Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hiljaisella miehellä ei ole mitään annettavaa naiselle =(

Vierailija
02.04.2016 |

Ei auta vaikka olisi kuinka fiksu, hauska, luotettava, mielenkiintoinen jne jos on hiljainen mies. Se on sellainen leima, että nainen ei vaan kiinnostu! =(

Pitää vain totutella hiljaisena miehenä siihen, että tulee olemaan yksin koko elämän!=(

Kommentit (107)

Vierailija
41/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Anastasia kirjoitti:

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Juuri mietin tehdä samasta aiheesta aloituksen. Ite kyllä uskallan vähän puhuakin, mutta en ole dominoiva, tai päällekäyvä sosiaalisesti, vaan olen hieman ujo mies. Naiset haluavat sosiaalisesti dominoivia ja päällekäyviä narsistisia alfamiehiä.

Kun puhutaan paljon siitä, miten mies voi kasvattaa sukupuolista statustaan vaikkapa urheilemalla, tai tekemällä uraa, niin minun kaltainen mies on täysi nolla ja häviäjä naismaailmassa kaikesta riippumatta.

On niitä miehiä, jotka kaikki haluavat facebookin kaverilistalle. Minä olen mies, jota edes läheisimmät kaverit eivät ota facekaverikseen. Kukaan ei halua miestä kaverikseen, jos tällä ei ole kavereita...

Lihavoitu luulo tällä palstalla ottaa niin kovasti päähän. Se, että se yksi nainen on sattunut valitsemaan sun sijasta jonkun jännämiehen (voi v mikä sana), ei tarkoita, että jokainen nainen tekee sen saman. Kaikkia naisia ei kiinnosta se vaarallinen öykkäri, jolla on paksu lompakko ja kyseenalainen menneisyys. Mistä ihmeestä edes ootte saanut tuollaisen käsityksen naisista?

Toki olen huomannut tämän ilmiön, mutta yleensä nämä tytöt on itsekin jollain tapaa yksinkertaisempia ja vaatimattomampia. Sellaisia, jotka kaipaavat hyväksyntää ja nyt ottavat vähän kenet tahansa muutenkin. 

Itsesäälissä rypeminen on yksinkertaisesti niin suuri turn off jokaiselle, että en ihmettele, jos potentiaaliset kumppaniehdokkaat katoavat kuin pieru Saharaan. Sen sijaan, että surkuttelisit omaa tilannettasi, mitä jos hieman tutkiskelisit omia piirejäsi ja katselisit hieman toisenlaisia naisia? Tai ihan simppelisti, annat olla. Kyllä se kumppani sieltä varmasti joskus ilmestyy.

Olisikin kyse noin helposta tilanteesta. En minä yhdestä naisesta lannistunut. En tietenkään. Kyllä minut on lannistanut koko naissukupuoli yhtenä rintamana. Kymmenet kokemukset ja sivustaseuraamiset.

Eli toistat samaa kaavaa koko ajan ja kiinnostut aina vain niistä samantyyppisistä naisista, jotka eivät kiinnostu sinusta. 

Vierailija
42/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Anastasia kirjoitti:

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Anastasia kirjoitti:

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Juuri mietin tehdä samasta aiheesta aloituksen. Ite kyllä uskallan vähän puhuakin, mutta en ole dominoiva, tai päällekäyvä sosiaalisesti, vaan olen hieman ujo mies. Naiset haluavat sosiaalisesti dominoivia ja päällekäyviä narsistisia alfamiehiä.

Kun puhutaan paljon siitä, miten mies voi kasvattaa sukupuolista statustaan vaikkapa urheilemalla, tai tekemällä uraa, niin minun kaltainen mies on täysi nolla ja häviäjä naismaailmassa kaikesta riippumatta.

On niitä miehiä, jotka kaikki haluavat facebookin kaverilistalle. Minä olen mies, jota edes läheisimmät kaverit eivät ota facekaverikseen. Kukaan ei halua miestä kaverikseen, jos tällä ei ole kavereita...

Lihavoitu luulo tällä palstalla ottaa niin kovasti päähän. Se, että se yksi nainen on sattunut valitsemaan sun sijasta jonkun jännämiehen (voi v mikä sana), ei tarkoita, että jokainen nainen tekee sen saman. Kaikkia naisia ei kiinnosta se vaarallinen öykkäri, jolla on paksu lompakko ja kyseenalainen menneisyys. Mistä ihmeestä edes ootte saanut tuollaisen käsityksen naisista?

Toki olen huomannut tämän ilmiön, mutta yleensä nämä tytöt on itsekin jollain tapaa yksinkertaisempia ja vaatimattomampia. Sellaisia, jotka kaipaavat hyväksyntää ja nyt ottavat vähän kenet tahansa muutenkin. 

Itsesäälissä rypeminen on yksinkertaisesti niin suuri turn off jokaiselle, että en ihmettele, jos potentiaaliset kumppaniehdokkaat katoavat kuin pieru Saharaan. Sen sijaan, että surkuttelisit omaa tilannettasi, mitä jos hieman tutkiskelisit omia piirejäsi ja katselisit hieman toisenlaisia naisia? Tai ihan simppelisti, annat olla. Kyllä se kumppani sieltä varmasti joskus ilmestyy.

Olisikin kyse noin helposta tilanteesta. En minä yhdestä naisesta lannistunut. En tietenkään. Kyllä minut on lannistanut koko naissukupuoli yhtenä rintamana. Kymmenet kokemukset ja sivustaseuraamiset.

Mä en ole ikinä seurustellut. Enkä ole siitä katkeroitunut, koska mun elämässä on muutakin sisältöä kuin sen kumppanin etsiskely. Eikä muuten varmasti ole koko naissukupuoli sua yhtenä rintamana lannistanut.

