Naisystä kieltäytyi kosinnasta...

Jos hän ei ole vielä aivan varma, että haluaa mennä naimisiin. Anna hänelle aikaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoiko syytä, miksi ei halua kanssasi naimisiin? Oliko hän ehdoton asiassa, vai saattoiko tarkoittaa, ettei vielä?

Ei sillä ole oikeasti mitään merkitystä. Joko haluaa tai ei halua. 

No kyllä sillä mielestäni on merkitystä. Jos vaikka ap ja naisystävä ovat esimerkiksi hyvin nuoria, jos opiskelu on kesken, tai muu elämäntilanne sellainen, että naimisiin voi haluta myöhemmin, mutta ei juuri nyt.

Minusta ei ole merkitystä. Joko haluaa viettää loppuikänsä ihmisen kanssa tai ei halua. Ei ole mitään "ei juuri nyt"-hetkeä jos kyse on tärkeimmästä ihmisestä.

-Ei tuo jolle vastasit.

Juuri näin. Ihmeellisiä selityksiä sille että ei halua naimisiin. Naimisissa oleminen ei mitenkääne stä elämästä normaalisti. Ellei se normaalisti tarkoita sitä että ei halua olla sen toisen kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Jos hän ei ole vielä aivan varma, että haluaa mennä naimisiin. Anna hänelle aikaa?

Ei tiedä? Miten ei tiedä että rakastaako vai ei?

Toi se vasta kertookin että AP:n pitäisi erota. Jos toinen ei tiedä että rakastaako sinua vai ei niin se kertoo kaiken oleellisen

Oletko miettinyt, että entä jos kosinta oli naiselle niin suuri yllätys, että antoi sen vuoksi pakit? Ei siis ole vielä välttämättä ehtinyt edes ajatella naimisiin menoa yms. Kannattaa nyt kuitenkin käydä perusteellinen keskustelu, onko rakkautta, haluatteko jatkaa seurustelua, voisiko naimisiinmenolle olla joskus myöhemmin oikea ajankohta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoiko syytä, miksi ei halua kanssasi naimisiin? Oliko hän ehdoton asiassa, vai saattoiko tarkoittaa, ettei vielä?

Ei sillä ole oikeasti mitään merkitystä. Joko haluaa tai ei halua. 

No kyllä sillä mielestäni on merkitystä. Jos vaikka ap ja naisystävä ovat esimerkiksi hyvin nuoria, jos opiskelu on kesken, tai muu elämäntilanne sellainen, että naimisiin voi haluta myöhemmin, mutta ei juuri nyt.

Mitä nuoruus tai elämäntilanne tähän kuuluu? Jos rakastaa ja haluaa elää toisen kanssa niin menee naimisiin. Jos ei niin sitten erotaan.

 Höpö höpö. Ei sillä naimisiinmenolla ole mikään kiire, jos sitä on vaikka 20-vuotias. Jos haluaa vaikka ensin opiskella ja löytää hyvän työpaikan ennen kuin astuu "aikuisten elämään". Voi sitä rakastaa ilman sitä naimisiinmenoakin, hyvä ihme sentään!

Eli haluaa pitää vaihtoehdot avoinna. Koska sitä toi tarkoittaa.

Miten opiskelu ja työpaikka liittyy avioliittoon? Kumpaakin voi tehdä naimisissakin.

Kyllä jos seurustelee niin pitää tietää että haluaako vai eikö halua elää toisen kanssa lopun ikäänsä. 

No tämä on sinun mielipiteesi. Minä olen seurustellut useammankin miehen kanssa, enkä silti ole rynnännyt heidän kaikkien kanssa naimisiin. Mikä ihmeen kiire sillä nyt olisi? Parempi tutustua ensin kunnolla, ennen kuin tekee jotain, jota sitten saa sanoa nuoruuden erheeksi.

Eli et rakastanut heitä. Sitten pitää erota. 

Mutta ei kenenkään pidä eikä todellakaan kannata ruveta tuollaista odottamaan. Mielummin elää yksin kuin ihmisen kanssa joka miettii että haluaako naimisiin vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Kertoiko syytä, miksi ei halua kanssasi naimisiin? Oliko hän ehdoton asiassa, vai saattoiko tarkoittaa, ettei vielä?

