Oletko lähestynyt vastakkaista sukupuolta kaupassa tms.?

No näinhän se menee suomessa. Miehet marisee palstalla kun tulee pakit aina naisilta ja sitten

menee pupu pöksyyn miehillä kun joku juttelee ihmisten ilmoilla...

Olen lähestynyt kassaneitejä/rouvia maksamiseen asti ja sen jälkeen olen alkanut etääntyä.

Kyllä olen ja kerran johti seurusteluun. Anna palaa vaan. Miehet, jotka kalppivat karkuun, joutavatkin mennä.

Olis kyllä hauskaa jos kadulla sais jutella kelle tahansa ilman hullun leimaa. Vois oppia paljon. Jokainen ohi mennyt ihminen yksi mahdollisuus löytää jotain uutta. Sivuutamme kaikki vieraat.

Ihanko tuosta non vain sanoit miehille, että haluaisit tutustua? :D Ihan varmasti jokainen luulee sinun olevan aineissa jos sellaista teet. En ole lähestynyt ketään noin suorasukaisesti, mutta ajan kanssa kyllä ja hyvää palautetta on tullut aina. Älä siis nyt suoraan miehen pöksyihin yritä vaan jututa nyt ensin vähän taustoja kautta rantain ja ehdota ehkä kahville menoa tai jotakin jos jutunjuurta tuntuu riittävän. Älä ole epätoivoinen, se pelottaa varmasti. :)

Kerran ruokien päiväyksiä katsellessa kysyin yhdeltä nuorelta naiselta, että moneskos päivä tänään on. Hän sitten kertoi päivämäärän hymyillen ja minä sanoin kiitos. Oli kyllä tarkoitus yrittää kehitellä enemmänkin juttua, mutta en minä ole oikein hyvä noissa livetilanteissa. Pää löi tyhjää, joten lähdin tilanteesta ja jatkoin ruokaostoksia niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ei siinä periaatteessa mitään tapahtunutkaan.

No onhan toi aika outoa. Mua ei oo lähestynyt ykskään SELVÄ suomalainen mies, pari ulkkaria kylläkin mutta liian "kylkeen kyhnyttämällä" eli olen ottanut ritolat. Ei kun hei, kerran antoi yksi mies käyntikortin lounasravintolassa. Hieman vaivauduin kyllä, täytyy myöntää. Katsoin kyllä netistä ja olisin ehkä ottanut yhteyttä jälkikäteen jos olisi ollut enemmän tyyppiääni.

Eli ehkä kannattaisi antaa käyntikortti ja aikaa sulatella? Ensireaktio voi olla hämmennys.

Opiskeluaikoina tein tuota luennolta tuttujen kanssa. Se jäi harmittamaan etteivät ihmiset antaneet selväsanaisesti pakkeja. Kuinka vaikea on sanoa vaan suoraan ettei kiinnosta ja että on varattu.

Täysin tuntemattoman kanssa helpottaisi asiaa jos kehität jonkun tavan olla luontevasti yhteydessä myöhemmin. Esimerkiksi lainaat sateenvarjoa ja annat sähköpostiosoitteesi, jotta voitte sopia miten varjo palautetaan ja tarjota ne kahvit. Suoraan kahville lähteminen ilman yhtään mitään yhteistä taustaa on yllättävää ja siinä voi vahingossa kieltäytyä vaikka oikeasti haluaisikin tutustua.

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tuosta non vain sanoit miehille, että haluaisit tutustua? :D Ihan varmasti jokainen luulee sinun olevan aineissa jos sellaista teet. En ole lähestynyt ketään noin suorasukaisesti, mutta ajan kanssa kyllä ja hyvää palautetta on tullut aina. Älä siis nyt suoraan miehen pöksyihin yritä vaan jututa nyt ensin vähän taustoja kautta rantain ja ehdota ehkä kahville menoa tai jotakin jos jutunjuurta tuntuu riittävän. Älä ole epätoivoinen, se pelottaa varmasti. :)

Aloitus oli hieman kiteytetty eli en nyt siis ole ihan töksäyttänyt että "haluun sut" tms. Ekalla kerralla ei ollut itse asiassa kaupassa vaan kadulla ja kyselin jotain, että onko kiva asuinalue (olin katselemassa kulmia) ja tokalla muistin nähneeni miehen aikaisemmin ja kyselin jotain että "hei sullahan on sellainen kiva koira" tms. Ihan sellaista small talkia kun seisoimme vierekkäin jonottamassa.

Sen sijaan kännissä ravintolassa ei tarvi sanoa usein kuin "moi" niin homma joko alkaa tai ei. Mikä siinä on niin suuri ero - se känni varmaan, ei ole enää estoja.

Miten itse lähestyit ajan kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Olis kyllä hauskaa jos kadulla sais jutella kelle tahansa ilman hullun leimaa. Vois oppia paljon. Jokainen ohi mennyt ihminen yksi mahdollisuus löytää jotain uutta. Sivuutamme kaikki vieraat.

