~~~HAAVEILIJAT VIIKKO 8~~~

snowflake:



Onneksi olkoon!

Ihana kuulla iloisia uutisia, oikein vatsanpohjaa kutkuttaa kun ajattelee miten täpinöissään mahdat odottaa seuraavaa ovistasi =D

Ei muuta kun onnea yritykseen, ihanaa kun on mieskin täysillä hengessä mukana ;o)

Mä täällä jännittelen vielä pari viikkoa että alkaako ne kuukautiset vai ei...



Niitä plussaus-säteitä ~~~~~ teille!



Eipä tässä enempi asiaa, ei oikein tapahdu mitään.



Ihanalta vaikutti Tansemin koti. Kyllä mäkin maksaisin 80¿ kuussa enemmän jos olis saunat ja pelit ja vehkeet.



Loppuun vielä: Hyvä Leijonat!!!



-Sirppana-

snowlakella onnittelut !!!!





minä en ole kotona maininnutkaan enää sanaa vauva. näyttää teillä muillakin toimineen.



tänään sitten siskoni soitti että heillä oli ollut eilen keskustelu miehensä kanssa ja mies alkaa lämpee vauva ajatukselle. ja siitä sitten kerroin puolisolleni ja hän sitten totesi että kyllähän hänkin lukee vauva lehtiä ja eihän meille nyt voi tulla vauvaa kun menen kouluun, että voidaanhan me senkin jälkeen vauva saada.

:):):):):):):)



jipii! no eri juttu kun teillä kun aloitatte yrityksen heti, mutta mä olen tyytyväinen jo tähän. ehkä se vauva meillekkin suodaan vielä. :)

ja olen toki onnellinen siskoni puolesta hän kuumeilee vasta esikoista ja jos nyt pääsevät yrittämään. :)

Kiirettä pitää niin, ettei tahdo koneen ääreen keretä. Töissä kun joutuu olemaan, kovasti häiritsee palstailua.



Onnittelut plussanneille, nimet ei valitettavasti tähän väsyneeseen päähän jääneet kiiinni! Toivottavasti nappaatte paljon väkeä mukaanne plussajunaan.



Tasapuolisesti myös tsempitykset " ovisaikalaisille" ja piinailijoille ja kaikille niiden välissä ;-)



Meillä sairastuttiin koko perhe kunnon räkikseen juuri oviksen aattona, että plussa tästä kierrosta tuntuu aikas mahdottomalta. Täytyy toivoa, että olisi ollut edes yks " supersimppa" , joka olisi jaksanut sinnitellä hääpäiväpupuiluista...



Nyt kohti untenmaita, että vielä huomisen jaksaa.

Piqu

Siirryn nyt pois häiriköimästä!

Piqu

Pino on tippunu näköjään jo melkein kolmannelle sivulle, nostan ylemmäs vaikka en nyt jaksakkaan kummemmin jäädä kirjottelemaan. Ollaan tää viikko asustettu vaihteen vuoksi miehen kämpässä eikä siellä ole nettiä, joten en oo päässy tällä viikolla lainkaan palstalle. Vaan aika hiljaista näyttää olleen... Huomenna sitten istahdan tähän koneelle ihan ajan kanssa. Ja sit tulee omaa napaa niin paljon, ettei oo ennen tullukkaan, mulla on ajatukset ihan solmussa, avaudun oikein urakalla. ;)



Jepulis, huomiseen sitten, toivottavasti täällä on muitakin.



-S-



Hienosti muuten pelas nuo curlingmiehet vaikka kultaa ei tullukkaan. Enkä mie ainakaan käy väittämään etteikö Markku olis tosi... charmantti. Ja sitä rataa... ;)

Kiitoksia kaikille onnitteluista!Meillä kone on rikki,taas...ei suostu mennä nettiin vaikka laskut on maksettu?Pitää maanantaina soittaa sinne ja kysäsätä??Miten noita ovis tikkuja käytetää?Ja millon tiedän että on ovis,tuleeko 2 viiva jos on otollinen aika?En tosissaan meinää pysyä housuissani kun koko ajan vaavi ajatukset on sekottanu mun pään=)



Sirppanalle oikein paljon ++++ säteitä jos vaikka tärppäiskin=)



Kyllä mä oon niin ylpeä meihjän leijonista!!Toivotaan että huominen matsi menis hyvin niin ku nää aikasemmatkin=)No lähen tänään ulos siskon ja parin ystävän kanssa.Vähän on mieli vaan maassa kun avokki on kaukana meistä=(olisi ollut kiva mennä yhdessä=)tulkeehan nyt muutkin kirjoitteleen,on ollu tää vko tosi hiljasta täällä?!

