Jos saisit pitää vain yhden lapsistasi, pystyisitkö valitsemaan?
Hypoteettisesti, jos sinulla on useampi kuin yksi lapsi ja pystyisit pitämään vain yhden, pystyisitkö valitsemaan kenet pitäisit? Ja miksi juuri hänet? Muita lapsiasi et saisi enää koskaan tavata.
Itse rakastan kaikkia kolmea lastani valtavasti, mutta keskimmäisen kanssa tulen parhaiten toimeen. Hänessä on eniten sellaisia piirteitä, joita ymmärrän. Pitäisin luultavasti hänet.
Kommentit (61)
En pystyisi valitsemaan. Mulla on 4 lasta. Aikuinen lapsi ja teinit toki pärjäisivät paremmin, millaisesta tilanteesta sitten onkaan kyse, että ehkä 5veen nappaisin kainalooni, jos sellainen tilanne on.
Pitäisin nuorimman, hän on alle kouluikäinen. Muut taas lähes täysi-ikäisiä, joten pärjäisivät ilman minua.
Ihan siis tällä perusteella.
En pystyisi valitsemaan. Enkä haluaisi. Tuli lähes huono olo tätä ketjua lukiessa/asiaa ajatellessa
Hypoteettisesti ajatellen varmaan pitäisin nuoremman, vanhempi on jo teini ja pian omillaan.
Jos tilanne olisi todellinen, en varmaan kykenisi päättämään.
Aika kylmää peliä jo täällä av-palstalla, kun tällaisia täällä edes vakavissaan pohditaan.
Jos sensijaan saisin päättää mitkä keskustelunaiheotsikot valikkoon saavat tänään jäädä,niin tämä ei ainakaan kuuluisi niihin ,mitkä siellä pitäisin ...
Mulla myös kaksi lasta, vanhempi poika ja nuorempi tyttö. Kamala ajatella, mutta jos olisi pakko, niin valitsisin pojan. Hän on erityislapsi ja sikäli hankalampi ja paljon herkempi kuin kuopustyttö, joka on tosi iloinen ja mutkaton luonne. Poika ei luultavasti kovin hyvin pärjäisi ilman minua.
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmää peliä jo täällä av-palstalla, kun tällaisia täällä edes vakavissaan pohditaan.
Jos sensijaan saisin päättää mitkä keskustelunaiheotsikot valikkoon saavat tänään jäädä,niin tämä ei ainakaan kuuluisi niihin ,mitkä siellä pitäisin ...
Äh, no haukutaan sitten työttömiä ja uusperheitä taas vaihteeksi.
Ihan kamala ketju. En halua edes teretisoida tällä ajatuksella. Oon järkyttynyt, että niin moni pystyy tekeen sen.
Keskimmäinen jäisi (kolmesta).
Perustelu: eniten kiinni äidissä, kaksi muuta on itsenäisempiä.
Rakkauden määrän kanssa tällä ei ole mitään tekemistä, ihan järkivalinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kylmää peliä jo täällä av-palstalla, kun tällaisia täällä edes vakavissaan pohditaan.
Jos sensijaan saisin päättää mitkä keskustelunaiheotsikot valikkoon saavat tänään jäädä,niin tämä ei ainakaan kuuluisi niihin ,mitkä siellä pitäisin ...
Äh, no haukutaan sitten työttömiä ja uusperheitä taas vaihteeksi.
Tai mitä jos alettaisiin taas yhdessä yököttelemään yli neljäkymppisiä ?
en pystyisi valitsemaan. Minulla on vahvemmat hellyyden tunteet kuopusta kohtaan. Hänellä on samanlainen temperamentti kuin minulla, on elämäniloinen ja helppoa seuraa, älykäskin. Esikoinen on haastava, taiteellisesti lahjakas kiukuttelija ja sielussaan jotain pimeitä kellareita. Hänen kanssaan on päivittäin riitelyä. Silti en ikimaailmassa voisi valita jompaa kumpaa. Heillä on molemmilla yhtä iso paikka sydämessä, vain erilainen.
En valitsisi jos lapsi kuolisi. Ampuisin pääni tohjoksi ennen valintaa. "Omin" lapsi mulle on kolmas neljästä. Se on vaan sellanen peruslapsi. Jollaisen kuvittelinkin saavani. Iloinen reipas pikkupoika joka kiipeilee puissa ja päristelee mopolla ja mönkijällä. Ennen lapsia kuvittelin että kaikki pojat ovat sellaisia. No eivät olleet. Esikoinen on ihan muuta. Ei kiinnosta mopot eikä autot.
