Vierailija

Kertokaahan kokememuksianne.

Itse tässä just vaivasin pari tuntia päätäni miettimällä minne mennä opiskelemaan (ei kirjastoon kuitenkaan, koska en viihdy siellä), kun pitäisi lukea ja kirjoittaa. Kämppiksen poikaystävä on kylässä ja mietin miten oudolta vaikuttaa kun olen koko ajan paikalla omassa pikku huoneessani suljetun oven takana. Hekin varmaan haluaisivat olla yksin asunnossa. Nyt he kuitenkin lähtivät ulos ja huh kun helpotti, voin olla täällä lukemassa! Vessaankin voi mennä rauhassa. Tyhmä ongelma, tiedän.

  • ylös 3
  • alas 5

Kommentit (3)

Vierailija

Tuollaista se on, kun saman asunnon jakaa monta ihmistä. MUTTA tuollainen, että oletat tietäväsi miltä muista tuntuu, ja tavallaan väistät muiden olettujen tarpeiden tieltä, ei kuulu kimppa-asumiseen eikä ihmissuhteisiin. Se on turhaa arkailua joka vie energiaa kaikilta ja vääristää ihmissuhteita. Se väistää joka haluaa enemmän rauhaa, niin kauan kuin kämppis elää siinä ihan tavallista elämää.  Se vaatii vähän opettelua että elää sitä omaa elämäänsä omana itsenään vaikka asunnossa olisi vieraitakin ihmisiä, mutta se on sun koti ja sulla on siihen oikeus. Ja kaikilla on mukavampaa, kun kukaan ei kulje pitkin seinänviertä kusi sukassa jännittyneenä ennakoimassa että mitähän muut miettii. Sillä, jolla on asiaa, on velvollisuus kertoa se asiansa, ei muut ole ajatustelukijoita.

Minulla on ollut runsaasti kämppiksiä, miehiä ja naisia. Ei siitä mitään olisi tullut jos olisin hissutellut vuosikausia ja sopeutunut muiden tarpeisiin. Meille sai aina tulla, mutta jos se häiritsi että minä nyt omassa kodissani tykkään eniten olla black horsen kukallisissa välihousuissa ja topissa, niin sitten piti miettiä että kenen koti tää on ja missä muualla sitä voi ihminen aikaansa viettää. 

  • ylös 13
  • alas 1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tuollaista se on, kun saman asunnon jakaa monta ihmistä. MUTTA tuollainen, että oletat tietäväsi miltä muista tuntuu, ja tavallaan väistät muiden olettujen tarpeiden tieltä, ei kuulu kimppa-asumiseen eikä ihmissuhteisiin. Se on turhaa arkailua joka vie energiaa kaikilta ja vääristää ihmissuhteita. Se väistää joka haluaa enemmän rauhaa, niin kauan kuin kämppis elää siinä ihan tavallista elämää.  Se vaatii vähän opettelua että elää sitä omaa elämäänsä omana itsenään vaikka asunnossa olisi vieraitakin ihmisiä, mutta se on sun koti ja sulla on siihen oikeus. Ja kaikilla on mukavampaa, kun kukaan ei kulje pitkin seinänviertä kusi sukassa jännittyneenä ennakoimassa että mitähän muut miettii. Sillä, jolla on asiaa, on velvollisuus kertoa se asiansa, ei muut ole ajatustelukijoita.

Minulla on ollut runsaasti kämppiksiä, miehiä ja naisia. Ei siitä mitään olisi tullut jos olisin hissutellut vuosikausia ja sopeutunut muiden tarpeisiin. Meille sai aina tulla, mutta jos se häiritsi että minä nyt omassa kodissani tykkään eniten olla black horsen kukallisissa välihousuissa ja topissa, niin sitten piti miettiä että kenen koti tää on ja missä muualla sitä voi ihminen aikaansa viettää. 

Kiitos, kiva kun jaoit kokemuksiasi kimppa-asumisesta. Niitä oli hauska lukea.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla