Tajusitko lapsena Viisikko-kirkoista

Siihen aikaan Pauli hyväksyttiin sellaisena kuin oli, ei siinä alettu aprikoimaan mitään suuntauksia. Oli hyvää aikaa.

Vierailija kirjoitti:

En, ajattelin aina että se on vaan poikatyttö. En ajatellut asiaa sen kummemmin koskaan. Kirjoissa se pääasia oli jotain muuta kuin henkilöiden sukupuoli.

Ei sillä partaa vielä niissä kirjoissa ollut, joita minä luin. Minun mielestäni lapsen pitäisi saada olla lapsi, ilman sukupuolimääritelmiä. Tähän on menty ja toisinaan jopa liian pitkälle niin, että ei kerrota syntyneen vauvan sukupuolta. Se on jo liioittelua, mutta ei todellakaan tarvitse rajoittaa vaatteitten värejä tai leluja.

Vierailija kirjoitti:

Mikä ihmeen Paula? Hahmojen nimet ovat Timmy, Anne, George, Dick ja Julian.

Englanniksi, joo. Mutta suomennoksissa on myös ihmisten nimiä suomennettu.

Minulla oli lapsena kirja nimeltä Sisar Helena, jonka alkuperäinen nimi oli Sue Barton. Lapsen logiikalla päättelin, että sue on suomeksi sisar, olihan päähenkilön nimi Helena Barton. Kit ja Connie ilmeisesti pitivät alkuperäiset nimensä, miten lie Bill.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pauli oli mun sankari Tim-koiransa kanssa. Pauli halusi olla poika ja se oli ihan OK. Pauli lienee niitä harvoja naispuolisia fiktiivisiä henkilöhahmoja, joihin samastuin penskana. Kaikki muut olivat miespuolisia.

Länkkäreissä samastuin inkkareihin. Leikeissä halusin olla aina intiaani, ja sieltä lienee peräisin kiinnostus jousiammuntaan - harrastan sitä vieläkin. Toinen lapsuuden TV:n innoittama leikki oli tietysti kuulennot, samastuin (mies)kosmonautteihin. Edelleen harrastan tähtitiedettä. 

En samaistunut esim. länkkäreissä esiintyneisiin naisiin, koska he olivat lapsen mielestä niin stanan tylsiä. Ja kappas, aikuisena yliopistossa törmään toiseuden käsitteeseen ja tottahan se on. Klassisessa hollywood-länkkärissä nainen edustaa passiivisuutta, objektia, jota pysähdytään pällistelemään esineenä, arvostellaan ulkonäköä ja pantavuutta, ehkä se jopa sanoo jotain, mut ei si

 

Lottaa en tunne, mutta ihailin kovasti Peppi Pitkätossua. Siinä oli tyttö, joka teki, mitä tahtoi.

Katsoin Viisikko dvd sarjan. Siinä Georgina/George lasten puheessa tietenkin, mutta suomennostekstissä oli Paula/Pauli.

Kirjojen lukemisen aikaan en asiaa juuri pohtinut muuten kuin että jännittävä ronski poikatyttö. Hieman salaa olisin halunnut olla samanlainen. Ja tuohon aikaan sitten varttuneempana oltiin kyllä ihan tavallisia tyttöjä, tyyliin ylemmillä luokilla ja yläasteella. Niin varmaan Georginakin 😉

Vierailija kirjoitti:

Joo, minusta ne kirjat olivat tylsiä mm. sen takia kun niissä jotenkin puhuttiin liikaa siitä miten se Paula halusi olla Pauli ja tehtiin Paulin poikamaisuudesta aivan valtava numero. Ajattelin, että se hahmo on jotenkin huomionhakuinen, en ymmärtänyt että joku voisi oikeasti kokea että oma biologinen sukupuoli on niin vastenmielinen. Muutenkin ne kirjat olivat hirvittävän tylsiä eväsluetteloita, en jaksanut lukea niitä. 

Pauli halusi olla poika, koska tuohon aikaan tytöt eivät saaneet tehdä mitään hauskaa.

Mistään sen kummemmasta ei ollut kyse, tämä asia sanottiin muuten kirjoissa monta kertaa.

On hyvä tietää myös, että kivat Viisikko-kirjat kirjoittanut Enid Blyton oli varsinainen hirviöäiti. Tästäkin löytyy runsaasti dokumentointia, kun viitsii vaan hakea. 

Vierailija kirjoitti:

Misogyniaa. Hän oli jäänyt peniskateuteen kehityksessään, samaistui isään eikä äitiin. Ei hyväksynyt varhaisteinin muutoksia vaan halusi olla sukupuoleton. Naiseuden merkit uhkasivat hänen kaikkivoipaisuuttaan.

Kukaan nainen ei kaipaa alavatsaansa roikkumaan naurettavaa lihapuikkoa. Hyi!