Mä olen seurustellut ja olen katkeroitunut kokemuksistani. Tuossa olen samaa mieltä, että suhteet ei ole kaikki ja muutakin sisältöä elämällä pitää olla. Sisältöä mun elämällä on ollutkin ihan riittävästi... Päätin vuonna 2011, että en aio enää olla naisten kanssa missään tekemisissä ja hyvin on pitänyt päätös. Päätös tulee myös pitämään, koska kiinnostusta ei ole naisten toimesta osoitettu.

Edit. Siis vaikka olen yrittänyt nyt myöhemmin olla aktiivinen naisten suuntaan, niin en ole edes juttusille päässyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hitokseen rasittavaa, jos kaveri on niin hiljainen, että itse pitää aloittaa kaikki jutut tai joutuu nyhtämään mielipiteet ja vastaukset. Ja olemaan ajatustenlukija.

Jää se fiksuus ja huumorintaju huomaamatta. Tai jäi ainakin mun kohdalle sattuneessa tapauksessa.

Vierailija
44/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mamamama kirjoitti:

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Anastasia kirjoitti:

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Juuri mietin tehdä samasta aiheesta aloituksen. Ite kyllä uskallan vähän puhuakin, mutta en ole dominoiva, tai päällekäyvä sosiaalisesti, vaan olen hieman ujo mies. Naiset haluavat sosiaalisesti dominoivia ja päällekäyviä narsistisia alfamiehiä.

Kun puhutaan paljon siitä, miten mies voi kasvattaa sukupuolista statustaan vaikkapa urheilemalla, tai tekemällä uraa, niin minun kaltainen mies on täysi nolla ja häviäjä naismaailmassa kaikesta riippumatta.

On niitä miehiä, jotka kaikki haluavat facebookin kaverilistalle. Minä olen mies, jota edes läheisimmät kaverit eivät ota facekaverikseen. Kukaan ei halua miestä kaverikseen, jos tällä ei ole kavereita...

Lihavoitu luulo tällä palstalla ottaa niin kovasti päähän. Se, että se yksi nainen on sattunut valitsemaan sun sijasta jonkun jännämiehen (voi v mikä sana), ei tarkoita, että jokainen nainen tekee sen saman. Kaikkia naisia ei kiinnosta se vaarallinen öykkäri, jolla on paksu lompakko ja kyseenalainen menneisyys. Mistä ihmeestä edes ootte saanut tuollaisen käsityksen naisista?

Toki olen huomannut tämän ilmiön, mutta yleensä nämä tytöt on itsekin jollain tapaa yksinkertaisempia ja vaatimattomampia. Sellaisia, jotka kaipaavat hyväksyntää ja nyt ottavat vähän kenet tahansa muutenkin. 

Itsesäälissä rypeminen on yksinkertaisesti niin suuri turn off jokaiselle, että en ihmettele, jos potentiaaliset kumppaniehdokkaat katoavat kuin pieru Saharaan. Sen sijaan, että surkuttelisit omaa tilannettasi, mitä jos hieman tutkiskelisit omia piirejäsi ja katselisit hieman toisenlaisia naisia? Tai ihan simppelisti, annat olla. Kyllä se kumppani sieltä varmasti joskus ilmestyy.

Olisikin kyse noin helposta tilanteesta. En minä yhdestä naisesta lannistunut. En tietenkään. Kyllä minut on lannistanut koko naissukupuoli yhtenä rintamana. Kymmenet kokemukset ja sivustaseuraamiset.

Eli toistat samaa kaavaa koko ajan ja kiinnostut aina vain niistä samantyyppisistä naisista, jotka eivät kiinnostu sinusta. 

Väärä veikkaus... Asiat ei ole koskaan noin mustavalkoisia. Mä olen ottanut vastaan kaiken kiinnostuksen, mitä on ollut. Minusta ovat kiinnostuneet itseäni 10 vuotta vanhemmat, selvästi ylipainoiset naiset.

45/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mamamama kirjoitti:

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Anastasia kirjoitti:

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Juuri mietin tehdä samasta aiheesta aloituksen. Ite kyllä uskallan vähän puhuakin, mutta en ole dominoiva, tai päällekäyvä sosiaalisesti, vaan olen hieman ujo mies. Naiset haluavat sosiaalisesti dominoivia ja päällekäyviä narsistisia alfamiehiä.

Kun puhutaan paljon siitä, miten mies voi kasvattaa sukupuolista statustaan vaikkapa urheilemalla, tai tekemällä uraa, niin minun kaltainen mies on täysi nolla ja häviäjä naismaailmassa kaikesta riippumatta.

On niitä miehiä, jotka kaikki haluavat facebookin kaverilistalle. Minä olen mies, jota edes läheisimmät kaverit eivät ota facekaverikseen. Kukaan ei halua miestä kaverikseen, jos tällä ei ole kavereita...

Lihavoitu luulo tällä palstalla ottaa niin kovasti päähän. Se, että se yksi nainen on sattunut valitsemaan sun sijasta jonkun jännämiehen (voi v mikä sana), ei tarkoita, että jokainen nainen tekee sen saman. Kaikkia naisia ei kiinnosta se vaarallinen öykkäri, jolla on paksu lompakko ja kyseenalainen menneisyys. Mistä ihmeestä edes ootte saanut tuollaisen käsityksen naisista?

Toki olen huomannut tämän ilmiön, mutta yleensä nämä tytöt on itsekin jollain tapaa yksinkertaisempia ja vaatimattomampia. Sellaisia, jotka kaipaavat hyväksyntää ja nyt ottavat vähän kenet tahansa muutenkin. 