Monilla on riittävästi muitakin paikkoja joissa tavata kiinnostavia ihmisiä. Monet eivät edes ole kadulla, vaan autoissaan tai julkisissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olis kyllä hauskaa jos kadulla sais jutella kelle tahansa ilman hullun leimaa. Vois oppia paljon. Jokainen ohi mennyt ihminen yksi mahdollisuus löytää jotain uutta. Sivuutamme kaikki vieraat.

Monilla on riittävästi muitakin paikkoja joissa tavata kiinnostavia ihmisiä. Monet eivät edes ole kadulla, vaan autoissaan tai julkisissa.

Olkoot ne omassa kuplassaan. Mä kävelen pitkin kaupungin katuja yötä päivää koska oon vapaa ja haluan seikkailla. Se vaan on hankalaa kun nykyään ihmiset on niin vitun tylsiä.

Mä tykkään kovasti siitä kun tuntemattomat tulee juttelemaan varsinkin ne joilla on tarinoita kerrottavaks. Olisin kyllä yllättynyt, jos nainen tulisi romanttisissa merkeissä jotain juttelemaan. Mukaavahan se toki olis.

Tulisipa samaan kauppaan, hymyilisin ja sanoisin haluavani tutustua, itse olen töiden jälkeen väsynyt kaupassa ja useasti unohdan olla kohtelias naisille enkä saa puhuttua kuin kassaneidille.

Minä olen yleensä tuossa minun lähikaupassa vähän vikitellyt kalatiskin poikaa. Hieman siinä heitän pikkutuhmaa vitsiä ja isken silmää silakanoston ohessa. Kerran kysäisin poikaa käymään ja kerroin että voisin vaikka vähän viinaksia tarjota, mutta hänellä kuulemma oli jotakin menoja töitten jälkeen. Täytyy kysäistä uudestaan joku kerta kun sitä herkkua taas näkyy josko olisi hänellä vapaa ilta.

t. gay setä

Vaimoa kerran kaupassa joku pyysi pizzalle tai kahville.

Mä puristelin kurkkua kaupassa, niin tunsin puristuksen pakarassa. Meinasin jo puolustautua sillä kurkulla, mutta vieressä seiso vanha papparainen hymyillen ja silmää iskien:) Eihän siinä voinut kun nauraa ja toivotella vanhukselle mukavaa kevättä.

Minusta on rasittavaa ja vastenmielistä kun tullaan iskemään. Normaalimpaa olisi, jos vaikka on jutellut pari kertaa aiemmin saman ihmisen kanssa, ja sitten koittaa tutustua paremmin. Pari kertaa minulle on annettu puhelinnumero paperilapulla, mikä on ollut siinä mielessä helppoa, että olen voinut vain heittää lapun seuraavaan roskikseen, eikä ole tarvinnut selittää etten todellakaan halua antaa omaa puhelinnumeroani tuntemattomalle tyypille. Joo, olen tyly ja kamala, mutta en halua "ystävystyä" vieraiden naisenpuutteesta kärsivien setien kanssa.

Suomalainen on kuitenkin niin ujo, että varmaan raavaskin mies häkeltyy jos outo nainen lähestyy kadulla. Kuitenkin hän saattaa kotona miettiä sitä tilannetta ja reaktiotaan ja sitä että olisiko pitänyt vaihtaa jotain tietoja sittenkin.

Tosiaan, ravintolassa kukaan ei ihmettele jos tuntematon alkaa puhua!

Taannoin oudossa kaupungissa (Espoo) menin bussipysäkillä kysymään kännykkäänsä räpläävältä naiselta tietäisikö hän meneekö juuri tuleva bussi tiettyä reittiä. Ällistyksekseni nainen karkasi pysäkin toiselle puolelle piiloon??? En pidä itseäni erityisen pelottavana otuksena, mutta olen lopettanut kokonaa vastaavat kommunikaatioyritykset etten pelästytä ihmisiä. On tämä helvetin outo maa. Lopetin koknaan ravintoloissa käynnit ja vietän aikani muissa merkeissä. Pärjään huomattavasti paremmin ulkomailla ja keskityn sinne jatkossa.

Taannoin oudossa kaupungissa (Espoo) menin bussipysäkillä kysymään kännykkäänsä räpläävältä naiselta tietäisikö hän meneekö juuri tuleva bussi tiettyä reittiä. Ällistyksekseni nainen karkasi pysäkin toiselle puolelle piiloon??? En pidä itseäni erityisen pelottavana otuksena, mutta olen lopettanut kokonaa vastaavat kommunikaatioyritykset etten pelästytä ihmisiä. On tämä helvetin outo maa. Lopetin kokonaan ravintoloissa käynnit ja vietän aikani muissa merkeissä. Pärjään huomattavasti paremmin ulkomailla ja keskityn sinne jatkossa.