Asperger äitinä
Vaimollani todettiin viime viikolla aspergerin syndrooma. Hänen ikänsä on 25 ja minun ikäni on 30. Olemme olleet työelämässä hyvän aikaa ja olemme suunnitelleet hankkivamme lapsia. Tämä diagnoosi tuli minulle shokkina. Olen aina ajatellut, että aspergerit ovat joitakin omituisia hulluja, jotka eivät saa olla lapsia lähelläkään. Olen lukenut myös tätä palstaa ja täällä on ollut sama näkemys. On aina sanottu, että asperger ei voi edes hoitaa lapsia. Olen tosi hämmentynyt. Pitäisikö minun hankkia uusi vaimo? En todellakaan halua jäädä lapsettomaksi, mutta en tiedä voiko vaimoni toimia äitinä. Hän on tosi mukava ja lapsirakas ihminen. Ihan normaalilta näyttää ulkoisesti. En osannut odottaa mitään vastaavaa. Hänellä on kuitenkin ollut viime viikkoina vähän masennusta, koska hänen äitinsä kuoli. Täällä lääkäri oli antanut hänelle diagnoosin.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka aloitus onkin lapsellinen ja provokatiivinen, vastaan silti.
Olen itse saanut Asperger-diagnoosin 10 vuotta sitten ja minulla on kolme lasta. Olen nainen. Asperger ei ole vaikuttanut äitiyteeni mitenkään. Asperger näkyy minulla lähinnä aikuisten ihmisten tunteiden lukemisen vaikeutena ja sosiaalisten tilanteiden hoitamisen kömpelyytenä. Lapset ovat tunteissaan aitoja, mutta koska aikuiset osaavat peitellä tunteitaan, voin joskus ymmärtää tilanteita väärin. Lasten kanssa tätä ongelmaa ei luonnollisesti ole. Jos he ovat iloisia tai surullisia, he näyttävät sen. Aikuiset voivat sanoa, ettei ole mikään hätänä, vaikka sisäisesti olisivat vihaisia tai surullisia.
Ota yhteyttä Autismi- ja Aspergerliittoon, saat oikeaa tietoa. Täältä sitä tuskin saat.
Hei, mitä kautta aikuisena ihmisenä sait diagnoosisi? Yksityiseltä vai julkiselta? Onko aikuisille tarjolla mitään kuntoutusta tai muita palveluita? Kannattiko dg:n hakeminen? T. Assilapsen äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesitkö muuten, että ministereillä on avustajia jotka hoitavat sähköpostin, niitä kun voi tulla satoja joten tuskin itse vastaa niihin ;). Sori kun pilasin sun ilon...
Ja kai kysyt siltä venäläiseltä ystävältä haluaako se toista vierasta luokseen, ehkä siksi perui... olisi halunnut olla kahden.
Miten tuo liittyy mitenkään minuun tai tähän ketjuun?
ap
Siten, että kilistelemme täällä piimä-laseja kunniaksesi.
t. sykoloki maalta & assburger metsästä
Tuo adressilinkki ei toimi enää. Kuinka monta osallistujaa siinä oli?
anteeksi AP, mutta olisitko itse soveltuva isäksi? Jos vaimosi saa yllättävän diagnoosin "kalliilta ja arvostetulta" lääkäriltä, uskot mieluummin lääkäriä kuin vaimoasi?jonka tunnet usealta vuodelta. eli ts. kumarrat asemaa. ei hyvä juttu,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka aloitus onkin lapsellinen ja provokatiivinen, vastaan silti.
Olen itse saanut Asperger-diagnoosin 10 vuotta sitten ja minulla on kolme lasta. Olen nainen. Asperger ei ole vaikuttanut äitiyteeni mitenkään. Asperger näkyy minulla lähinnä aikuisten ihmisten tunteiden lukemisen vaikeutena ja sosiaalisten tilanteiden hoitamisen kömpelyytenä. Lapset ovat tunteissaan aitoja, mutta koska aikuiset osaavat peitellä tunteitaan, voin joskus ymmärtää tilanteita väärin. Lasten kanssa tätä ongelmaa ei luonnollisesti ole. Jos he ovat iloisia tai surullisia, he näyttävät sen. Aikuiset voivat sanoa, ettei ole mikään hätänä, vaikka sisäisesti olisivat vihaisia tai surullisia.
Ota yhteyttä Autismi- ja Aspergerliittoon, saat oikeaa tietoa. Täältä sitä tuskin saat.
Hei, mitä kautta aikuisena ihmisenä sait diagnoosisi? Yksityiseltä vai julkiselta? Onko aikuisille tarjolla mitään kuntoutusta tai muita palveluita? Kannattiko dg:n hakeminen? T. Assilapsen äiti
En ole tuo edellinen, mutta vastaan. Itse pääsin tutkimuksiin, kun hain lähetteen yksityiseltä puolelta lääkäriltä. Mitään kuntoutusta tahi palveluita ei ole tarjottu minulle ainakaan. Diagnoosista ei siis ole varsinaisesti ollut mitään apua. Vakuutusyhtiö eväsi minulta vakuutuksen kuitenkin tuon diagnoosin takia. Toisessa yhtiössä onneksi ehdot toiset, eli pitivät luonteenpiirteenä eivätkä sairautena.