Itsesäälissä rypeminen on yksinkertaisesti niin suuri turn off jokaiselle, että en ihmettele, jos potentiaaliset kumppaniehdokkaat katoavat kuin pieru Saharaan. Sen sijaan, että surkuttelisit omaa tilannettasi, mitä jos hieman tutkiskelisit omia piirejäsi ja katselisit hieman toisenlaisia naisia? Tai ihan simppelisti, annat olla. Kyllä se kumppani sieltä varmasti joskus ilmestyy.

Olisikin kyse noin helposta tilanteesta. En minä yhdestä naisesta lannistunut. En tietenkään. Kyllä minut on lannistanut koko naissukupuoli yhtenä rintamana. Kymmenet kokemukset ja sivustaseuraamiset.

Eli toistat samaa kaavaa koko ajan ja kiinnostut aina vain niistä samantyyppisistä naisista, jotka eivät kiinnostu sinusta. 

Minkä tyyppisiä ne naiset sitten ois ketkä kiinnostuis?

Vierailija
46/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei jumalauta et voi yleistää noin

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

mammanpoika kirjoitti:

Mamamama kirjoitti:

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Anastasia kirjoitti:

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Juuri mietin tehdä samasta aiheesta aloituksen. Ite kyllä uskallan vähän puhuakin, mutta en ole dominoiva, tai päällekäyvä sosiaalisesti, vaan olen hieman ujo mies. Naiset haluavat sosiaalisesti dominoivia ja päällekäyviä narsistisia alfamiehiä.

Kun puhutaan paljon siitä, miten mies voi kasvattaa sukupuolista statustaan vaikkapa urheilemalla, tai tekemällä uraa, niin minun kaltainen mies on täysi nolla ja häviäjä naismaailmassa kaikesta riippumatta.

On niitä miehiä, jotka kaikki haluavat facebookin kaverilistalle. Minä olen mies, jota edes läheisimmät kaverit eivät ota facekaverikseen. Kukaan ei halua miestä kaverikseen, jos tällä ei ole kavereita...

Lihavoitu luulo tällä palstalla ottaa niin kovasti päähän. Se, että se yksi nainen on sattunut valitsemaan sun sijasta jonkun jännämiehen (voi v mikä sana), ei tarkoita, että jokainen nainen tekee sen saman. Kaikkia naisia ei kiinnosta se vaarallinen öykkäri, jolla on paksu lompakko ja kyseenalainen menneisyys. Mistä ihmeestä edes ootte saanut tuollaisen käsityksen naisista?

Toki olen huomannut tämän ilmiön, mutta yleensä nämä tytöt on itsekin jollain tapaa yksinkertaisempia ja vaatimattomampia. Sellaisia, jotka kaipaavat hyväksyntää ja nyt ottavat vähän kenet tahansa muutenkin. 

Itsesäälissä rypeminen on yksinkertaisesti niin suuri turn off jokaiselle, että en ihmettele, jos potentiaaliset kumppaniehdokkaat katoavat kuin pieru Saharaan. Sen sijaan, että surkuttelisit omaa tilannettasi, mitä jos hieman tutkiskelisit omia piirejäsi ja katselisit hieman toisenlaisia naisia? Tai ihan simppelisti, annat olla. Kyllä se kumppani sieltä varmasti joskus ilmestyy.

Olisikin kyse noin helposta tilanteesta. En minä yhdestä naisesta lannistunut. En tietenkään. Kyllä minut on lannistanut koko naissukupuoli yhtenä rintamana. Kymmenet kokemukset ja sivustaseuraamiset.

Eli toistat samaa kaavaa koko ajan ja kiinnostut aina vain niistä samantyyppisistä naisista, jotka eivät kiinnostu sinusta. 

Minkä tyyppisiä ne naiset sitten ois ketkä kiinnostuis?

Hankala sanoa, kun en kyseistä henkilöä tarkemmin tunne. Ainakin hän on kertonut olevansa katkera naisille. Ja ei ole edes jutuille päässyt vaikka on osoittanut "aktiivisuutta naisten suuntaan" (kuulostaa hämärältä). Ei ilmeisesti puhua pukahda muutenkaan juuri mitään, niin aika harva varmaan kiinnostuu, koska ei ole mitään mistä kiinnostua. Kertoi tuossa aiemmin kyllä, että 10 vuotta vanhemmat, ylipainoiset naiset kiinnostuvat hänestä. Joten niin kai sen täytyy sitten olla.

48/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mamamama kirjoitti:

mammanpoika kirjoitti:

Mamamama kirjoitti:

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Anastasia kirjoitti:

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Juuri mietin tehdä samasta aiheesta aloituksen. Ite kyllä uskallan vähän puhuakin, mutta en ole dominoiva, tai päällekäyvä sosiaalisesti, vaan olen hieman ujo mies. Naiset haluavat sosiaalisesti dominoivia ja päällekäyviä narsistisia alfamiehiä.

Kun puhutaan paljon siitä, miten mies voi kasvattaa sukupuolista statustaan vaikkapa urheilemalla, tai tekemällä uraa, niin minun kaltainen mies on täysi nolla ja häviäjä naismaailmassa kaikesta riippumatta.

On niitä miehiä, jotka kaikki haluavat facebookin kaverilistalle. Minä olen mies, jota edes läheisimmät kaverit eivät ota facekaverikseen. Kukaan ei halua miestä kaverikseen, jos tällä ei ole kavereita...