[color=B22222]Alotan tän miun vuodatuksen pahoittelemalla, että tää nyt on vaan tätä omaa napaa... :/ Paneudun teidän kirjotuksiin kunhan oon saanu tän asian pois sydämeltä. That' s a promise. :)



Noh, niinkun Tansem olikin tuolla jo huomannu, mie oon päässy niihin kauan odotettuihin vauvapuuhiin. Tai niin mie luulin... Jätin pillerit pois tän kuun alussa, koska ne vei multa kaikki halut aivan totaalisesti. Haluttomuus tais kyllä olla pitkälti psykologista, koska halut katos, kun alotin pillerit muutama kuukauden tauon jälkeen uudelleen ja tulivat takasin heti kun olin lopettanu pillerit. Alunperin tarkotus oli syödä pillereitä vielä muutama kuukausi, mutta mies ilmeisesti kyllästy miun " pihtaamiseen" ja ehdotti, josko jättäisin pillerit pois jo aikasemmin. Ja miutahan ei tarvinnu kahta kertaa kehottaa! Varsinkin siinä vaiheessa, kun mies sanoi jo ennen varsinaisen ehkäsyttömän elämän alkamista, että hän ei usko, että tulee minkäänlaista ehkäsyä missään vaiheessa käyttämään. Eikä kyllä oo yhen ainutta kertaa käyttänykkään. Sekös vasta hienoa olikin, vaikka sillon täälläkin asiaa mietin; kuinka mies voi jättää ehkäsyn pois jos ei kerran halua lasta, niinkun antaa ymmärtää? Mie sit tulin siihen tulokseen, teidän ja parin ystävän avustuksella, että kyllä se vaan on niin, että mies on halukas saamaan lapsen, kun kerran sen omalla toiminnallaan tekee mahdolliseks. Siinä uskossa mie oon nyt pari viikkoa eläny... Mies on tän parin viikon vihjannu, että huolimatta siitä, että ei ehkäse, ei halua lasta, tyyliin " voi ei, nyt sie tuut raskaaks!" tms. Aina se on sen tehny vähän pilke silmäkulmassa niin, että miun siskokin sano, että se ei oo oikein uskottavaa. Kuitenkin jokunen päivä sitten kyllästyin siihen sen vitsailuun ja kysin, jos et kerran halua lasta niin miksi et käytä kumia? Vastaus: " en jaksa" ja päälle naurahdus. [b]TÄH?!?[/b] En sit enää saanu mitään vastausta, kun kysyin, että eikös se oo itsekkin sanonu, että tulee jos on tullakseen... No, mie jätin asian sikseen, kunnes pari päivää sitten taas tuli sellanen olo, että nyt tää asia täytyy puhua selväksi. Kysyin ihan suoraan, että kai myö ihan oikeesti tehdään vauva? Vastaus: " Joo, kyllä varmaan joskus..." [b]Mitäh?!?[/b]

Tähän väliin sit selvennykseksi, että mulla on todettu PCO, jota ite veikkailisin keskivaikeaksi. Ennen pillereitten alottamista miun oma kuukautiskierto oli äärettön pitkä ja epäsäännöllinen vaihdellen välillä 3-6kk, joten en usko, että olisin niitä onnellisia, jotka ovuloi ihan omillaan, vaan tuun tarviimaan jonkinlaista lääketieteellistä apua raskaaksi tulemiseen... Näin ollen mie en koe, että myö tässä vaiheessa ihan oikeesti yritetään saada vauvaa, kun mitään apua ei ole asiaan haettu. Siis tulee jos on tullakseen...

No juu, kysyin siis mieheltä, millon saan käydä gynellä puhumassa itelleni hormonit auttamaan raskautumisessa. Ajattelin ite ehkä ens kesäätai syksyä, riippuen siitä, miten miun menkkojen käy... Vastaus: " Katotaan sitten joskus..." [b]Mitä %*&!!*%&% ?!?[/b]

Mie oikeesti enää tiedä, mitä miun pitäis ajatella? Oonko mie nyt oikeesti meistä ainut, joka haluaa saada lapsen? Miksi mies ei sitten ehkäse, jos ei kerran halua? Mie ymmärtäisin, että jos et halua lasta, niin sit et myöskään tee sitä mahdolliseks... Eli jos et ehkäse, olet myös valmis saamaan sen lapsen, joka siinä mahdollisesti saadaan alulle... Miksei voi ihan suoraan sanoa, että haluan tai en halua lasta ja sit toimia sen mukaan? Vai tuudittautuuko mies niin vahvasti miun uskoon siitä, että en tule luonnollisesti raskaaks? Onko se nyt ottanu miun omat uskomukset ihan lääketieteellisinä faktoina? Ei ymmärrä enää...