Hän vain sanoi ettei voi mennä kanssani naimisiin. Menin shokkiin enkä oisannut kysellä enempää, ja lähdin posi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hän ei ole vielä aivan varma, että haluaa mennä naimisiin. Anna hänelle aikaa?

Ei tiedä? Miten ei tiedä että rakastaako vai ei?

Toi se vasta kertookin että AP:n pitäisi erota. Jos toinen ei tiedä että rakastaako sinua vai ei niin se kertoo kaiken oleellisen

Minulle ainakin naimisiin meneminen ja rakastaminen on eri asioita. Rakastaa voi ilman että menee naimisiin. Jos minua olisi kukaan seurustelukumppanini yhtäkkiä kosinut niin varmana olisin järkyttynyt. Siitäkin huolimatta, että olen ollut rakastunut. Jotkut haluavat olla yhdessä 10 vuotta ja olla täysin vakiintunut pari ennen naimisiin menoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hän ei ole vielä aivan varma, että haluaa mennä naimisiin. Anna hänelle aikaa?

Ei tiedä? Miten ei tiedä että rakastaako vai ei?

Toi se vasta kertookin että AP:n pitäisi erota. Jos toinen ei tiedä että rakastaako sinua vai ei niin se kertoo kaiken oleellisen

Ja se avioliittoko on ainoa todiste sille, että rakastaa? Ihme jankkaaja. Taidat olla syvästi uskonnollinen?

En ymmärrä, mitä täällä selitellään, että nuorena ei halua naimisiin/opinnot kesken tms. Minua kosittiin, kun olin 20 -vuotias ja olen menossa kesällä naimisiin, 22 -vuotiaana. Minulla on opinnot vasta aluillaan yliopistossa, mutten ymmärrä, miten avioliitto siihen vaikuttaisi. Sitä joko haluaa toisen kanssa naimisiin tai ei halua. Ap kuitenkin kertoi seurustelleensa jo 4 vuotta, kyllä siinä ajassa jo tietää tunteensa. Jos ei halua naimisiin toisen kanssa, mitä ap turhaan jäisi suhteeseen roikkumaan. Toinen on selvästikin epävarma suhteen tulevaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

torjuttu mies :( kirjoitti:

Auttakaa av mammat mitä teen tässä tilanteessa. Kosin tänään päivällä naisystävääni 4 vuoden yhdessä olon jälkeen. Olin suunnitellut tätä vuoden ja pistänyt kaikki paikat koreaksi. Nainen kieltätyi sanoen, ettei halua mennä naimisiin minun kanssa. Olen nyt shokissa varannut iteslleni huoneen hotellista vähäksi aikaa ja kirjoitan tätä shokissa jaitkuisena. rAkastan naista sydämmeni pohjasta mutten enää tiedä pystynkö jatrkamaan suhdetta hänen kanssa tämän jälkeen. En tahtoisi mennä enää yhteiseen kotiimme enkäö näöhdä naista, sillä hän satutti minua peruuttamattomasti. Mitä minä nyt teen, mitenn inä esim. voisin ilmoittaa naiselle eroavani kun en halua nähdä häntä?

Eroa. Naisystäväsi on kertonut sinulle että ei sinua rakasta eikä halua olla kanssasi. 

Älä nöyryytä ja satuta itseäsi yhtään enempää ihmisen takia jota ei voisi vähempää kiinnostaa sinun tunteet tai sinun kanssa eläminen.

Hae tavarat asunnosta sillä aikaa kun nainen on poissa. Sitten ilmoitat tekstiviestillä että olette eronnut eikä hän ota enää koskaan yhteyttä. 

Jos omistat asunnon (tai osan siitä) niin lakimiehen puheille. Asunto pakkomyyntiin!

No huh huh mikä draama kuningatar

Minkä hemmetin takia joku jatkaisi suhdetta sen jälkeen kun toinen on kieltäytynyt kosinnasta? Kyllä siinä vaiheessa tyhmempikin tajuaa asian laidan. 

Eri asia lopettaa suhde kuten aikuiset tai lopettaa suhde tällaisella ylilyönnillä.