Lihavoitu luulo tällä palstalla ottaa niin kovasti päähän. Se, että se yksi nainen on sattunut valitsemaan sun sijasta jonkun jännämiehen (voi v mikä sana), ei tarkoita, että jokainen nainen tekee sen saman. Kaikkia naisia ei kiinnosta se vaarallinen öykkäri, jolla on paksu lompakko ja kyseenalainen menneisyys. Mistä ihmeestä edes ootte saanut tuollaisen käsityksen naisista?

Toki olen huomannut tämän ilmiön, mutta yleensä nämä tytöt on itsekin jollain tapaa yksinkertaisempia ja vaatimattomampia. Sellaisia, jotka kaipaavat hyväksyntää ja nyt ottavat vähän kenet tahansa muutenkin. 

Itsesäälissä rypeminen on yksinkertaisesti niin suuri turn off jokaiselle, että en ihmettele, jos potentiaaliset kumppaniehdokkaat katoavat kuin pieru Saharaan. Sen sijaan, että surkuttelisit omaa tilannettasi, mitä jos hieman tutkiskelisit omia piirejäsi ja katselisit hieman toisenlaisia naisia? Tai ihan simppelisti, annat olla. Kyllä se kumppani sieltä varmasti joskus ilmestyy.

Olisikin kyse noin helposta tilanteesta. En minä yhdestä naisesta lannistunut. En tietenkään. Kyllä minut on lannistanut koko naissukupuoli yhtenä rintamana. Kymmenet kokemukset ja sivustaseuraamiset.

Eli toistat samaa kaavaa koko ajan ja kiinnostut aina vain niistä samantyyppisistä naisista, jotka eivät kiinnostu sinusta. 

Minkä tyyppisiä ne naiset sitten ois ketkä kiinnostuis?

Hankala sanoa, kun en kyseistä henkilöä tarkemmin tunne. Ainakin hän on kertonut olevansa katkera naisille. Ja ei ole edes jutuille päässyt vaikka on osoittanut "aktiivisuutta naisten suuntaan" (kuulostaa hämärältä). Ei ilmeisesti puhua pukahda muutenkaan juuri mitään, niin aika harva varmaan kiinnostuu, koska ei ole mitään mistä kiinnostua. Kertoi tuossa aiemmin kyllä, että 10 vuotta vanhemmat, ylipainoiset naiset kiinnostuvat hänestä. Joten niin kai sen täytyy sitten olla.

Kuitenkaan ei ollut yhtään hankala tulla arvostelemaan ja kuvittelemaan että tiedät paremmin hänen asiansa kuin hän itse. Sitten kun kysyy tarkemmin, niin et tiedäkkään enää mistään mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Useimmiten kuitenkaan kovin vaitelias ihminen ei ole sosiaalisesti taitava.

Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidotkin ovat aivan eri asioita. Sosiaaliset ihmiset eivät ole välttämättä lainkaan sosiaalisesti taitavia, ei-sosiaaliset ihmiset voivat taas olla sosiaalisesti taitavia.

Sosiaalisuus tarkoittaa vain sitä, että haluaa lähes aina olla muiden seurassa.

Luin juuri pienen pätkän näiden asioiden eroista tuon psykologi Liisa Keltikangas-Järvisen kirjasta. Ekan luvun toisella sivulla, jos kiinnostaa, otsikko "Sosiaalisuus ei ole sama asia kuin sosiaaliset taidot"

https://books.google.fi/books?id=WKdcAwAAQBAJ&pg=PT28&lpg=PT28&dq=varau…

Vierailija
50/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on kaveripiirissä kaksi pariskuntaa, joissa on älyttömän hiljaiset miehet. Miehet ovat kilttejä, kivoja ja lapsista huolehtivia ja hemmetin temperamenttiset, touhukkaat ja temmeltävät vaimot.

Eka tarina on se, että työskentelivät jonkin aikaa  samassa duunissa. Siellä jo duunikaverit sanoivat, että niin on rakastunut suhun tuo hiljainen mies, mutta kun mimmi oli naimisissa omalla tahollaan - ei lapsia.

Muutama vuosi myöhemmin olivat toisissa töissä ja tää mimmi eronnut väkivaltaisesta miehestään. Nainen kutsuttiin, että entisten työkavereiden bileisiin ja eikun sinne! Täysin tuo kiva hiljainen mies mielessä. Voi kunpa hän olisi siellä. Osti vielä tikkarin mukaansa, että on lahja ja puheenavaus. Nyt ovat kiva nelihenkinen perhe. 

Toinen tarina on, kun kaveri lähti opiskelemaan artesaaniksi pitkälle sisämaahan. Siellä sitten elätti itsensä tarjoilijana. Monta viikkoa eräs hiljainen palomies kävi istumassa siinä samassa pystytuolissa. Luki tarkkaan kaikki lehdet läpi, juoden yhtä kahvikuppiaan. Siinä saattoi lepposasti viettää vaikka koko työvuoron ja sen verran sai kysyttyä, että tarviiko neiti kotiin kyydin. Neiti luotti mieheen ja aina oli vaisu, hiljainen kyyti tarjolla.

Kuukauden kaksi näin toimittiin, lähes hiljaisuudessa. Tää mies oikeasti on hiljainen. Sitten mimmi meinas, että mikäs tää juttu oikein on? Mitäs meinaat? Haluatko jotain enemmän? - Joo, oli miehen vastaus. Nyt ovat kaksi vuotta olleet naimisissa. Ei vielä lapsia, mutta minä päivänä hyvänsä saa tulla.

Myönnän olevani jokseekin äänekäs ja menevä itsekin ja tunnustan, että nuo ystävien miehet toisinaan tuottaa mulle hetkellisiä ongelmia. Mä ja he ovat ainoat jotka meidän porukasta eivät tupakoi, joten usein jäädään porukalla istumaan ja se on äärettömän kiusallista, ei aina.

