Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliopisto-opinnot ja osa-aikainen työ- mahdoton yhtälökö?
04.04.2016 |
Olen hakemassa nyt keväällä yliopistoon. Osa kavereistani opiskelee jo yliopistossa eikä kukaan heistä tee osa-aikaduunia. Rahoittavat opintonsa opintotuella ja -lainalla + vanhempien avustuksella.
Minun vanhempani eivät pysty antamaan taloudellista tukea enkä lainaakaan tahtoisi kauheasti nostaa.
Onko työn ja opintojen yhteensovittaminen todella niin mahdotonta kuin kaverini ovat antaneet ymmärtää? Tietty, ehkä se vähä riippuu alastakin.
Olen ajatellut tekeväni töitä viikonloppuisin ja lomilla. Tahtoisin tienata sen verran että pystyn elämään ja saamaan jopa hieman säästöön. Olen aika pihi ja säästeliäs, omillani asunut nyt muutaman vuoden.
Mitään burnoutia en kuitenkaan halua. Onko mahdotonta selvitä opinnoista ihan hyvin arvosanoin vaikka samalla tekisikin töitä ohessa?
Kommentit (39)
Itse tein ja niin tekivät kaikki kaveritkin. Ihan hyvin pystyi työskentelemään jonkin verran. Sellaisen neuvon vain antaisin, että hakeudu niin lähelle oman alan töitä kuin mahdollista. Kaikki kontaktit, kokemus ja suositukset ovat kullanarvoisia siinä vaiheessa, kun valmistut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Minulle olisi mahdotonta käydä töissä opintojen ohessa - myönnän käyväni vähän hitaammalla kuin muut opiskelukaverini. En myöskään ole käynyt lukiota, joten se teettää extratyötä. En voi myöskään osallistua opiskelijarientoihin. Kuin todella harvoin, eka kerta tälle vuodelle tulee olemaan vappu. :)
Mutta on mulla kaveri, jolla 2 lasta, työ ja yliopisto-opinnot. Kaikki aikataulussa, ja aikoo hän myös osallistua vapun juhlintaan.
Ei todellakaan ole mahdoton yhteensovittaa jos omat resurssit riittävät.
Minä opiskelin matemaattis-luonnontieteellisessä ja tein koko opiskeluajan 20-40 h viikossa oman alan töitä. Ei ollut läsnäolopakkoa mutta käytännössä olin läsnä kun asiat oli niin vaikeita. Työaika oli joustava. Valmistuin jollain yli 4 keskiarvolla 5,5 vuodessa. Ei ollut minusta paha rasti. Tykkään kun rahaa kilahtaa tilille :) muutaman tukikuukauden nostin vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä saat niitä töitä? Kerro minullekin.
Olen toimistosiivoojana :D Aloitin kesätyönä ja jatkoin työtä kesän jälkeen, kun en päässyt opiskelemaan...
Ja siis aiempaa kokemusta ei siivousalalta ollut. Pari kesää olin ollut kaupungilla kuukauden mittaisessa kesätyössä, siinä kaikki työkokemukseni :D
Luulen, että siivoustyötä saa melko helposti edelleen, mutta kuinka moni tätä työtä haluaa tehdä kun ei ole mitään hehkeintä työtä kuitenkaan? Eikä palkka ole paras mahdollinen. Itse olen viihtynyt tässä työssä kuitenkin hyvin.
Minä olen yliopisto-opiskelija ja hain 5 vuotena kesätöihin siivoamaan. Tulos: sain yhdeksi kesäksi parin kk kesätyöpätkän. Että omien kokemusten mukaan siivoustöitä on todella vaikea saada.
Ai, no harmi :( Varmasti riippuu tosi paljon paikkakunnasta. Meillä on jatkuvasti paikkoja avoimena ja kauhea pula varsinkin varahenkilöistä.
Toivottavasti on parempi onni kesätöiden/töiden kanssa jatkossa!
Minä tein sitä ja minä olen niin erinomainen ja minä jaksoin ja muut on vain laiskoja kun eivät pysty samaan, helposti pystyy!
En hetkeäkään usko että tuon tapaisista kirjoittajista mitään maistereita löytyisi. Jos löytyy niin pistäkää yliopistonne nimi niin osataan välttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu siitä, millaisia rajoitteita opinnot ajallisesti aiheuttavat. Oma opiskelu ei vaatinut juurikaan läsnäoloa missään, ainakaan parin ensimmäisen vuoden jälkeen. Asuin itse pari ensimmäistä opiskeluvuotta kotona ja kesäisin olin töissä. Neljäntenä opiskeluvuotena aloitin myös osa-aikatyöt, pari kolme päivää viikossa. Opintoja hoidin sitten muina aikoina ja viikonloppuisin. Ihan hyvin sujui. Gradua varten pidin töistä pari kuukautta vapaata.