Neljä lasta, kolmosen pitäisin. Kaksi vanhinta ovat jo teini-iässä (17 ja 15), he pärjäisivät kyllä, itse asiassa vanhempi asuukin viikot opiskelija-asuntolassa toisella paikkakunnalla. Nuorin vielä vauva (6kk) eikä hän muistaisi tai osaisi kaivata minua tai isäänsä tai sisaruksiaan. Kolmas on viisivuotias ja oireilisi pahiten, näin uskon.
En pystys valitsemaan. Kidnappaisin ipanat ja pakenisin Siperiaan :"D kaksi poikaa, reilu 2v ja 5kk :p
Minulla on pienet kaksoset, enkä todellakaan pystyisi valitsemaan näistä. Ei ole mitään järkiperustelua kuten ikä tms. Ovat vielä niin pieniä (1,5v) että se todellinen temperamentti, kiinnostuksen kohteet, riippuvuus äidistä, sosiaalisuus jne ovat vielä piilossa, vaikka kumpikin on omanlaisensa. Uskon kuitenkin että vasta vähän vanhemmasta lapsesta voi kunnolla nähdä millainen hän on ihmisenä.
Eli heittäisin kolikolla sitten.
Mulla 6 lasta
* 23 v tyttö
*18 v tyttö
* 16 v poika
* 11 v poika
* 9 v poika
* Ja iltatähtenä 3 v tyttö
Mietin valintaani tovin. 18v oli helppo, ei häntä kiitos! Luulee olevansa aikuinen ja saan odottaa sydän syrjällään takaisin kotiin, kun milloin kenenkin miehen kanssa "lähtee ajeleen". Viljelee vittua, vaikka kaunis tyttö. 16 v poika pelailee konsolillaan 24/7, joten voisi mennä pölyttymään muualle. 11 v poika, mukava mutta ei meillä ole yhteistä. Hän on äärimmäisen kiinnostunut historiasta ja saan kuulla riittämiin faktoja mustasta surmasta, joten toisten nurkkiin.
Mutta mun 3v ja 23 v tytöt aiheuttaa päänvaivaa. 3 v on riippuvainen minusta eniten, mutta ansaitsisi nuoren jaksavan äidin. ( Olen 56 v ) Päädyin pitämään jo omillaan asuvan esikoiseni💟
Perustelen valintaani sillä, että hän on äärimmäisen empaattinen ja hakee harva se päivä 3 v siskonsa leikkimään ja on kaikkia kohtaan reilu. Puhumme paljon lasten kanssa kotona esikoisesta ja kilpailemme hänen seurastaan kun tulee meille lapsuudenkotiinsa. Hän tukee minua jos minulla on mielipiteideni takia riitaa kollegiden kanssa ja neuvoo muissakin asioissa. Välillä ihmettelen onko tuo todella minun kasvatuksen tulos. Ihana nuori nainen- elämä edessään. En kestäisi jos emme saisi puhua enää maratonpuheluita. Eli pitäisin esikoisen ! Ehdottomasti!
Mielenkiintoinen pohdinta.
Järjellä pitäisin nuorimman 3v tyttö (tarvitsee enemmän äitiään), tunteella vanhimman 8v tyttö (läheisempi tavallaan, rakkaita kummatkin).
Esikoinen on temperamenttinen, lahjakas mutta itsepäinen, ja on aina hankaluuksissa. Hyvin äärimmäisyyksistä toiseen menevä persoona.
Keskimmäisen kanssa meillä on yhteinen harrastus, ja muutenkin viihdyn parhaiten hänen kanssaan. Hän on hyvin keskivertokiltti, empaattinen ja tasainen, mutta tarvitsee hirveästi rohkaisua joka kohdassa.
Kuopus on älykäs ja mutkaton luonne. Kaikki käy, hoksaa asiat nopeasti ja pärjää tilanteessa kuin tilanteessa.
En osaisi valita. Persoonien yhteensopivuuden puolesta jää keskimmäinen. Sopeutumisen kannalta jää esikoinen. Oman vanhemmuuden helppouden kannalta jää kuopus.
Te olette sairaita.