Tapauksen yksi herran kanssa voi keskustella, mutta kärsivällisyyttäni koetellaan siinä keskustelun hitaudessa. Tapauksen kaksi, joo hyvä päivää, kiva nähdä pitkästä aikaa ja hali. - ei puhettakaan että puhuttais.

Tämän katson lähinnä omaksi miinukseksi. Mun pitää opetella rauhallisuutta. 

Kyllähän hiljaisia ja ujoja tulee duunissa vastaan, mutten mä heidän kanssaan elä ja toimi ystävätasolla. Pärjään. Mutta noi kaksi herraa toisinaan mua harmittaa, kun en saa mitään järkevää keskustelua aikaiseksi oman lyhytjänteisyyden vuoksi... Parhaita ovat mökkireissut, silloin voi vaan järveä töllätä ja nauttia luonnosta ja "hiljaisuudesta" (vaikka tupakkiringin älämölö kantautuu kulman takaa)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun ex-poikaystävä vuosien takaa oli hiljainen. Omasta mielestään lisäksi kiltti ja kunnollinen, minun mielestä pidemmän päälle ärtyisä, tiuskiva ja passiivis-aggressiivinen. keskustelu hänen kanssaan oli todella todella vaikeaa. "Älä räpätä" hän saattoi sanoa jos yritin keskustelua vaikka jostain ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta asiasta. Esim pitkät automatkat hänen vanhempien luokse istuttiin hiljaa kun hän ei halunnut puhua. Sanomattakin selvää, ettei tuo suhde jatkunut kuin vuoden päivät. Nykyisen mieheni kanssa nautimme toistemme seurasta ja keskusteluista, nauramme paljon ja meillä on hauskaa yhdessä. Ja ei, mieheni ei ole "jännämies", vaan kunnon vastuullinen perheenisä ja rakastava aviomies.

Toisaalta ymmärrän toki, etteivät kaikki hiljaiset miehet todellakaan ole kuten eksäni. Silti voisin kuvitella, miten tämä ex (joka edelleen sinkku) kitisee nettipalstoilta siitä,miten "kiltti, kunnollinen ja hiljainen mies" ei kelpaa.

Vierailija
52/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

mussukka kirjoitti:

Mulla on kaveripiirissä kaksi pariskuntaa, joissa on älyttömän hiljaiset miehet. Miehet ovat kilttejä, kivoja ja lapsista huolehtivia ja hemmetin temperamenttiset, touhukkaat ja temmeltävät vaimot.

Eka tarina on se, että työskentelivät jonkin aikaa  samassa duunissa. Siellä jo duunikaverit sanoivat, että niin on rakastunut suhun tuo hiljainen mies, mutta kun mimmi oli naimisissa omalla tahollaan - ei lapsia.

Muutama vuosi myöhemmin olivat toisissa töissä ja tää mimmi eronnut väkivaltaisesta miehestään. Nainen kutsuttiin, että entisten työkavereiden bileisiin ja eikun sinne! Täysin tuo kiva hiljainen mies mielessä. Voi kunpa hän olisi siellä. Osti vielä tikkarin mukaansa, että on lahja ja puheenavaus. Nyt ovat kiva nelihenkinen perhe. 

Toinen tarina on, kun kaveri lähti opiskelemaan artesaaniksi pitkälle sisämaahan. Siellä sitten elätti itsensä tarjoilijana. Monta viikkoa eräs hiljainen palomies kävi istumassa siinä samassa pystytuolissa. Luki tarkkaan kaikki lehdet läpi, juoden yhtä kahvikuppiaan. Siinä saattoi lepposasti viettää vaikka koko työvuoron ja sen verran sai kysyttyä, että tarviiko neiti kotiin kyydin. Neiti luotti mieheen ja aina oli vaisu, hiljainen kyyti tarjolla.

Kuukauden kaksi näin toimittiin, lähes hiljaisuudessa. Tää mies oikeasti on hiljainen. Sitten mimmi meinas, että mikäs tää juttu oikein on? Mitäs meinaat? Haluatko jotain enemmän? - Joo, oli miehen vastaus. Nyt ovat kaksi vuotta olleet naimisissa. Ei vielä lapsia, mutta minä päivänä hyvänsä saa tulla.

Myönnän olevani jokseekin äänekäs ja menevä itsekin ja tunnustan, että nuo ystävien miehet toisinaan tuottaa mulle hetkellisiä ongelmia. Mä ja he ovat ainoat jotka meidän porukasta eivät tupakoi, joten usein jäädään porukalla istumaan ja se on äärettömän kiusallista, ei aina.

Tapauksen yksi herran kanssa voi keskustella, mutta kärsivällisyyttäni koetellaan siinä keskustelun hitaudessa. Tapauksen kaksi, joo hyvä päivää, kiva nähdä pitkästä aikaa ja hali. - ei puhettakaan että puhuttais.

Tämän katson lähinnä omaksi miinukseksi. Mun pitää opetella rauhallisuutta. 

Kyllähän hiljaisia ja ujoja tulee duunissa vastaan, mutten mä heidän kanssaan elä ja toimi ystävätasolla. Pärjään. Mutta noi kaksi herraa toisinaan mua harmittaa, kun en saa mitään järkevää keskustelua aikaiseksi oman lyhytjänteisyyden vuoksi... Parhaita ovat mökkireissut, silloin voi vaan järveä töllätä ja nauttia luonnosta ja "hiljaisuudesta" (vaikka tupakkiringin älämölö kantautuu kulman takaa)

Eli eka kirmattiin jännämiesten kanssa ja sitten kun alkoi pelottaa että rupsahtaa ja jää yksin, niin tullaan häntä koipien välissä sen kiltin elättäjämiehen luokse. Mites jos se hiljainen mies ois ollut työtön? Tuskimpa ois enää kiinnostanut, mutta se väkivaltainen mulkku kyllä kiinnostais silti vaikka ois työtönkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Kyllä sitä hiljaisempikin mies alkaa pölpöttää kun oikea nainen kohdalle kolahtaa. ei kaikki naiset tykkää suuna päänä käyvistä miehistä.