Ei ole mahdotonta, riippuu opiskelualasta ja töiden luonteesta. Itse teen osa-aikaista työtä opintojen ohella ja näillä tuloilla on pakko pärjätä, koska en saa enää opintotukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä tein sitä ja minä olen niin erinomainen ja minä jaksoin ja muut on vain laiskoja kun eivät pysty samaan, helposti pystyy!
En hetkeäkään usko että tuon tapaisista kirjoittajista mitään maistereita löytyisi. Jos löytyy niin pistäkää yliopistonne nimi niin osataan välttää.
Varmaan tarkoitit myös minua, joka teki 20-40 h viikossa? En sanonut että muut olisi laiskoja. Opiskelin Helsingin yliopistossa fysiikkaa. Sitä varmaan helpottaa ettei varsinaisesti tarvitse lukemalla lukea kirjoja kannesta kanteen, vaan riittää että ymmärtää asiat. Minulle sopi töiden teko. opiskelijariennoissa en paljoakaan käynyt.
Oon amk:ssa ja yliopistossa + teen 30-50h vuorotyötä viikossa, koska kukaan ei maksa elämääni. Kyllä tätä jaksaa, kun opiskelee aloja joista thkkää. Yövuoroissaon hyvä päntätä. Ei muuta ku kouluun vaan, jos alkaa hajottaa voi ottaa vaikka lukukauden vapaaks ja levätä enemmän. + tosi monissa 3 asteen kouluiisa on aika vähän läsnäolopakkoa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa-aikatöitä olen tehnyt kahtena ekana vuonna mutta kolmantena keskityn vain kandiin ja puuttuviin opintosuorituksiin.
Mulle tuli yllätyksenä se miten paljon sitä läsnäolopakkoa oikeasti on ja olen käsittänyt että ainakin joissakin tiedekunnissa sitä ollaan lisäämässä. Eroja voi olla myös yliopistojen välillä. Tehtävien palautusten deadlinen ehdottomuus vaihtelee myös, joskus on saanut viikon armonaikaa, joskus pitkin hampain päivän. Englannin pakollisella kurssilla ilmoitettiin heti eka tunnilla että jos on poissa useammin kuin kahdesti, kurssi on hylätty. Eräällä luentokurssilla taas voi olla poissa kerran tai pari mutta nekin kerrat pitää korvata ylimääräisellä tehtävällä. Kannattaa ottaa etukäteen selvää käytännöistä ja siitä mitä kurssin suorittamiseksi pitää tehdä. Kurssikuvauksissa voi lukea esim."kurssi suoritetaan luentopäiväkirjalla". Toisella kurssilla päiväkirja tarkoitti sivu/luento ja perustui pelkästään luennolla käsiteltyihin asioihin, toisella 2 sivua/luento (eli yht.20 sivua...) ja paljon oheislukemistoa, kaksi kokonaista kirjaa ja kasa artikkeleja. Molemmista sai 5 op....tästä viisastuneena otan nykyään yhteyttä aina ennen kurssin alkua vastaavaan opettajaan ja kysyn tarkempia tietoja suoritusvaatimuksista. Sillä tavalla pystyn ennakkoon arvioimaan sitä onko mulla realistisesti aikaa suoriutua kurssista hyvällä arvosanalla.
