Luokanopettajien työllistyminen pääkaupunkiseudulla
Valmistun luokanopettajaksi nyt keväällä. Olen elänyt siinä käsityksessä että pääkaupunkiseudulla olisi kova pula luokanopettajista, ja kaikki pätevät saavat töitä. Tilastojen mukaan alueella toimivista luokanopettajista jopa 10 % on muodollisesti epäpäteviä, joka tukee kyllä väitettä...
Nyt olen pistänyt paljon hakemuksia menemään, ja vasta yhden haastattelukutsun olen saanut... Tämäkin rehtori oli ymmärtänyt että minulla olisi jo tutkinto kasassa joten varmaan aivan turhaan menen haastatteluun jos halutaan palkata joku jolla paperit on jo taskussa. Menen nyt silti niin saan ainakin harjoitusta työhaastattelutilanteista.
Onkohan väitteet luokanopettajien työllisyystilanteesta liian ruusuisia? On kyllä kova pettymys jos kaiken opiskelun jälkeen en pääse tekemään sitä työtä mita haluan.
Kommentit (5)
Nyt on ollut jaossa virkoja ja niitä et untuvikkona saa, mutta toukokuussa viimeistään tulevat auki määräaikaiset paikat.
Kuinka paljon on "paljon" hakemuksia?
Tosiaan tällä hetkellä niitä papereita ei ole (aineenopettajan paperit tosin on entuudestaan), mutta töiden alkaessa elokuussa pätevyys olisi. Jollen ryssi viimeistä kurssia mikä tietenkin on mahdollista.
Virat tosiaan menevät sivu suun mutta alkoi epäilyttää saako edes noita vuoden sijaisuuksia. Tai lyhyempiä.
Paljon hakemuksia = useita kymmeniä. Ei pelkästään pääkaupunkiseudulle tosin.
Ap,
Kyllä siellä taitaa olla paremmin niitä töitä. Sinun ongelmasi on, että olet epäpätevä ja tällöin rehtori ignooraa sinut täysin, jos on saatavilla päteviä tai sitten tuttuja epäpäteviä/ hyväksi havaittuja sijaisia. Itse olin vuosi sitten tilanteessa, jossa minulta puuttui yksi metodikurssi tutkinnosta ja luennoitsija ei saanut aikaiseksi lähettää opintopisteitä, jonka jälkeen pystyin saamaan tutkinnon. Erääseen paikkaan esimerkiksi valittiin restonomi, koska rehtorin mukaan olimme kumpikin epäpäteviä ja tuo restonomi oli ollut edellisen talvenkin heillä sijaisena. Ärsyttihän se, koska tuon kurssin pisteiden saaminen ei tehnyt minusta yhtään pätevämpää työhön. Mutta se on kuulemma kuin ajokortti: olet pätevä tai et ole. Piste.
Yleisemmin sanoisin, että kokemattoman (tai ei ole suhteita) on tässä vaiheessa vielä vaikea työllistyä. Nyt on joka paikkaan ne kaikki työttömäksi jäävät hakemassa ja ruletti pyörii kovaa. Kevään mittaan ja alkukesään mennessä pääsee kokemattomampikin haastatteluun, kun suurin osa kokeneista ja virattomista on jo sijoittunut työpaikkoihin.
On tosi fiksua, jos pystyt hakemaan töitä kaikkialta. Itse asun valitettavasti maakunnassa, jossa koulutetaan luokanopettajia. Ei mitään tietoa taas syksyn töistä ja 6kk:n sijaisuus päättyi helmikuussa. Olen nyt tehnyt päiväkeikkaa sinne kouluun ja olo on taas epätoivoinen, koska siellä ei tarvita kuin yksi sijainen ja sitäkin työtä on jo kaksi vuotta hoitanut sama. Muuttaminen on vaan hankalaa, kun on ne lapset, talot ja mies. Lapsetkin on sen verran pieniä, että vaikea olisi asua jossain kaukana viikot. Olen kyllä hakenut 150 km:n päästä töitä ideana, että olisin 2-4 yötä viikossa jossain alivuokralaisboksissa. Pakko saada kokemusta tai en saa ikinä kunnon töitä.
Sinulla ei ole luokanopettajan papereita ja ihmettelet miksi et pääse haastatteluihin. Aha.