Voi rouva epäjumala tuota adressia! Nyt menee melkoisen lujaa jopa Henna-asteikolla. On muuten ruvennut haikailemaan blogissaan viime aikoina pitkästä aikaa myös Ekaterinan perään. Kuulemma rukoilee uskisystäviensä kanssa, että Ekaterina tulisi uskoon. Tuo yhä fanaattisemmaksi muuttunut uskonnollisuus näkyy blogissaan erittäin selvästi ja on välillä todella pelottavaa tajunnanvirtaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo adressilinkki ei toimi enää. Kuinka monta osallistujaa siinä oli?
Olikohan 13.
Vierailija kirjoitti:
Tuo adressilinkki ei toimi enää. Kuinka monta osallistujaa siinä oli?
Kyllä se mulla ainakin toimii. 13 allekirjoitusta kerännyt. Löydät sen tietty myös tuolta adressit.com sivulta hakemalla adressin nimellä, joka on Adressi tukihenkilöasian puolesta. Jos googlaat tuolla adressin nimellä, se on heti eka varsinainen hakutulos.
Jahas, H on laitellut myös esirukouspyyntöjä nettiin.
"Rukoillaan minun tukihenkilöasian puolesta, koska on löytynyt ihminen joka olisi hyvä tukihenkilö ja just sopiva kaikin puolin auttamaan minua juuri niissä vaivoissa joihin tukea tarvitsenkin ja joka on sydämellinen ja jonka seurassa on turvallista olla. Siunataan tätä ihmistä erityisesti ja rukoillaan hänelle viisautta toimia oikein ja olla hyvä tukihenkilö. Rukoillaan että Jumala vaikuttas hänessä asian suhteen hyvää tahtomista ja tekemistä sen mukaan mikä on hyvä tässä tilanteessa. Rukoillaan sen ohella myös sen puolesta, kun eräälle henkilölle joka asuu kaukana täältä, on tarjottu täältä hommia ja myös ehdotettu asuntoa. Rukoillaan, että jos on Jumalan tahto, Jumala vaikuttas tahtoa ja tekemistä että hän ne ottas vastaan.
H M - October 18, 2014"
*************************************************
"Voitteko muistaa rukouksin erästä vaikeasti sairasta ihmistä ja hänen hoitotahojaan ja muita asiaan osallisia, että löydetään henkilölle oikeanlainen apu. Nyt on sattunut jälleen hyvin ikäviä asioita ja vaikeuksia ja uusia, ikäviä käänteitä tilanteeseen. Rukoillaan hoitajille, lääkäreille ja muille asiassa mukana oleville viisautta ja oikeita keinoja toimia. Rukoillaan myös erään ihmisen puolesta joka on hänelle tärkeä, että voisi auttaa ja tukea tuota ihmistä.
H M - February 02, 2015"
Tosta H:sta mulla ei ole paljon hajua. Mutta seurustelin aikoinaan miehen kanssa, joka sittemmin sai Asperger-diagnoosin. Hänellä on nykyään lapsi, jonka yksinhuoltaja hän on. Ja mitä parhain isä onkin. Eli pelkkä Asperger-diagnoosi ei taatusti estä ketään hankkimasta lapsia. Sen sijaan jos on muitakin ongelmia psyyken puolella (kuten tuntuu olevan täällä paljon aiheesta kirjoittelevalla tyypillä) tai on esim. kehitysvammainen, niin se varmaankin vaikuttaisi niin että lasten hankkiminen ei olisi suotavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka aloitus onkin lapsellinen ja provokatiivinen, vastaan silti.
Olen itse saanut Asperger-diagnoosin 10 vuotta sitten ja minulla on kolme lasta. Olen nainen. Asperger ei ole vaikuttanut äitiyteeni mitenkään. Asperger näkyy minulla lähinnä aikuisten ihmisten tunteiden lukemisen vaikeutena ja sosiaalisten tilanteiden hoitamisen kömpelyytenä. Lapset ovat tunteissaan aitoja, mutta koska aikuiset osaavat peitellä tunteitaan, voin joskus ymmärtää tilanteita väärin. Lasten kanssa tätä ongelmaa ei luonnollisesti ole. Jos he ovat iloisia tai surullisia, he näyttävät sen. Aikuiset voivat sanoa, ettei ole mikään hätänä, vaikka sisäisesti olisivat vihaisia tai surullisia.
Ota yhteyttä Autismi- ja Aspergerliittoon, saat oikeaa tietoa. Täältä sitä tuskin saat.
Hei, mitä kautta aikuisena ihmisenä sait diagnoosisi? Yksityiseltä vai julkiselta? Onko aikuisille tarjolla mitään kuntoutusta tai muita palveluita? Kannattiko dg:n hakeminen? T. Assilapsen äiti
En ole tuo edellinen, mutta vastaan. Itse pääsin tutkimuksiin, kun hain lähetteen yksityiseltä puolelta lääkäriltä. Mitään kuntoutusta tahi palveluita ei ole tarjottu minulle ainakaan. Diagnoosista ei siis ole varsinaisesti ollut mitään apua. Vakuutusyhtiö eväsi minulta vakuutuksen kuitenkin tuon diagnoosin takia. Toisessa yhtiössä onneksi ehdot toiset, eli pitivät luonteenpiirteenä eivätkä sairautena.
Tämä mielikuva minulla olikin, että aikuiselle on lähinnä vertaistukea ja itsekuntoutusta. Lapsellehan on se hyöty, että on pääsy kuntoutukseen ja tukea saadaan kouluun ja vanhemmille. Tuntuu, että hyödyt ovat kuitenkin isompia kuin se haitta, ettei dg:sta voi päästä eroon. T. Se sama assilapsen äiti
Toi adressi :D Onko muuten tältä Jaanalta koskaan irronnut mitään kommenttia Hennaa koskien?