Jos keskimääräinen arvosanatavoite on 1 tai jättää kursseja pois, niin onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se opiskelu ja työnteko yhtäaikaa ole todellakaan mikään ongelma.Siinä täytyy vaan vähän priorisoida ajankäyttöään. Harrastuksiin,kavereille ja biletykseen jää vähemmän aikaa kuin niillä,jotka ei työskentele. Toisaalta valmistuttua on akka paljon helpompaa päästä kiinni työelämään,kun on kokemusta työnteosta. Rekrytoijat myös pitävät arvossa,jos on pystynyt opiskeluaikan työskentelemään.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että ainakin kielissä vaaditaan 100%:sta läsnäoloa, joten töiden yhdistäminen opiskeluun on mahdotonta, mikäli aikoo edetä hyvässä tahdissa opinnoissaan. Lääkiksestä olen kuullut sellaista, että se on hyvin koulumaista, joten työn yhdistäminen erittäin vaikeaa. Toisaalta lääkiksen puolella taitaa harjoittelu olla palkallista ja edenneet opiskelijatkin saavat oman alansa töitä. Lääkäriopinnoissa en kyllä olisi huolissani opintolainan nostosta... Kaikilla muilla aloilla kyllä, mutta siellä en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissä on aivan normaalia olla osa-aikatöissä yliopisto-opintojen ohella. En tunne juuri ketään, joka ei olisi ollut. Muutala hippi, jotka elivät käsittämättömän vähillä rahoilla sohvilla surffaten ja ruokia dyykaten, sekä muutama koroilla elävä, joilla sievoiset tulot. Suurin osa ystävistäni työskenteli aluksi kahviloissa, kaupoissa, baareissa, siivoamassa tms. ja muutaman vuoden päästä sitten asiantuntijatehtävissä. Aivan hyvin voi tehdä, kun sekä opinnot että työvuorot joustavat.
Vierailija kirjoitti:
Ei se opiskelu ja työnteko yhtäaikaa ole todellakaan mikään ongelma.Siinä täytyy vaan vähän priorisoida ajankäyttöään. Harrastuksiin,kavereille ja biletykseen jää vähemmän aikaa kuin niillä,jotka ei työskentele. Toisaalta valmistuttua on akka paljon helpompaa päästä kiinni työelämään,kun on kokemusta työnteosta. Rekrytoijat myös pitävät arvossa,jos on pystynyt opiskeluaikan työskentelemään.
Opiskelun ja työnteon yhdistäminen onnistuu kyllä, mutta muuten olen viestistä eri mieltä. Mulla meni opiskeluaikana työntekoon paljon aikaa, joten en ehtinyt verkostoitua riittävästi yliopistopolitiikassa, ainejärjestöissä ja kaupungin yössä. Nyt 15 vuotta opintojen jälkeen näyttää selvältä, että tehokkaat verkostoitujat ovat saaneet alallani rakennettua nousujohteisemman uran.
Itse olen valmistunut jo vuosia sitten ja olin AMK.ssa.
Opiskelin aamusta iltaan, ma - pe. Perjantaisin jäin vielä koulun jälkeen kouluun tekemään sinä päivänä annetut kotitehtävät,
Palautin aina ensimmäisenä palautettavaa työt, koska asuin koululla 14 h päivässä ma - to ja perjantaisinkin olin 6 h.
Olin mäkissä töissä, aina kaikki perjantait iltavuorossa ja lisäksi kerran kuussa lisäksi la plus su.
Elin kädestä suuhun, onneksi oli halpa alivuokra-asunto.
Tein heti työharjoittelut ja ekan vuoden jälkeen tein kesällä opparin, ensimmäisenä luokasta.
Itselleni tämä oli paras tapa, koulu kouluna ja työ työnä, lisäksi oli kiva että työ oli sellaista joka ei tullut arkeen, tekemättömät työt eivät jääneet kummittelemaan.
Mukavaa oli. Itselläni jäi myös riennot hyvin väliin mutta se johtuu siitä ettei ollut varaa. Valtaosa otti lainaa ja kävivät töissä.
Lääkiksessä opiskellessa et kyllä pysty pahemmin osa-aikatöitä tekemään siinä sivussa. Opinnot vaativat läsnäoloa.
Kesätöihin kannattaa sitten hakea, ja suosittelen opintolainaa, koska lääkärinä maksat sen sitten helposti pois.
On mahdollista, mutta riippuu alasta ja jaksosta. Mullakin "kovalla" dippainssilinjalla olisi selkeästi välillä aikaa tehdä töitä, välillä taas todellakaan ei. Tekisin jos saisin sattumalta jotain tosi keikkaluonteista , mutta pärjään itse tarpeeksi hyvin opintotuella ilman vanhempienkin tukea. Sekään ei siis ole mahdottomuus, jos vaan onnistuu saamaan opiskelijakämpän. Soluihin on täällä hirveät jonot, kaksioon pääsee jopa helpommin varsinkin jos kelpaa pohjaratkaisu ilman kahta makuuhuonetta.
Alue: Aihe vapaa
Kauppa on opiskelijalle loistopaikka. Varsinkin nyt kun aukioloajat on pidempiä, riittää tunteja ja voi aika jyvin ottaa vuoroja aina kun opinnot antaa myöten.