallaan reilua joo, mutta meillä on ihan oma juttumme, ja minä olen kuitenkin vain tämän vanhemman kummi, ja siskolla on omat. Olin jo iloinnut siitä miten käydään shoppailemassa ja muuta, kun kummityttöni on jo nuori nainen, jonka kanssa voi tehdä vähän aikuisempiakin asioita. On aika eri käydä kahvilla 12v lapsen kanssa, jonka tunnet hyvin, kuin se 12v ja 6v yhdessä. Minun mielestä saankin olla vähän epäreilu ja suosia toista lasta, koska olen hänen kumminsa! Vanhemmat kumminkin näkevät asian niin, ettei näin voi tehdä, vaan pitää olla "reilu". Mun mielestä reilua olisi että tämän nuoremman kummi veisi häntä johonkin, ja jos näin ei ole, niin ei ole minun murheeni mielestäni (vaikka kuulostaa pahalta). Suren kovasti jos yhteydenpito jotenkin vaikeutuu, tyttö on minulle kovin rakas.
Harmittaa kaikkien puolesta, pikkusisko ilmeisesti ihan kunnolla itkee sitä miksei hänelle soita kukaan aikuinen jne jne. Ilmeisesti häntä on harmittanut jo kauan ja nyt tilanne on jotenkin kärjistynyt niin että jännittää soittaakin, puhumattakaan jonkun kivan tekemisen ehdottamisesta. Yhteydenpito on ollut aina niin helppoa ja mutkatonta, ja ajattelin sen säilyvän sellaisena aina.
En tiedä miten tilanteen ratkaisee, en haluaisi mitään älytöntä salailurumbaa, mutten myöskään ottaa isompaa roolia tämän toisen lapsen elämässä. Hänellä on kuvioissa isäkin, jota kummitytölläni ei ole ollut, ei sekään ole "reilua".
En tiedä, ottaa päähän.
Kommentit (7)
Ymmärrän täysin pointtisi. Ei sun tarvi toista ottaa samalla lailla huomioon, koska ei ole sun kummilapsi. Tosi harmi jos toisella ei oo yhtä kivaa kummia, mutta ei se tosiaan oo sinun ongelmasi.. koita nyt vielä puhua järkeä äidille ettei sinun ja lapsen suhde jää. Elämä ei ole aina reilua ja kivaa. Näinhän se on ja tulee opittua jossain vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmastikkin vastaavia tilanteita on toisillakin. On hienoa että olet kummityttösi kanssa. Se nyt on tosiseikka että sinut on valittu kummiksi ja näin ollen sinun ei niin paljoa tarvitse huomioida molempia. Eli tämän toisen kummi hoitakoon omansa, jollei ,niin ei sinulta voi vaatia että kummeilisit toiselle. Epäreilultahan se tuntuu, mutta kuten sanoit ei mene lapsilla muutenkaan tasan tämä isyysjuttu. Meidän kellään lapsella ei ole kummia, enkä haluaisikaan mitään vastaavaa (ei siis olla uskossa) koska siitä koituisi eriarvoisuutta. Se vaan usein tuo riitaa kun jonkun kummi on tuollainen ihana kuin sinä ja toiset ei välitä olla juurikaan tekemisissä.
Kiitos kommenteista, täytyy vielä jutella asiasta yhdessä. Kummitytölläni on asiasta myös paha mieli, hän olisi jopa valmis ottamaan siskon mukaan (tiedän ettei oikeasti haluaisi), eikä halua tehdä mitään mistä tulee toiselle paha mieli. Muuten voisikin keksiä jonkun feikki harrastuksen jossa kummityttö mukamas käy kerran viikossa, jonkun tylsän joka ei herätä kateutta :)
Mielestäni kummityttöni ansaitsee sitä omaa aikaa mitä yhdessäolomme on, omalla äidillään ei ole aikaa, ja hän on kumminkin elänyt puolet elämästään ilman tätä uutta miestä ja lasta (vaikka mukava mies on, ja siskostakin tykkää, en tarkoita sillä!).
Niin ja pakko vastata tuolle ekalle kommentoijalle että minulla on kyllä omakin lapsi, en vaan kokenut että se liittyy tähän mitenkään joten en maininnut asiaa. On ihan mahdollista pitää kummilapseen läheisiä välejä vaikka onkin oma lapsi, vai onko ajatuksesi se, että kummilapset ovat "korvikkeita" joihin ei pidetä enää yhteyttä kun saadaan omia? Ja jos minulla ei olisi lasta, niin sen saaminen nyt oikeuttaisi minut jättämään yhteydenpidon tyttöön jonka kanssa olen ollut läheinen hänen koko elämänsä ajan? Onpa reilua!
Olet varmaan mahtava kummi, ihanaa! Ne on harvassa. Yritä vanhempien kanssa sopia, että jos jotenkin huomioisivat nuorempaa silloin, kun olet kummityttösi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on 5 lasta ja kaikilla omanlaisia kummeja. Osa pitää huolen, osa tapaa ja soa ei edes muista synttärikoryilla.
Se on vaan tosiasia ja lpaset ymmärtää. Elämä ei oo reilua ja kaikkea ei voi saada - edes onnistunutta kummivalintaa.
Jos jokaisen lapsen elämää silotellaan ja halutaan samat asiat kun toisella, niin tulee se hetki milloin elämä ole reilua. Valitettavasti.
Tämä mulle kaikki, jopa toisen kummikin, menee liian pitkälle.
Nauttikaa te omista hetkistänne. Älä murehdi muista lapsista.
Kuulostaa vähän siltä että tämä kummityttö on sinulle joku oman lapsen korvike? Ehkä on aika kuunnella sydämesi ääntä ja perustaa oma perhe.