Lue keskustelun säännöt.
Miksi mies haluaisi olla koko ajan kahden?
06.04.2016 |
Oma tila. Minä tarvitsen omia harrastuksia, ystäviä, omia menoja ja omaa rauhaa välillä puuhailla tai laiskotella. Mies haluaisi olla kyljessä kiinni 24/7. olemme olleet pari vuotta yhdessä. Jarruttelen yhteen muuttoa tämän takia.
Miehellä ei ole läheisiä kavereita, eikä menoja työkavereiden tms. kanssa.
Kun olemme kahden kotona, hän todellakin haluaisi olla samassa huoneessa ja tehdä samoja asioita kaiken aikaa.
Hän myös haluaa tietää pitkin päivää missä olen, ja murjottaa jos lähden vaikka työmatkalle päivän aikana tai en ole vastannut viesteihin muutamaan tuntiin.
Mistä tämä voi johtua?
Kaikki muut asiat on kunnossa.
Kommentit (34)
"Miksi se on henkistä väkivaltaa? Manipulointia se kyllä on, sen verran ymmärrän." - Eikö manipulointi ole, myös henkistä väkivaltaa? - Mitä se sitten on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei ole mustasukkainen lapsesta, mutta hän kyllä kokee että meidän aikaa on vain meidän kahdenkeskinen aika, ja sitä pitäisi olla niin paljon kuin mahdollista. Ei suhtaudu lapseen ikävästi mutta ei myöskään juuri seurustele tämän kanssa.
ap
Vierailija kirjoitti:
MInustakin on raskasta olla toiselle koko maailma, seuraelämä, ja elämän sisältö. Jopa alaikäinen lapseni tuntuu olevan liikaa. Harrastukseni hän sietää jo, koska en suostunut jättämään sitä. Hän ei pitänyt siitä, koska siellä on myös miehiä. Myös työmenot joissa on mukana miehiä, saavat hänet kireäksi.
ap.
Suunnittelet yhteenmuuttoa vaikka mies ei hyväksy lastasi? Nyt on sinua varoitettu täällä, lue tietoisesti nämä viestit ja kuuntele sisintäsi. Miksi pitää muuttaa yhteen? Nyt sulla on vielä oma asunto ja rauha siellä, älä tee elämästäsi helvettiä tieten tahtoen, tai ajattela ainakin edes lastasi ja muuta miehen kanssa yhteen vasta kun lapsi pääsee jaloista pois!
Miehellä ei siis ole omia lapsia, niinkö? Suhtautuminen lapseesi huolettaa kyllä. Äitinä asettaisin lapsen nyt etusijalle ja etsisin miehen, joka viihtyy lapseni seurassa ja rakastaa häntä kuin omaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä on etälapsia jotka on jo isoja. Ilmeisesti heille ihan ok isä.
En odota että pitäisi rakastaa kuin omaansa, mutta ehkä oletin että jotain rentoa yhdessäoloa meille kolmelle alkaisi syntyä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Miehellä on etälapsia jotka on jo isoja. Ilmeisesti heille ihan ok isä.
En odota että pitäisi rakastaa kuin omaansa, mutta ehkä oletin että jotain rentoa yhdessäoloa meille kolmelle alkaisi syntyä.
ap
Alan epäillä, että tämä on pelkkä provo, koska vastailet kyllä mutta et millään tavalla pohdi saamiasi kommentteja siitä näkökulmasta, että ne todella alkaisivat mietityttää, vaan vedät koko ajan yhä pidemmälle marttyyrin roolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En missään nimessä muuttaisi yhteen. Tuollainen omistavuus ei yhteenmuuton myötä kuin pahene ja lapsellesi tilanne ei kuulosta hyvältä ollenkaan! Harkitsisin nyt vakavasti suhteen jatkoa muutenkin. Älä missään nimessä rajoita menojasi ja näe ystäviäsi kuin ennenkin!
No ei ole provo. Tottakai kommentit on alkaneet mietityttää. Mies on tähän asti tuntunut ihan täydelliseltä, raitis, rehellinen, luotettava ja uskollinen, komeakin ja työssäkäyvä ja urheileva. Olen ajatellut että nämä esille tulleet asiat on vain alkukankeutta siinä suhteessa, kun moni muu asia menee niin valtavan hyvin. Ajatus että minun pitäisikin erota hänestä on aika kuristava.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut vastaavassa suhteessa. Tajusin, ettei mies rakastanut minua vaan sitä tilannetta, että hänellä oli "joku", koska ystäviä ei ollut. Mies painosti muuttamaan myös yhteiseen kotiin (oli pihi, tämä olisi tullut edullisemmaksi). Tajusin että olin vaihdettavissa kehen tahansa muuhun, joka mahdollistaisi hänelle saman elämäntilanteen: Tyttöystävän, jonka kanssa viettää aikaa, avovaimon jonka kanssa asua.
