Olen vauvan kanssa kotona ja mies suuttuu jos sotkuista
Eli meillä on 6-vuotias joka on osa-aika hoidossa ti-to sekä 6kk vauva joka nukkuu huonosti päiväunia. Mies käy töissä ma-pe 8-16 kun tulee kotiin niin on vihaisen oloinen jos täällä on kaaosta. Meillä on perussiistiä. Tiskit voi olla ja leluja ja sänky petaamatta. Mutta siis pitäisikö mun oikeesti täällä kuurata kun kerta "lorvin" päivät kotona hoitaen lapsia.. Ja netissä roikun (en tosiaan monesti ehdi). Mies kun tulee himaan ni heittäytyy sohvalle ja siinä lojuu. Vauvaa ottaa mutta ohmettelee ettei vauva viihdy siinä sylissä sohvalla ja marisee, jolloin väittää lapsen olevan väsynyt tai nälkäinen. Suuttuu jos sanon että tee lapsen kanssa jotain. Myöskään ei vie vanhempaa lasta koskaan ulos, harvoin viikonloppuisin. Jän haluaa viikonloput olla kotona ja katsella leffoja... Ei tajua että lapsien kanssa ei niin voi elää, olettaa mun hoitavan kaiken kotitöitä myöten. Jos tahallaan jätänkin jotain tekemättä niin tekee aina kunnon numeron kuinka hän AINA laittaa meillä tiskit ja kuulemma hän on pitänyt kirjaa siitä. Ottaa moinen päähän. Miten avaan hänen silmät? Ikää on 38 joten ei ole mikään teini enään.
Kommentit (40)
Hän manipuloi sinua haukkumisellaan jotta voi itse olla laiska. Laiska mies, laiska isä ja laiska siivouksessa. Sulla on manipuloiva ja laiska mies. Omalleni sanon kun mäkättää että "herra on hyvä ja tekee itse jos jokin asia häiritsee". Kun minua ne tiskit (pari lautasta tiskialtaassa) eivät häiritse.
Vierailija kirjoitti:
Sano vastaan, jos kerran mielestäsi suuttuu aiheettomasti. Vaikka, että taitaa hermo olla kireällä työpäivästä, jos kerran jotkut pienet tiskit tai yksittäiset lelut lattialla noin häiritsee.
Se sinänsä on minusta ihan ymmärrettävää, että jos toinen on kerran kotona, niin hänellehän se pääosa kodin- ja lastenhoidosta kuuluu. Itse kun olin kotirouvana, pidin itsestäänselvänä että miehen ei tarvi kotitöihin koskea eikä lastenhoitoonkaan muuta kuin siinä määrin kun itse halusi heidän kanssaan leikkiä.
Pääosa, mutta ei kaikki. Vai onko kotiäiti myös miehen kodinhoitaja? Yhtäkkiiä miehen ei tarvitse tehdä mitään? Eikö lapsi/ lapset ole myös miehen?
Niin, et tee siis mitään päivisin? Ja mies tuo leivän pöytään? Tiskit menee koneeseen minuutissa,
samoin sängyn petaaminen?
No sanon kyllä vastaan. Itseäni alkaa aina tosi paljon ärsyttämään ja välillä on huono-omatuntokin. Usein aamulla siivoan ja laitan tiskit mutta iltapäivästä on jo uusi kierros menossa.. Ja viikonloput.. Tosi rasittavaa kun toinen haluu vaan leffoja katsella aamusta iltaan.
Vierailija kirjoitti:
Sano vastaan, jos kerran mielestäsi suuttuu aiheettomasti. Vaikka, että taitaa hermo olla kireällä työpäivästä, jos kerran jotkut pienet tiskit tai yksittäiset lelut lattialla noin häiritsee.
Se sinänsä on minusta ihan ymmärrettävää, että jos toinen on kerran kotona, niin hänellehän se pääosa kodin- ja lastenhoidosta kuuluu. Itse kun olin kotirouvana, pidin itsestäänselvänä että miehen ei tarvi kotitöihin koskea eikä lastenhoitoonkaan muuta kuin siinä määrin kun itse halusi heidän kanssaan leikkiä.
Olet sekaisin. Tekisikö miehet muka kaiken siivouksen ja lastenhoidon jos olisivat kotona esim sairaana tai työttömänä ja nainen töissä? Eivät varmasti. Jos vain sinä siivoat ja hoidat lapsia niin toivottavasti omistat kämppänne yksin ja sinulla on yksinhuoltajuus. Tai kai mies maksoi sinulle eläkettä äitiysvapaan ajalta. Minusta sinua muuten käytettiin hyväksi.
Ja vielä jotain kauhuleffoja niin ettei se 6-vuotias voi sitten olla olohuoneessa.
Vierailija kirjoitti:
Niin, et tee siis mitään päivisin? Ja mies tuo leivän pöytään? Tiskit menee koneeseen minuutissa,
samoin sängyn petaaminen?
Kyllä teen mutta jokapäivä en petaa sänkyä. Tiskit laitan kaksi kertaa päivässä tai ainakin kerran. Hoidan lapsen ja viihdytän vauvaa. Teen myös ruokaa ja vauvan soseet itse.
OT, mutta miksi teitte toisen lapsen? Vai oliko mies erilainen ennen kuopusta?
Vierailija kirjoitti:
OT, mutta miksi teitte toisen lapsen? Vai oliko mies erilainen ennen kuopusta?
Ensimmäinen lapsi ei ole hänen. Kivittäkää nyt siitäkin.