Ja BTW minä jatkoin mieheni kanssa suhdetta vaikka hän sanoi ei kosinnalleni. Ei kaikki halua naimisiin vaikka toista rakastaisin ja tahtoo olla vain tämän kanssa

Ei voi olla noin vaikeata. AP haluaa sitoutua koska haluaisi olla naisen kanssa koko ikänsä. 

Joko nainen haluaa tai ei halua. Ei voi pitää mitään takaovia auki toisen ihmisen kanssa ollessa. Joko on siinä 100% tai sitten ei ole ollenkaan.

Kannattaa antaa pahimman tunnekuohun mennä ohi ja sen jälkeen keskustella juurta jaksain tästä asiasta. On aika olennaista tietää tyttöystävän syyt sille, miksei hän halua mennä naimisiin, ja myöskin mitä hän ylipäätään haluaa suhteeltanne. Tekstistä päätellen ap on kännissä joten kannattaa antaa senkin mennä ensin ohi.

Jos naimisiinmenolle on sopiva ajankohta myöhemmin, niin eihän silloin vastata kosintaan kieltävästi! 

Kyllä minusta neljän vuoden seurustelun jälkeen pitäisi jo tietää, haluaako olla loppuelämän yhdessä vai ei. Jos siinä vaiheessa vielä epäröi, kun toinen kosii, niin en näe kyllä mitään syytä jatkaa tuollaista suhdetta. Siis jos itsellä on tähtäimessä se, että menee naimisiin ja perustaa perheen.

Ja kyllähän rakastuminen voi tapahtua hitaasti, useamman vuoden aikana. Ensin ihastuu, tuntee intohimoa yms. Jossain vaiheessa syventyy rakkaudeksi, ja myöhemmin tulee tietoinen päätös että tuota ihmistä minä haluan rakastaa. Ei minulla ainakaan toimi tunteet mistään on/off katkaisimesta. Siksi en tekisi naimisiinmenostakaan päätöstä yhdessä lyhyessä hetkessä, vaan haluaisin sulatella asiaa rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

torjuttu mies :( kirjoitti:

Auttakaa av mammat mitä teen tässä tilanteessa. Kosin tänään päivällä naisystävääni 4 vuoden yhdessä olon jälkeen. Olin suunnitellut tätä vuoden ja pistänyt kaikki paikat koreaksi. Nainen kieltätyi sanoen, ettei halua mennä naimisiin minun kanssa. Olen nyt shokissa varannut iteslleni huoneen hotellista vähäksi aikaa ja kirjoitan tätä shokissa jaitkuisena. rAkastan naista sydämmeni pohjasta mutten enää tiedä pystynkö jatrkamaan suhdetta hänen kanssa tämän jälkeen. En tahtoisi mennä enää yhteiseen kotiimme enkäö näöhdä naista, sillä hän satutti minua peruuttamattomasti. Mitä minä nyt teen, mitenn inä esim. voisin ilmoittaa naiselle eroavani kun en halua nähdä häntä?

Eroa. Naisystäväsi on kertonut sinulle että ei sinua rakasta eikä halua olla kanssasi. 

Älä nöyryytä ja satuta itseäsi yhtään enempää ihmisen takia jota ei voisi vähempää kiinnostaa sinun tunteet tai sinun kanssa eläminen.

Hae tavarat asunnosta sillä aikaa kun nainen on poissa. Sitten ilmoitat tekstiviestillä että olette eronnut eikä hän ota enää koskaan yhteyttä. 

Jos omistat asunnon (tai osan siitä) niin lakimiehen puheille. Asunto pakkomyyntiin!

No huh huh mikä draama kuningatar

Minkä hemmetin takia joku jatkaisi suhdetta sen jälkeen kun toinen on kieltäytynyt kosinnasta? Kyllä siinä vaiheessa tyhmempikin tajuaa asian laidan. 

Eri asia lopettaa suhde kuten aikuiset tai lopettaa suhde tällaisella ylilyönnillä.

Ja BTW minä jatkoin mieheni kanssa suhdetta vaikka hän sanoi ei kosinnalleni. Ei kaikki halua naimisiin vaikka toista rakastaisin ja tahtoo olla vain tämän kanssa

Ei voi olla noin vaikeata. AP haluaa sitoutua koska haluaisi olla naisen kanssa koko ikänsä. 

