Lue keskustelun säännöt.
Yllätin äitini "imettämästä" vauvaani
07.04.2016 |
Hei. Anteeksi tuleva avautumiseni, mutta en kehtaa oikein muualtakaan apuja kysellä.
Tähän alkuun vähän taustaa. Minulla on neljä jo aikuista sisarusta ja olen aina ollut erittäin hyvissä väleissä äitini kanssa. Vanhempani erosivat ollessani 18 vuotta ja tuin äitiä eron hetkellä käymällä jopa kaupassa hänen puolestaan. Juttelemme äitini kanssa viikottain puhelimessa ja pyrimme näkemään vähintään kerran kahdessa kuukaudessa välimatkasta huolimatta. Lapsuudenkotini on Etelä-Suomessa ja minä asun mieheni ja vauvan kanssa keskemmällä Suomea.
Vauvani on ensimmäiseni ja myös ensimmäinen vanhempieni lastenlapsi eli hän on saanut kyllä paljon positiivista huomiota. Poikalapsi kyseessä ja hän on 4 kk vanha.
Tulimme mieheni kanssa alkuviikosta tänne ja hän jätti minut vauvan kanssa äidilleni ja jatkoi itse matkaansa. On työmatkalla tällä suunnalla. Äiti on ollut ihan vauvan pauloissa.
Jos nyt päästään otsikkoon. Olen edelleen jonkinlaisessa shokissa ja ajatukset lentelee äärimmäisyyksistä pohdintaan ylireagoinko minä itse. Elikkäs pojalle on tullut selkeä rytmi, että hän nukkuu aina 12-15 välillä ja valvoo pari tuntia. 15 imetettyäni vauvan hänen herättyään äitini ehdotti jos kävisin lenkillä niin saisin omaa aikaa. Olen ollut todella tarkka lapseni kanssa enkä ole tähän mennessä jättänyt häntä kenellekkään olematta itse samassa rakennuksessa. Äiti kuitenkin vakuutteli, että he pärjäävät kun toinen oli juuri syönytkin. Nauroimme, että on kumma jos ei mene hyvin kun äiti on 4 lasta kasvattanut. Lähdin siis pienellä jännityksellä kävelylle ja katsoin ainakin 3 x puolen tunnin sisään puhelintani josko olisi tarvittu apua. En oikeastaan rentoutunut ja tuli jopa huono omatunto kun poika on niin pieni vielä. Olen arkisin lähinnä vauvan kanssa kahdestaan kotona miehen tehdessä pitkää päivää töissä, joten siksikin tuntui oudolta olla erossa.
Niinpä päätin jo 30 min kävelyn jälkeen palata äidin talolle. Avasin oven avaimillani ja eteisestä on suora näkymä olohuoneeseen. Kuulin kuinka poika itki ja näin kuinka äitini oli ottanut toisen rintansa esille tarjoten sitä lapselleni.
Reaktioni oli, että huusin kovalla äänellä: "Mitä helvettiä?!?" Äiti meni silminnähden itsekin paniikkiin ja kyseli vain kuinka jo nyt tulin takaisin. Nappasin pää punaisena itkevän vauvan syliini. Toinen tietenkin ollut ihmeissään kun maitoa ei tule ja hämmentyneenä itki. Äiti väitti koittaneen vain rauhoittaa huutavaa lasta. Tuhahdin hänen olevan pervo ja tulin makkariin vauva mukana kokoamaan ajatuksiani.
Olen nyt siis edelleen äitini makuuhuoneessa. En voi soittaa edes miehelleni, sillä hänellä on täkeitä kokouksia. Laitoin kyllä viestiä, jos hän soittais mulle päin heti kun kerkeää. Äiti koitti äsken varovasti kysellä oven läpi josko voisin tulla keskustelemaan rakentavasti tapahtuneesta. Myönnän meni huudoksi osaltani. Olen muutenkin tuoreena äitinä äärimmäisen herkkä.
Menenkö juttelemaan äitini kanssa? Otanko taxin mieheni hotellille ja asun siellä lauantaihin kunnes lähdemme takaisin kotiin? Mitä muita ajatuksia/ kysymyksiä heräsi?
