Luotatteko muuhun tieteeseen kuin luonnontieteeseen ja matematiikkaan, miksi?

Ketkä luonnontieteilijät vastustavat ihmistieteitä?

Vierailija kirjoitti:

Ketkä luonnontieteilijät vastustavat ihmistieteitä?

Olen itse humanistisen alan piskelija, ja ekalla orientoivalla luennollamme proffamme sanoi, etteivät luonnontieteilijät taida edes pitää alaamme oikeana tieteenä. Hän sanoi sen huumorin varjolla, mutta sama toistettiin eräässä peruskurssikirjassa.

Vierailija kirjoitti:

Moni luonnontieteilijä vastustaa sitä, että ns. ihmistieteitä, kuten historiatiedettä, edes kutsutaan tieteeksi. Monet ovat sitä mieltä, että vain fysiikka, kemia ja matematiikka ovat oikeita tieteitä.

Moni luonnontieteilijä unohtaa, että kaikki tieteet lähtivät aikoinaan kehittymään filosofia-nimisestä tieteestä. Antiikin ajan filosofit kun olivat myös tieteentekijöitä, ja toisin päin.

Vierailija kirjoitti:

Ketkä luonnontieteilijät vastustavat ihmistieteitä?

Avoin vastustus taitaa olla harvinaista, mutta Esko Valtaoja on puhunut siihen malliin. Toisaalta, onko astronomiakaan kovaa tiedettä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketkä luonnontieteilijät vastustavat ihmistieteitä?

Avoin vastustus taitaa olla harvinaista, mutta Esko Valtaoja on puhunut siihen malliin. Toisaalta, onko astronomiakaan kovaa tiedettä?

Määrittele "kova tiede".

No kai se nyt on selviö, että luonnontiede on luotettavampaa kuin humanistinen tiede.

Voi voi.

Tämähän on jo vuosisatoja vanha keskustelu, toiset tieteet kun pyrkivät käsitteellistämään ja ennustamaan maailmanmenoa, toiset taas ymmärtämään sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketkä luonnontieteilijät vastustavat ihmistieteitä?

Olen itse humanistisen alan piskelija, ja ekalla orientoivalla luennollamme proffamme sanoi, etteivät luonnontieteilijät taida edes pitää alaamme oikeana tieteenä. Hän sanoi sen huumorin varjolla, mutta sama toistettiin eräässä peruskurssikirjassa.

Oliko samaisen proffan tuotoksia tuo kirja?

Vierailija kirjoitti:

No kai se nyt on selviö, että luonnontiede on luotettavampaa kuin humanistinen tiede.

Koska kaikki, mitä luonnontieteessä on koskaan teoretisoitu, ei ole ikinä osoittautunut vääräksi :)

Miten evoluutioteoria ei ole tieteellinen teoria niin kuin muutkin?

Aika haastavaa keskustella, kun ap:n käsitys asioista on olematon. 

Musta nämä ketjut, joissa Lauta-Jonnet puhuu tieteestä ja tutkimuksesta on aina niin hellyyttäviä ♥

Täyttä hölynpölyä.

Jotkin ihmistieteet voivat kulkea hiukan siinä rajamailla, että noudatetaanko aina tieteellistä metodia. Esim. valtiotieteet ja oikeustiede ovat värittyneitä arvoilla, tulkinnoilla ja vallitsevilla käytännöillä. Arvokkaita tieteenaloja kuitenkin. Länsimaiselle kulttuurille luultavasti luonnontieteitäkin tärkeämpiä.

Sen sijaan historia ja biologia ovat kirkkaasti tieteen puolella. Molemmat ovat käytännössä jopa empiirisiä tieteitä. Niissä kerätään oikeita havaintoja joiden avulla muodostetaan kokeellisesti todistettavissa olevia teorioita.

Tieteellinen fakta on käsite jota tieteessä ei ole olemassakaan.

-fyysikko

Matematiikka on eri tapaus kuin muut tieteet, sillä se ei tutki todellisuutta. 

Muista tieteistä osa esim. kirjallisuustiedettä, estetiikkaa ym. pikemmin keskittyy kehittämään vaihtoehtoisia tarkastelukulmia kuin väittämään että näin on.

Niissä tieteissä, jotka oikeasti tutkivat todellisuutta, on luotettavuuseroja, mutta ne ovat aste-eroja eikä niin, että joku olisi täysin luotettavaa ja joku toinen ihan hömppää. Fysiikan vakiintuneita teorioita voinee pitää jossain määrin luotettavina (ainakin niiden varaan voi perustaa käytännön toimintaa vaikkapa tekniikan alalla), mutta siellä, missä teoriaa vasta kehitetään, esitetään ja testaillaan kaikenlaisia epävarmoja hypoteeseja.

Eikös kaikkien tieteiden takana ole ihminen ja tieteet ovat kehittyneet ihmisten havaintojen kautta.