Olen aina inhonnut suupaltteja miehiä, ovat varmaan piilohomoja. En voi sietää miesten kälätystä.

Olen ollut kohta 50 v yhdessä hiljaisen älykkään miehen kanssa.

Vierailija
54/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Juuri mietin tehdä samasta aiheesta aloituksen. Ite kyllä uskallan vähän puhuakin, mutta en ole dominoiva, tai päällekäyvä sosiaalisesti, vaan olen hieman ujo mies. Naiset haluavat sosiaalisesti dominoivia ja päällekäyviä narsistisia alfamiehiä.

Kun puhutaan paljon siitä, miten mies voi kasvattaa sukupuolista statustaan vaikkapa urheilemalla, tai tekemällä uraa, niin minun kaltainen mies on täysi nolla ja häviäjä naismaailmassa kaikesta riippumatta.

On niitä miehiä, jotka kaikki haluavat facebookin kaverilistalle. Minä olen mies, jota edes läheisimmät kaverit eivät ota facekaverikseen. Kukaan ei halua miestä kaverikseen, jos tällä ei ole kavereita...

Jätä koko helvetin feisbookki, ei kaikki naiset ole netissä perseitä levitteleviä fitnessbimboja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä pidän hiljaisista ja ujoista miehistä, kammoan sellaisia suuna päänä hölöttäviä, kaikkitietäviä itsensä korostaja-miehiä. 

Löysinkin hiljaisen ja ujon miehen, joka vuosien saatossa osoittautui suunnattoman katkeraksi, passiivis-agressiiviseksi mykkäkoulun pitäjäksi, joka kerrankin kun suunsa minun kanssa auki sai, kaatoi kaikki elämänsä aikana kokemansa vääryydet minun niskaani ja raivosi hullun lailla, silloin kun ei siis pitänyt mykkäkoulua, joka saattoi kestää viikkoja. Muille ihmisille oli edelleen se ihana, hiljainen, ujo herkkis, väärinymmärretty reppana. Tämäkin mies oli sitä mieltä, että naisen saadakseen pitäisi olla joku mieletön vitsiniekka ja ilmeisesti sitten näitä traumoja purki minuun. 

Vierailija
56/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

mussukka kirjoitti:

Mulla on kaveripiirissä kaksi pariskuntaa, joissa on älyttömän hiljaiset miehet. Miehet ovat kilttejä, kivoja ja lapsista huolehtivia ja hemmetin temperamenttiset, touhukkaat ja temmeltävät vaimot.

Eka tarina on se, että työskentelivät jonkin aikaa  samassa duunissa. Siellä jo duunikaverit sanoivat, että niin on rakastunut suhun tuo hiljainen mies, mutta kun mimmi oli naimisissa omalla tahollaan - ei lapsia.

Muutama vuosi myöhemmin olivat toisissa töissä ja tää mimmi eronnut väkivaltaisesta miehestään. Nainen kutsuttiin, että entisten työkavereiden bileisiin ja eikun sinne! Täysin tuo kiva hiljainen mies mielessä. Voi kunpa hän olisi siellä. Osti vielä tikkarin mukaansa, että on lahja ja puheenavaus. Nyt ovat kiva nelihenkinen perhe. 

Toinen tarina on, kun kaveri lähti opiskelemaan artesaaniksi pitkälle sisämaahan. Siellä sitten elätti itsensä tarjoilijana. Monta viikkoa eräs hiljainen palomies kävi istumassa siinä samassa pystytuolissa. Luki tarkkaan kaikki lehdet läpi, juoden yhtä kahvikuppiaan. Siinä saattoi lepposasti viettää vaikka koko työvuoron ja sen verran sai kysyttyä, että tarviiko neiti kotiin kyydin. Neiti luotti mieheen ja aina oli vaisu, hiljainen kyyti tarjolla.

Kuukauden kaksi näin toimittiin, lähes hiljaisuudessa. Tää mies oikeasti on hiljainen. Sitten mimmi meinas, että mikäs tää juttu oikein on? Mitäs meinaat? Haluatko jotain enemmän? - Joo, oli miehen vastaus. Nyt ovat kaksi vuotta olleet naimisissa. Ei vielä lapsia, mutta minä päivänä hyvänsä saa tulla.

Myönnän olevani jokseekin äänekäs ja menevä itsekin ja tunnustan, että nuo ystävien miehet toisinaan tuottaa mulle hetkellisiä ongelmia. Mä ja he ovat ainoat jotka meidän porukasta eivät tupakoi, joten usein jäädään porukalla istumaan ja se on äärettömän kiusallista, ei aina.

Tapauksen yksi herran kanssa voi keskustella, mutta kärsivällisyyttäni koetellaan siinä keskustelun hitaudessa. Tapauksen kaksi, joo hyvä päivää, kiva nähdä pitkästä aikaa ja hali. - ei puhettakaan että puhuttais.

Tämän katson lähinnä omaksi miinukseksi. Mun pitää opetella rauhallisuutta. 