Tarvitsen apua!! :(
Kommentit (63)
No jos olet kypsä aikuinen niin tietenkin puhut asian selväksi. Pyydät anteeksi että huusit ja haukuit pervoksi ja kuuntelet mitä äidilläsi on sanottavana. Turha olla ylpeä, perhesuhteet ja välit äitiin ovat paljon tärkeämpi asia. Äitisi oli vähän ajattelematon mutta tuskin tarkoitti mitään pahaa ja se on pääasia. Sopikaa asia ja unohtakaa. Oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajat ei nyt oikein täsmää aloituksen kanssa
Jos olisikin totta niin mitä väliä. Ei maailma tähän kaadu eikä pidä yliregoida
Soita vaikka Lastenklinikalle ja juttele jonkun kanssa, ammattilaisen. Jos vauvasi ei käytä tuttia, tissi on hyvä korvikse ja se tehoaa vaikka ei mitään tulisikaan.
Mieti asiaa näin, miksi äitisi haluaisi satuttaa lastasi ? Omaa lapsenlasta.
Asuuko äitisi missä päin porvoota?
Väärin tehty, mutta ei sitä tekemättömäksi saa ja tuskin sen arvoista pilata hyvää äiti-tytär suhdetta. Pervoa ei ollut, mutta ylitti kyllä valtuudet mitä ilman äidin lupaa saa lapsen kanssa tehdä, kuitenkin aika intiimi äidib ja lapsen välinen asia tuo imetys. Itse en tiedä mitä tekisin, ainakin todella vihainen olisin. Toisaalta olen nähnyt setäni vaimon ja tätini inettävän ristiin vauvojaan ja naureskeleva ettei saa kertoa vauvojen isille jotka saisivat kuulemma raivarit kyseisestä toiminnasta. Eli varmaan mielipidettä löytyy molempiin suuntiin, toisaalta äitisi tiesi tekevänsä väärin ja salaa sun selkäsi takana, ei ehkä olisi ollut niin paha jos olisi reagoinut tyylilla "ai mitä no mutta näinhän me meidän suvussa ja kavereiden kanssa aina ollaan tehty, en tajunnut että siinä olisi jotain väärää, vaan yleensä hyvä tapa rauhottaa vauva kuin vauva". Mutta tsemppiä! Vauvalle siitä ei mitään harmia kuitenkaan ollut, mutta harmistuksesi on ymmärrettävää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajat ei nyt oikein täsmää aloituksen kanssa
Jos olisikin totta niin mitä väliä. Ei maailma tähän kaadu eikä pidä yliregoida
Niin siis imetin vähän yli tunnin ennen lenkkiä ja kirjotin tätä postausta kanssa todella pitkään ja kumitin monesti pätkiä pois. Mm pitkän pohdinnan siitä oliko äitini toiminta pedofiilimaista lähti aloituksesta pois. Taisin siis pahasti ylireagoida?
-ap
Pedofiilimaista.... Anna mun kaikki kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä. Seuraavaksi äitisi käyttää vauvaasi dildona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Janoat "ajatuksia" vauva.fi:stä kun istut makuuhuoneessa, ja äitisi on oven toisella puolella? Hohhoijakkaa.
Aika jäsennelty teksti yksityiskohtineen tuollaiseen tilanteeseen, jossa olet olevinasi "järkyttynyt". Mitäs jos satuilisit vaikka paperille seuraavaksi...
Kyllä jotain häikkää äidilläsi on. Halusiko muistella vauvanhoitoaikojaan? Ei ole normaalia. Kaiva perimmäinen syy esiin. Älä tyydy pintapuolisiin vastauksiin. On pervoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleisesti siis ollaan sitä mieltä, että kävelen itse äitiä vastaan tässä asiassa. Ja että ei ollut normaalia äidiltäni, mutta ei vakavaa. Menen kohta juttelemaan hänen kanssaan. Alkaa toi kakkavaippakin haista huoneen nurkassa tarpeeks pahalta. Taidan siis olla vain hormonihirmu kun näin pillastuin asiasta. Eniten kiinnostaa mieheni mielipide tällä hetkellä.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Hei. Anteeksi tuleva avautumiseni, mutta en kehtaa oikein muualtakaan apuja kysellä.
Tähän alkuun vähän taustaa. Minulla on neljä jo aikuista sisarusta ja olen aina ollut erittäin hyvissä väleissä äitini kanssa. Vanhempani erosivat ollessani 18 vuotta ja tuin äitiä eron hetkellä käymällä jopa kaupassa hänen puolestaan. Juttelemme äitini kanssa viikottain puhelimessa ja pyrimme näkemään vähintään kerran kahdessa kuukaudessa välimatkasta huolimatta. Lapsuudenkotini on Etelä-Suomessa ja minä asun mieheni ja vauvan kanssa keskemmällä Suomea.