Kysy sinäkin itseltäsi, onko mies rakastunut juuri sinuun vai tiettyyn itselleen suotuisaan elämäntilanteeseen jonka sinä hänelle mahdollistat. Onko hän valmis tukemaan sinua?
Hän on valmis tukemaan kaikilla tavoin, auttamalla, korjailemalla, ostamalla jotain tarviketta kun minulla ei olisi varaa. Sanoinhan että sellaiset asiat on kunnossa, hän on huolehtiva ja rakastava ja ottaa vastuuta. Hän ottaisi mielellään vastuuta vaikka kaikesta, mutta kun olen tottunut itsenäiseksi niin olen pitänyt siitä kiinni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen joskus seurustellut ihmisen kanssa, jolla oli vain työ ja minä. Ei harrastuksia (koitin patistaa edes salille), yksi ystävä jota näki kerran puolessa vuodessa (koitin patistaa näkemään useammin), sukulaiset toisessa kaupungissa (vierailulla kävi vain, jos minä olin itse reissussa). Eihän siinä mikään vikaa ollut, koska muuten suhteessa ei ollut kontrollointia tai mustasukkaisuutta. Mentiin, tultiin ja liitettiin toisiimme. Sen verran kuitenkin jäi suhteesta hampaankoloon, etten seurustele enää ikinä miehen kanssa, jolla ei ole yhtään naispuolista kaveria elämässä. (jos jotain kiinnostaa, niin suhde loppui siihen, että minä halusin lapsia ja mies ehdottomasti ei (tiedän, ei siis halunnut juuri minun kanssani).)
"Minä olen joskus seurustellut ihmisen kanssa, jolla oli vain työ ja minä. Ei harrastuksia (koitin patistaa edes salille), yksi ystävä jota näki kerran puolessa vuodessa (koitin patistaa näkemään useammin), sukulaiset toisessa kaupungissa (vierailulla kävi vain, jos minä olin itse reissussa). Eihän siinä mikään vikaa ollut, koska muuten suhteessa ei ollut kontrollointia tai mustasukkaisuutta. Mentiin, tultiin ja liitettiin toisiimme. Sen verran kuitenkin jäi suhteesta hampaankoloon, etten seurustele enää ikinä miehen kanssa, jolla ei ole yhtään naispuolista kaveria elämässä. (jos jotain kiinnostaa, niin suhde loppui siihen, että minä halusin lapsia ja mies ehdottomasti ei (tiedän, ei siis halunnut juuri minun kanssani).)"
- Kiva kuulla. Tai siis kun hiljattain kuulin erään liiton repeileivän, kun nainen ei kestänyt sitä että miehellä on muitakin nais -puolisia ystäviä kuin hän. - Tosin tilanne voisi olla yhtä hyvin toisin päin; mies ei pitäsi siitä, että naisella on muitakin eri sukupuolta olevia kavereita ja tai ystäviä kuin hän.
- Onhan tälläkin palstalla useampaan kertaan väännetty siitä, että kaksi eri sukupuolta olevaa ei voi olla "vain" ystäviä. - Itse en ymmärrä miksei voisi olla. Mutta enemmän kuin kenenkään sukupuoli, niin minusta on heman hälyttävää, jos mahdollisella kumppanilla ei ole ketään muuta kaveria tai ystävää, kuin "Se" potenttiaaline kumppani tai (lopulta) "se" oman elämän kumppani, joka jotenkin päätyi jakamaan elämänsä hänen kanssaan.
Ei ystävien tai kavereiden määrä tietenkään mikään mitta tai erityinen tavoite pitäisi olla. - Tämä on hankalaa selittää- mutta jotain paremman termin puuttuessa: hieman outoa -siinä on, jos ellei ole yhtään ketään sukupuoleen katsomatta muuta ihmissuhdetta, kuin oma elämänkumppani, jota kohtaan on edes hieman kiinnostunut.
- Toisaalta ymmärrän hyvin senkin, että jos esimerkiksi työ on yltiö sosiaalista ja vastavuoroista, niin kotiin päästyään sitä ei (hetkeen) halua nähdä tai kuulla kenestäkään "ylimääräisestä." Mutta mitä sitten jos työ päättyy? Tai jos elinkumppanikin ennalta arvaamattomasti poistuu ja jää ikäänkuin kokonaan ilman ihmissuhteita.
Ei hyvien ihmis-suhteiden löytäminen tai luominen ainakaan itselleni ole aina kovinkaan helppoa.
Eikö ap juuri hae vauvapalstan kirjoittajista omia kokemuksia, mahdollisia yhteneväisyyksiä jne. Pitääkö olla joka alan tohtori, että kannattaa jakaa mielipiteensä ja oman kokemuksensa?