Ihmistieteellinen tutkimus antaa keskenään ristiriitaisia tuloksia, esim. kirjallisuustiede (jota olen itse opiskellut) ja naistutkimus (jota myös olen itse opiskellut). Jos tutkimus olisi luotettavaa, tulokset olisivat yhteneväiset, tai ennen pitkään antaisivat yhteneväisiä tuloksia.

Vierailija kirjoitti:

Onko teidän mielestänne esim. historiantutkimus luotettavaa? Historian tutkijat löytävät joltain arkeologiselta kaivaukselta ruukunpalasen ja päättelevät siitä naisen asemaan liittyviä seikkoja tuossa kulttuurissa ja yhteisössä, tuhansien vuosien takaa.

Moni luonnontieteilijä vastustaa sitä, että ns. ihmistieteitä, kuten historiatiedettä, edes kutsutaan tieteeksi. Monet ovat sitä mieltä, että vain fysiikka, kemia ja matematiikka ovat oikeita tieteitä.

Myös biologia ja maantiede ovat kriitikoiden mielestä liian teoriakyllästeisiä. Ja niinhän se onkin, esim. evoluutioteoriaa ei ole todistettu, mutta silti se on popularisoitu niin taitavasti, että maallikot luulevat sitä tieteelliseksi faktaksi.

http://www.nature.com/news/2009/091116/full/news.2009.1089.html Eikä ole ainoa havainto lajiutumisesta.

Monet tiedealat ovat hölynpölyä, jos noita tutkimuksia lukee joltakin alalta niin huomaa ongelmat viimeistään.

-lääketiede: humpuukia

-ilmastonmuutos: humpuukia

-paleogeologia: humpuukia

-taloustiede: humpuukia

-historiantutkimus: humpuukia

-humanistiset tieteet: eivät taida olla hyödyllisiä millään tasolla

--> parhaat tieteet: matematiikka, fysiikka, tietojenkäsittelytiede, kemia, insinööritieteet <-- parhaat yhdessä!

Ongelmat voidaan eri aloilla kiteyttää helposti muutamaan lauseeseen.

Lääketieteessä ei vieläkään myönnetä että KAIKKI krooniset sairaudet johtuvat mikrobeista, myös tenniskynärpää. Keskitytään oireenmukaiseen hoitoon, vaikka mikrobeista pitäisi päästä eroon mikrobilääkkeillä, vaikka vuosien tai vuosikymmenien pituiset kuurit.

Ilmastonmuutos on tunnettu humpuukitekijä. Kasvihuonekaasujen teoria ei ole koskaan tieteellisesti osoitettu oikeaksi. Haettava selitystä muualta: aurinko, maan rataelementit, spin, tulivuoritoiminta

Paleogeologiassa ollaan samalla tavalla kasvihuonekaasujen vankina, kun yritetään selittää muinaisia ilmastoja.

Makrotalousteoriat eivät toimi - lienee selvää jo tässä vaiheessa, katsokaa ympärillenne.

Historiantutkimus on tarkoituksenmukaista vääristelyä -propagandaa.

Vierailija kirjoitti:

Täyttä hölynpölyä.

Jotkin ihmistieteet voivat kulkea hiukan siinä rajamailla, että noudatetaanko aina tieteellistä metodia. Esim. valtiotieteet ja oikeustiede ovat värittyneitä arvoilla, tulkinnoilla ja vallitsevilla käytännöillä. Arvokkaita tieteenaloja kuitenkin. Länsimaiselle kulttuurille luultavasti luonnontieteitäkin tärkeämpiä.

Sen sijaan historia ja biologia ovat kirkkaasti tieteen puolella. Molemmat ovat käytännössä jopa empiirisiä tieteitä. Niissä kerätään oikeita havaintoja joiden avulla muodostetaan kokeellisesti todistettavissa olevia teorioita.

Tieteellinen fakta on käsite jota tieteessä ei ole olemassakaan.

-fyysikko

Kyllä luonnontieteet ovat tärkeitä länsimaiselle kulttuurille. Nykyinen teknologinen kehitys ei olisi mahdollista ilman sitä. Muutoin olisimme yhteiskunnaltamme afrikkalaista pohjatasoa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmistieteellinen tutkimus antaa keskenään ristiriitaisia tuloksia, esim. kirjallisuustiede (jota olen itse opiskellut) ja naistutkimus (jota myös olen itse opiskellut). Jos tutkimus olisi luotettavaa, tulokset olisivat yhteneväiset, tai ennen pitkään antaisivat yhteneväisiä tuloksia.

Mutta sitten voi kysyä, onko tutkimus arvovapaata, vaikka siihen aina pyrkimys olisikin.

Ikävä kyllä asenteellisia tutkimuksia voidaan tehdä sellaisissakin aiheissa, jotka pyrkivät antamaan empiirisiä todisteita siitä, että jokin ilmiö on olemassa. Mainittakoon nyt vaikka Tatu Vanhasen tutkimukset, joissa hän todistelee, että tiettyä etnistä alkuperää olevat ihmiset ovat "tyhmempiä" (näin kansanomaisesti ilmaistuna).