Meillä sama tilanne tosin lapsi on kolme vuotias ja olen viimesillään raskaana. Kun mies tulee töistä niin rojahtaa sohvalle kattoon telkkaria. V-loput menee kaljottelun ja nukkumisen merkeissä. Sit huudellaan sängystä et tee ruokaa ja hiljennä huutava taapero.
Tuoreessa muistissani on miten 6-kuisen kanssa oli ihan mahdotonta hoitaa mitään kotitöitä kun huutaa kokoajan syliin/leikkiseuraa, sen sijaan yksivuotiaan pystyy ottaa jo mukaan kotitöihin ja ne onkin hyvää ajankulua. Tämä siis neloselle vastaus.
Ap:lle jätä mies vaikka viikonlopuksi tai edes yhdeksi päiväksi lasten kanssa kolmistaan kotiin. Jätä myös kotitöistä lista mitä pitäisi tehdä. Älä jätä mitään valmista ruokaa vaan että miehen on pakko sekin tehdä. Eiköhän siinä tajua ettei ne kotityöt ihan heittämällä hoidu. Jos ei koskaan joudu olla yksin lasten kanssa niin vaikeahan se voi olla ymmärtää miten lapset vie kaiken ajan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama tilanne tosin lapsi on kolme vuotias ja olen viimesillään raskaana. Kun mies tulee töistä niin rojahtaa sohvalle kattoon telkkaria. V-loput menee kaljottelun ja nukkumisen merkeissä. Sit huudellaan sängystä et tee ruokaa ja hiljennä huutava taapero.
Vau. Mistä te löydättekin näitä priimatapauksia? Ja miksi te teette useamman lapsen heidän kanssaan? Ensimmäisen kohdalla vielä jotenkin ymmärrän, jos mies muuttuu täysin, mutta voitaneen olettaa miehen käyttäytyneen tuolla tavalla jo esikoisen aikana?
Kuinka monta minuuttia sängyn petaaminen vie? Ehkä pari minuuttia siitä ajasta jonka vietät tällä palstalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama tilanne tosin lapsi on kolme vuotias ja olen viimesillään raskaana. Kun mies tulee töistä niin rojahtaa sohvalle kattoon telkkaria. V-loput menee kaljottelun ja nukkumisen merkeissä. Sit huudellaan sängystä et tee ruokaa ja hiljennä huutava taapero.
Vau. Mistä te löydättekin näitä priimatapauksia? Ja miksi te teette useamman lapsen heidän kanssaan? Ensimmäisen kohdalla vielä jotenkin ymmärrän, jos mies muuttuu täysin, mutta voitaneen olettaa miehen käyttäytyneen tuolla tavalla jo esikoisen aikana?
Tämä paska meillä alkanut vasta muutama kuukausi sitten. Ja joo kyllä tässä on kovassa mietinnässä et ero on edessä. Ei tämmöstä hullukaan jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta minuuttia sängyn petaaminen vie? Ehkä pari minuuttia siitä ajasta jonka vietät tällä palstalla?
Juuri näin. Meillä ei ole edes päiväpeittoja, koska mielestäni ne on turhia, mutta kyllä peitot ja tyynyt pedataan silti joka aamu. Ei kestä montaa minuuttia.
Jätä mies viikonlopuksi yksin hoitamaan lapset ja kodin.
Lyhyesti, sinuna ei tarvitse siivota miehen standardien mukaan. Ylipäätään vauvavuonna ei kannata kenenkään ottaa pulttia sotkusta. Tärkeintä on, että jaksat olla vauvan ja isomman lapsen kanssa ja voit itse hyvin.
That said, teillä vaikuttaa olevan muitakin ongelmia kuin tämä siivouksesta valittaminen. Miksi mies halusi lapsen? Osallistuiko hän ennen enemmän kotona ja käyttäytyikö paremmin?
Vierailija kirjoitti:
eikä lastenhoitoonkaan muuta kuin siinä määrin kun itse halusi heidän kanssaan leikkiä.
Siinä määrin kuin halusi?
Että sulle ja lapsille olisi ollut ihan sama, jos vaikka ei olisi halunnut ollenkaan?
Itse ainakin yritin pitää kodin suht siistinä, olen siis 7kk vauvan kanssa kotona. Inhoan sotkua ylikaiken, mutta sen jälkeen kun vauva oppi liikkumaan niin päivät on oikeasti sitä että juokset koko ajan konttaavan muksun perässä. Hereillä olo on sitä että vauva on paukuttamassa päätään seinään ja milloin mihinkin, kiskomassa koiraa turkista, you name it. Ja itkee nykyään paljon enemmän kun hampaat vielä tuloillaan niin tuudittelut ja kantelut siihen päälle. Ei puhettakaan että vauva viihtyisi paikoillaan jumppamatollaan sitä muutamaa minuuttia että ehtisi pyykit levittää ja pahimmat sotkut siivota. Päiväunia aika huono nukkumaan. Mies ei onneksi valita sotkusta mutta olen kyllä sanonut että voisi itsekin vähän siivota kun itsellä ei sattuneesta syystä oikein ole aikaa. Mun mielestä kyllä sen miehenkin homma on tehdä jotain kotona.
Sano vastaan, jos kerran mielestäsi suuttuu aiheettomasti. Vaikka, että taitaa hermo olla kireällä työpäivästä, jos kerran jotkut pienet tiskit tai yksittäiset lelut lattialla noin häiritsee.
Se sinänsä on minusta ihan ymmärrettävää, että jos toinen on kerran kotona, niin hänellehän se pääosa kodin- ja lastenhoidosta kuuluu. Itse kun olin kotirouvana, pidin itsestäänselvänä että miehen ei tarvi kotitöihin koskea eikä lastenhoitoonkaan muuta kuin siinä määrin kun itse halusi heidän kanssaan leikkiä.