Luotatteko muuhun tieteeseen kuin luonnontieteeseen ja matematiikkaan, miksi?
Onko teidän mielestänne esim. historiantutkimus luotettavaa? Historian tutkijat löytävät joltain arkeologiselta kaivaukselta ruukunpalasen ja päättelevät siitä naisen asemaan liittyviä seikkoja tuossa kulttuurissa ja yhteisössä, tuhansien vuosien takaa.
Moni luonnontieteilijä vastustaa sitä, että ns. ihmistieteitä, kuten historiatiedettä, edes kutsutaan tieteeksi. Monet ovat sitä mieltä, että vain fysiikka, kemia ja matematiikka ovat oikeita tieteitä.
Myös biologia ja maantiede ovat kriitikoiden mielestä liian teoriakyllästeisiä. Ja niinhän se onkin, esim. evoluutioteoriaa ei ole todistettu, mutta silti se on popularisoitu niin taitavasti, että maallikot luulevat sitä tieteelliseksi faktaksi.
Kommentit (26)
Ainoat tieteet joiden tieteellisyyttä olen oikeasti joutunut miettimään ovat valitettavasti kasvatustieteet. Kyllä psykologia ja jopa sosiologia ihan hyvin tieteistä menevät. Historian tieteellisyys on ihan järkeenkäypää mutta toki tieteenä se on aivan erilaista kuin luonnontieteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketkä luonnontieteilijät vastustavat ihmistieteitä?
Avoin vastustus taitaa olla harvinaista, mutta Esko Valtaoja on puhunut siihen malliin. Toisaalta, onko astronomiakaan kovaa tiedettä?
Esko Valtaoja voisi keskittyä tähtitieteeseensä ja jättää yhteiskuntatieteet rauhaan. Minä en ole kuin maisteri, mutta tunsin myötähäpeää lukiessani hänen kirjojaan, jotka käsittelivät muuta kuin astronomiaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmistieteellinen tutkimus antaa keskenään ristiriitaisia tuloksia, esim. kirjallisuustiede (jota olen itse opiskellut) ja naistutkimus (jota myös olen itse opiskellut). Jos tutkimus olisi luotettavaa, tulokset olisivat yhteneväiset, tai ennen pitkään antaisivat yhteneväisiä tuloksia.
Öö. Ei.
Molemmilla tieteenaloilla - joita olen itsekin opiskellut - on vaan toisistaan poikkeavia tutkimuslinjoja, jotka ovat vieläpä jatkuvassa kriittisessä debatissa toistensa kanssa. Ei kummassakaan kehitetä enää mitään suurta, kaiken kattavaa teoriaa, vaan enemmänkin käsitteellisiä työkaluja erilaisten ilmiöiden tarkasteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketkä luonnontieteilijät vastustavat ihmistieteitä?
Avoin vastustus taitaa olla harvinaista, mutta Esko Valtaoja on puhunut siihen malliin. Toisaalta, onko astronomiakaan kovaa tiedettä?
Esko Valtaoja voisi keskittyä tähtitieteeseensä ja jättää yhteiskuntatieteet rauhaan. Minä en ole kuin maisteri, mutta tunsin myötähäpeää lukiessani hänen kirjojaan, jotka käsittelivät muuta kuin astronomiaa.
Minä taas nautin suunnattomasti Valtaojan ensimmäisistä kirjoista. Lukenut ja monella tapaa sivistynyt mies jonka optimismi ja usko tieteisiin laaja-alaisesti on aina positiivinen asia myös humanistille tai valtiotietelijälle.
Humanisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmistieteellinen tutkimus antaa keskenään ristiriitaisia tuloksia, esim. kirjallisuustiede (jota olen itse opiskellut) ja naistutkimus (jota myös olen itse opiskellut). Jos tutkimus olisi luotettavaa, tulokset olisivat yhteneväiset, tai ennen pitkään antaisivat yhteneväisiä tuloksia.
Öö. Ei.
Molemmilla tieteenaloilla - joita olen itsekin opiskellut - on vaan toisistaan poikkeavia tutkimuslinjoja, jotka ovat vieläpä jatkuvassa kriittisessä debatissa toistensa kanssa. Ei kummassakaan kehitetä enää mitään suurta, kaiken kattavaa teoriaa, vaan enemmänkin käsitteellisiä työkaluja erilaisten ilmiöiden tarkasteluun.
Näinpä. On aika älytöntä edes ajatella, että ihmistieteissä pitäisi edes tavoitella yhtä, yksimielistä ja rikkumatonta paradigmaa.
Kun kumminkin kyse on esimerkiksi ihmisen käyttäytymisen ja kulttuurin paremmasta ymmärtämisestä - siinä teorioiden moninaisuus ja keskinäinen kriittinen diskurssi on vain hyvä asia.
Harhaluulo pysyvien tieteellisten faktojen olemassaolosta on noloa ja lapsellista. Jopa luonnontieteissä paradigmat ovat murtuneet ja "faktat" kaatuneet.
Heh, mikä spede. :D :D :D