Kyllähän hiljaisia ja ujoja tulee duunissa vastaan, mutten mä heidän kanssaan elä ja toimi ystävätasolla. Pärjään. Mutta noi kaksi herraa toisinaan mua harmittaa, kun en saa mitään järkevää keskustelua aikaiseksi oman lyhytjänteisyyden vuoksi... Parhaita ovat mökkireissut, silloin voi vaan järveä töllätä ja nauttia luonnosta ja "hiljaisuudesta" (vaikka tupakkiringin älämölö kantautuu kulman takaa)

Mä tutustuin joskus naiseen, joka kertoi olleensa aikaisemmin väkivaltaisessa suhteessa. Mies oli kuulemma ollut kiltti ja kunnollinen, ns. hyvä mies ja nainen oli kuulemma päättänyt, että ei enää ikinä tutustu kiltteihin, hyviin miehiin ja antoi minulle siksi pakit.

Kun aloin kuulustelemaan naista tästä hänen väkivaltaisesta suhteestaan, selvisi aika pian, että mies käytti ammatikseen heroiinia ja kuului rikollisjärjestöön.

Nyt nainen tutustui jatkossa vain rikollisiin, jotka eivät anna alussa kilttiä kuvaa itsestään. He, kun olivat hänen mukaansa aitoja ja luotettavia, joiden kanssa ei tarvii pelätä, että kuoren alta tulis esiin jotain pelottavaa.

Olen huomannut, että käytännössä naisten käsitykset siitä, mitä tarkoittaa kiltti ja kunollinen ja näin päin pois, poikkeavat runsaasti siitä, mitä itse pidän kilttinä ja kunnollisena.

Heroiinia käyttävä ammattirikollinen ei olis missään tapauksessa kiltti ja kunnollinen.

Vierailija
57/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Naiset haluavat sosiaalisesti dominoivia ja päällekäyviä narsistisia alfamiehiä.

Ongelman ydin tuli tässä.

KAIKKI NAISET eivät todellakaan halua sosiaalisesti dominoivia ja päällekäyvän narsistisia alfamiehiä.

KUKAAN NAINEN ei halua mustavalkoisesti ajattelevaa, rankkoja yleistyksiä tekevää, itsesäälissä rypevää l*ssukkafraasiautomaattia.

Vierailija
58/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Naiset haluavat sosiaalisesti dominoivia ja päällekäyviä narsistisia alfamiehiä.

Ongelman ydin tuli tässä.

KAIKKI NAISET eivät todellakaan halua sosiaalisesti dominoivia ja päällekäyvän narsistisia alfamiehiä.

KUKAAN NAINEN ei halua mustavalkoisesti ajattelevaa, rankkoja yleistyksiä tekevää, itsesäälissä rypevää l*ssukkafraasiautomaattia.

Olet oikeassa, ongelman ydin tuli siinä. Kun mies ei saa naista, niin astuvat esiin fasistifemakot, jotka ovat kaasuttamassa naistasaamattomat miehet elävältä.

Mitä itse halusin viesteissäni sano, oli se, että kun ympärilleen katsoo, niin ne miehet, jotka ovat todella haluttuja, joiden ympärillä parveilee naisia, ovat tällaisia sosiaalisesti päällekäyviä tapauksia. Heidän elämä on todella helppoa tältä osin.

Minä olen ihan sosiaalinen ja puhelias, mutta ujo ja introvertti ihminen. Saan tehdä tuhat kertaa enemmän hommia jo saadakseni puheyhteyden naiseen, kuin tällainen sosiaalisesti päällekäyvä narsisti.

Nämä ovat faktoja tosielämästä, eivät mitään itsesäälissä rypemistä, mutta jostain syystä jotkut naiset eivät halua näitä asioita sanottavan keskustelupalstalla... heti, kun sanotaan, alkaa syvä paheksunta ja syyttely lassukkafraasiautomaatiksi.

Vierailija
59/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käyttäjä1545 kirjoitti:

mussukka kirjoitti:

Mulla on kaveripiirissä kaksi pariskuntaa, joissa on älyttömän hiljaiset miehet. Miehet ovat kilttejä, kivoja ja lapsista huolehtivia ja hemmetin temperamenttiset, touhukkaat ja temmeltävät vaimot.

Eka tarina on se, että työskentelivät jonkin aikaa  samassa duunissa. Siellä jo duunikaverit sanoivat, että niin on rakastunut suhun tuo hiljainen mies, mutta kun mimmi oli naimisissa omalla tahollaan - ei lapsia.

Muutama vuosi myöhemmin olivat toisissa töissä ja tää mimmi eronnut väkivaltaisesta miehestään. Nainen kutsuttiin, että entisten työkavereiden bileisiin ja eikun sinne! Täysin tuo kiva hiljainen mies mielessä. Voi kunpa hän olisi siellä. Osti vielä tikkarin mukaansa, että on lahja ja puheenavaus. Nyt ovat kiva nelihenkinen perhe. 

Toinen tarina on, kun kaveri lähti opiskelemaan artesaaniksi pitkälle sisämaahan. Siellä sitten elätti itsensä tarjoilijana. Monta viikkoa eräs hiljainen palomies kävi istumassa siinä samassa pystytuolissa. Luki tarkkaan kaikki lehdet läpi, juoden yhtä kahvikuppiaan. Siinä saattoi lepposasti viettää vaikka koko työvuoron ja sen verran sai kysyttyä, että tarviiko neiti kotiin kyydin. Neiti luotti mieheen ja aina oli vaisu, hiljainen kyyti tarjolla.

Kuukauden kaksi näin toimittiin, lähes hiljaisuudessa. Tää mies oikeasti on hiljainen. Sitten mimmi meinas, että mikäs tää juttu oikein on? Mitäs meinaat? Haluatko jotain enemmän? - Joo, oli miehen vastaus. Nyt ovat kaksi vuotta olleet naimisissa. Ei vielä lapsia, mutta minä päivänä hyvänsä saa tulla.

