Suhteen alku-minä ehdotan tapaamisia lähes aina

Tavatessa Hän tuntuu tosi rakastuneelta.
Mutta toivoisin, että hänkin ehdottaisi useammin tapaamisia. Tapaamme kyllä joka viikko, mutta uskon sen olevan minun aktiivisuuttani. Lapsiakin meillä on kummallakin eli mitään avoliittoa ei kiirehditä.
Hän on muutenkin huono yhteydenpitäjä, ehkä pari viestiä päivässä.
On tunnettu jokunen vuosi jo, suhde alkoi muutama kuukausi sitten ja etenemme melko hitaasti. Olen aina hieman epävarma erossa ollessamme.
Eikö tässä huuman vaiheessa kuuluisi olla raastava ikävä ja erossa olo vaikeaa?

En vaan viitsisi kauheasti asiasta vielä huomauttaa, kun kiire ei ole, mutta itsellä on nytkin hillitön ikävä kun emme ole nähneet melkein viikkoon. Enkä tiedä onko hänellä, tuntuu ettei.

Vinkkejä mitä tehdä? Vai kestääkö vaan tämä tunne :). Kyllä hän on ihana, kunhan vaan saan olla hänen kanssa.