Vauvani on ensimmäiseni ja myös ensimmäinen vanhempieni lastenlapsi eli hän on saanut kyllä paljon positiivista huomiota. Poikalapsi kyseessä ja hän on 4 kk vanha.
Tulimme mieheni kanssa alkuviikosta tänne ja hän jätti minut vauvan kanssa äidilleni ja jatkoi itse matkaansa. On työmatkalla tällä suunnalla. Äiti on ollut ihan vauvan pauloissa.
Jos nyt päästään otsikkoon. Olen edelleen jonkinlaisessa shokissa ja ajatukset lentelee äärimmäisyyksistä pohdintaan ylireagoinko minä itse. Elikkäs pojalle on tullut selkeä rytmi, että hän nukkuu aina 12-15 välillä ja valvoo pari tuntia. 15 imetettyäni vauvan hänen herättyään äitini ehdotti jos kävisin lenkillä niin saisin omaa aikaa. Olen ollut todella tarkka lapseni kanssa enkä ole tähän mennessä jättänyt häntä kenellekkään olematta itse samassa rakennuksessa. Äiti kuitenkin vakuutteli, että he pärjäävät kun toinen oli juuri syönytkin. Nauroimme, että on kumma jos ei mene hyvin kun äiti on 4 lasta kasvattanut. Lähdin siis pienellä jännityksellä kävelylle ja katsoin ainakin 3 x puolen tunnin sisään puhelintani josko olisi tarvittu apua. En oikeastaan rentoutunut ja tuli jopa huono omatunto kun poika on niin pieni vielä. Olen arkisin lähinnä vauvan kanssa kahdestaan kotona miehen tehdessä pitkää päivää töissä, joten siksikin tuntui oudolta olla erossa.
Niinpä päätin jo 30 min kävelyn jälkeen palata äidin talolle. Avasin oven avaimillani ja eteisestä on suora näkymä olohuoneeseen. Kuulin kuinka poika itki ja näin kuinka äitini oli ottanut toisen rintansa esille tarjoten sitä lapselleni.
Reaktioni oli, että huusin kovalla äänellä: "Mitä helvettiä?!?" Äiti meni silminnähden itsekin paniikkiin ja kyseli vain kuinka jo nyt tulin takaisin. Nappasin pää punaisena itkevän vauvan syliini. Toinen tietenkin ollut ihmeissään kun maitoa ei tule ja hämmentyneenä itki. Äiti väitti koittaneen vain rauhoittaa huutavaa lasta. Tuhahdin hänen olevan pervo ja tulin makkariin vauva mukana kokoamaan ajatuksiani.
Olen nyt siis edelleen äitini makuuhuoneessa. En voi soittaa edes miehelleni, sillä hänellä on täkeitä kokouksia. Laitoin kyllä viestiä, jos hän soittais mulle päin heti kun kerkeää. Äiti koitti äsken varovasti kysellä oven läpi josko voisin tulla keskustelemaan rakentavasti tapahtuneesta. Myönnän meni huudoksi osaltani. Olen muutenkin tuoreena äitinä äärimmäisen herkkä.
Menenkö juttelemaan äitini kanssa? Otanko taxin mieheni hotellille ja asun siellä lauantaihin kunnes lähdemme takaisin kotiin? Mitä muita ajatuksia/ kysymyksiä heräsi?
Tarvitsen apua!! :(
Ja mitä tässä tilanteessa tehdään heti ensimmäisenä? No tietysti Vauva.fi :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuuko äitisi missä päin porvoota?
?? Nyt taidat sekoittaa meidät toiseen perheseen
- ap
P.s noihin dildo-viesteihin en vaivaudu vastaamaan
Kenet äiti jätti kasvattamatta? Jos sinulla on neljä aikuista sisarusta ja äiti on kasvattanut neljä lasta?
Olishan tuo aika inhaa, hyi! En ymmärrä mitä äitisi ajatteli tyhjästä tissistä pojan hyötyvän.
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsella tutti käytössä? Ehkä äitisi tarkoitti oikeasti vain hyvää?
On parikin tuttia täällä..
Ap
Onko lapsella tutti käytössä? Ehkä äitisi tarkoitti oikeasti vain hyvää?