Myönnän olevani jokseekin äänekäs ja menevä itsekin ja tunnustan, että nuo ystävien miehet toisinaan tuottaa mulle hetkellisiä ongelmia. Mä ja he ovat ainoat jotka meidän porukasta eivät tupakoi, joten usein jäädään porukalla istumaan ja se on äärettömän kiusallista, ei aina.

Tapauksen yksi herran kanssa voi keskustella, mutta kärsivällisyyttäni koetellaan siinä keskustelun hitaudessa. Tapauksen kaksi, joo hyvä päivää, kiva nähdä pitkästä aikaa ja hali. - ei puhettakaan että puhuttais.

Tämän katson lähinnä omaksi miinukseksi. Mun pitää opetella rauhallisuutta. 

Kyllähän hiljaisia ja ujoja tulee duunissa vastaan, mutten mä heidän kanssaan elä ja toimi ystävätasolla. Pärjään. Mutta noi kaksi herraa toisinaan mua harmittaa, kun en saa mitään järkevää keskustelua aikaiseksi oman lyhytjänteisyyden vuoksi... Parhaita ovat mökkireissut, silloin voi vaan järveä töllätä ja nauttia luonnosta ja "hiljaisuudesta" (vaikka tupakkiringin älämölö kantautuu kulman takaa)

Mä tutustuin joskus naiseen, joka kertoi olleensa aikaisemmin väkivaltaisessa suhteessa. Mies oli kuulemma ollut kiltti ja kunnollinen, ns. hyvä mies ja nainen oli kuulemma päättänyt, että ei enää ikinä tutustu kiltteihin, hyviin miehiin ja antoi minulle siksi pakit.

Kun aloin kuulustelemaan naista tästä hänen väkivaltaisesta suhteestaan, selvisi aika pian, että mies käytti ammatikseen heroiinia ja kuului rikollisjärjestöön.

Nyt nainen tutustui jatkossa vain rikollisiin, jotka eivät anna alussa kilttiä kuvaa itsestään. He, kun olivat hänen mukaansa aitoja ja luotettavia, joiden kanssa ei tarvii pelätä, että kuoren alta tulis esiin jotain pelottavaa.

Olen huomannut, että käytännössä naisten käsitykset siitä, mitä tarkoittaa kiltti ja kunollinen ja näin päin pois, poikkeavat runsaasti siitä, mitä itse pidän kilttinä ja kunnollisena.

Heroiinia käyttävä ammattirikollinen ei olis missään tapauksessa kiltti ja kunnollinen.

Sulla on kyllä todella kummallinen kaveripiiri, ei voi muuta sanoa. Muistelen jonkin aiemman vastaavan ruikutusketjun saldona olleen mm. sinulle panoistaan ja miesmieltymyksistään avautumaan tulevia naisia, juoppoja narsistirokkareita sekä väkivaltaisia jännämiehiä jotka bileissä ihan ekana tunkevat kätensä naisten haaroihin. Ja kaikki nämä käyvät kertomassa sinulle, ketä aikovat seuraavaksi panna ja miten. To-del-la omituista, sanoisinko.

Kerronko mitä oikeesti ajattelen: Nuo ihmiset ja keskustelut ovat pelkästään sinun päässäsi (ja nyt täällä palstalla, kun tänne fantasioitasi suollat).

Vierailija
60/107 |
03.04.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä1545 kirjoitti:

Naiset haluavat sosiaalisesti dominoivia ja päällekäyviä narsistisia alfamiehiä.

Ongelman ydin tuli tässä.

KAIKKI NAISET eivät todellakaan halua sosiaalisesti dominoivia ja päällekäyvän narsistisia alfamiehiä.

KUKAAN NAINEN ei halua mustavalkoisesti ajattelevaa, rankkoja yleistyksiä tekevää, itsesäälissä rypevää l*ssukkafraasiautomaattia.

Olet oikeassa, ongelman ydin tuli siinä. Kun mies ei saa naista, niin astuvat esiin fasistifemakot, jotka ovat kaasuttamassa naistasaamattomat miehet elävältä.

Mitä itse halusin viesteissäni sano, oli se, että kun ympärilleen katsoo, niin ne miehet, jotka ovat todella haluttuja, joiden ympärillä parveilee naisia, ovat tällaisia sosiaalisesti päällekäyviä tapauksia. Heidän elämä on todella helppoa tältä osin.

Minä olen ihan sosiaalinen ja puhelias, mutta ujo ja introvertti ihminen. Saan tehdä tuhat kertaa enemmän hommia jo saadakseni puheyhteyden naiseen, kuin tällainen sosiaalisesti päällekäyvä narsisti.

Nämä ovat faktoja tosielämästä, eivät mitään itsesäälissä rypemistä, mutta jostain syystä jotkut naiset eivät halua näitä asioita sanottavan keskustelupalstalla... heti, kun sanotaan, alkaa syvä paheksunta ja syyttely lassukkafraasiautomaatiksi.

Miksi käytät aikasi kadehtimalla todella haluttuja miehiä, joiden ympärillä parveilee naisia? Sellainenko sinun kuuluisi olla?

Kuule, katselepa ympärillesi ilman noita katkeruus- ja kateuslasejasi niin huomaat, että valtaosa miehistä on ihan tavallisia talliaisia, joiden ympärillä EI parveile naisia. Silti he löytävät itselleen kumppanin. Olisiko syynä se, heille riittää se niinikään tavallinen nainen - yksi kerrallaan vieläpä - eivätkä he tavoittelekaan niitä suosittujen miesten ympärillä parveilevia fitnesspimuja? Varsinkaan monikossa?