Joko nainen haluaa tai ei halua. Ei voi pitää mitään takaovia auki toisen ihmisen kanssa ollessa. Joko on siinä 100% tai sitten ei ole ollenkaan.

Niin no, minä haluan olla mieheni kanssa ja olen suhteessa ihan sataprosenttisesti. Mutta naimisiin en halua eikä mieskään. Me emme tarvitse mitään papin aamenta ollaksemme yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hän ei ole vielä aivan varma, että haluaa mennä naimisiin. Anna hänelle aikaa?

Ei tiedä? Miten ei tiedä että rakastaako vai ei?

Toi se vasta kertookin että AP:n pitäisi erota. Jos toinen ei tiedä että rakastaako sinua vai ei niin se kertoo kaiken oleellisen

Minulle ainakin naimisiin meneminen ja rakastaminen on eri asioita. Rakastaa voi ilman että menee naimisiin. Jos minua olisi kukaan seurustelukumppanini yhtäkkiä kosinut niin varmana olisin järkyttynyt. Siitäkin huolimatta, että olen ollut rakastunut. Jotkut haluavat olla yhdessä 10 vuotta ja olla täysin vakiintunut pari ennen naimisiin menoa.

Ainoastaan idiootti odottaa 10 vuotta naimisiin menoa. Ei tuolloin kannata jakaa omaisuutta eikä tehdä lapsia.

Eli kun 20 vuotiaana rupeat seurustelemaan niin sitten 30 vuotiaana toinen sanoo että haluaa erota. Että on tässä 10 vuotta miettinyt asioita. 

Päättämättömyyskin on osoitus siitä että ei rakasta. 

Vierailija kirjoitti:

Ja kyllähän rakastuminen voi tapahtua hitaasti, useamman vuoden aikana. Ensin ihastuu, tuntee intohimoa yms. Jossain vaiheessa syventyy rakkaudeksi, ja myöhemmin tulee tietoinen päätös että tuota ihmistä minä haluan rakastaa. Ei minulla ainakaan toimi tunteet mistään on/off katkaisimesta. Siksi en tekisi naimisiinmenostakaan päätöstä yhdessä lyhyessä hetkessä, vaan haluaisin sulatella asiaa rauhassa.

Miksi edes seurustella ja asua toisen kanssa jos sitä ei rakasta?

Voi sitä elämää elää naimisissakin. Ei se tarkota että pitää heti ostaa samanlaiset tuulipuvut ja alkaa tekemään lapsia. Jos taas odottelee jotakuta parempaa niin päästää toisen vapaaksi etsimään itsekin sen oikean puolison.

Noo, mutta täällä edustaakin mammat, jotka tekevät lapsia jokaiseen uuteen suhteeseensa ja menee naimisiin 5. kohdalla, silti valkoisessa puvussa :D lapsi on kyllä ainakin itselleni 100 kertaa sitovampi asia, kuin avioliitto - itse en avioliitostakaan herkästi eroaisi.

Ap selvästi haluaa vakiintua, ehkä jopa perustaa perheen. Naisystävä ei halua. Siinä on jo minusta hyvä syy erota.

Vierailija kirjoitti:

Voi sitä elämää elää naimisissakin. Ei se tarkota että pitää heti ostaa samanlaiset tuulipuvut ja alkaa tekemään lapsia. Jos taas odottelee jotakuta parempaa niin päästää toisen vapaaksi etsimään itsekin sen oikean puolison.

Jos toinen ei tykkää sitoutua toiseen niin ei sellaiseen ihmiseen kannata tuhlata aikaansa. 

Mikä ihmeen arkkipiispa täällä nyt saarnaa? Naimisiin pitää mennä, oli elämäntilanne mikä tahansa, muuten ei kyllä rakasta??? Käsittämätöntä tuubaa. Syitä sille, että haluaa odottaa on lukemattomia. Voitko tosissasi väittää, että jokaisen 19-20 vuotiaan parin kuuluu mennä naimisiin, muuten he eivät rakasta toisiaan? Mikä sinä olet heidän rakkautensa syvyyttä arvioimaan?

Käsittämätön vouho.