Samaan aikaan mie kuitenkin elättelen suuria toiveita siitä, että kaikesta huolimatta kuitenkin ovulisin ja että tärppäis. Mietin, miten pystyn kuitenkin valmistumaan oman ryhmän kanssa samaan aikaan, vaikka lapsi syntyiskin muutamaa viikkoa ennen koulun loppumista. Jokainen nipistys mahasta on ihan varmasti ovulaatio ja nyt myöhemmin kiinnittymiskipua ja ainainen nälkä ja väsymys on ilmiselviä merkkejä raskaudesta huolimatta siitä että mie oon muutenkin aina väsyny ja nälkänen...Kaikki mikä ei oo normaalia, johtuu varmasti siitä, että nyt mie sit oon raskaana. Vaikka normaalisti palelen, mulla on nykysin koko ajan kuuma eli oon raskaana eikä kukaan oo varmasti kovien pakkasten aikaan vääntäny pattereita kovemmalle... Miusta tää ei nyt oo kovin reilua. Mikä oikeus mulla haaveilla, toivoa ja suunnitella, jos mies ei oikeesti halua lasta? Ja toisaalta, mikä oikeus miehellä on kieltää miuta saamasta sitä, mitä niin kovasti haluan? No, olisin kyllä valmis odottamaankin vielä, jos mies ei halua, mutta miksi se sitten antaa sille mahdollisuuden?

On hirveen hankala ottaa asiaa miehen kanssa puheeks, en halua painostaa. Olis ihan hirveetä jos se nyt alottaiskin käyttämään kumia, kun oon jo niin ehtiny iloita ja unelmoida, mutta haluan, että lapsi on yhtälailla kummankin taholta haluttu ja toivottu. Vai onko se sit vaan miehelle ihan sama? Tulee jos tulee, mutta asian eteen ei voi tehdä mitään? Miten näinkin yksinkertasesta asiasta voi tulla näin hankalaa? Vai miekö se oon joka tekee tästä monimutkaista? Annanko vaan olla ja annan miehen tehdäomat ratkasunsa sen kummempia ihmettelemättä ja kyselemättä? Mitäs jos tuun raskaaks, sanooko mies sitten että ei halua lasta? Eih...



Terapian tarpeessa, S.





[/color]

Koitakaa kestää. :) Palailen kohta, pakko vähn tuulettua välillä.



-S-

[color=00008BJos mie nyt paneutuisin paremmin teidän kuulumisiin... :) Pakko alottaa viime viikon pinosta asti, oon vissiin ollu himppasen pihalla näistä kuvioista viime aikoina...



[b]Tansem[/b]: Millon meinasit ottaa vauvahaaveet puheeks miehen kanssa? Odotatko muuton yli? Ootko jo keksiny, miten otot asian puheeks? Oon varmaan onnitellu jo aieemminkin, mutta vielä kerran onnea uuden asunnon johdosta! Hyvältä ainakin miun mielestä kuulostaa tuo teidän uus kämppä! Oma saunakin ja kaikkee... :) Uskaltaako kysyä mihin päin Joensuuta muutatte? Olihan se Joensuu?



[b]Snowflake[/b]: Joko alkaa näkyä karppauksen tuloksia? Onko mies tullu jo kotiin? Pääsette vauva puuhiin... Onnea! :)



[b]Tyttönen[/b]: Pääsitkö sinne kurssille?



[b]Kinttunen[/b]: Joko ootte päättäny mihin lähette matkalle? Missä sie oot ollu vaihdossa? Voi kun itekkin uskaltais lähtee, mutkun tiedän, että mulle tulis ihan hirvee koti-ikävä... Ja mihin mie koiratkaan laittasin? Seli seli... Olitko se sie joka tätiä kaipailit? Mitäs sille saralle kuuluu? Onko täti ilmestyny? Vai plussa kenties? ;)



[b]K@thy[/b]: Noista palkkajutuista... Mie oon aina tyytyny siihen, mitä työnantaja on tarjonnu eli just sen, mitä se taulukko sanoo. Tälleen opiskelijana kun en oikein uskalla alkaa mitään vaatimaan... Jos vaikka sit valmistumisen jälkeen uskaltais pyytää vähän parempaa palkkaa, sairaanhoitakista kun on jo niin kova pula. Vaan näinköhän ne sittenkään suostuu maksamaan yhtään sen paremmin?



[b]Milenna[/b]: Tervetuloa vielä miunkin puolesta!



[b]Hermione[/b]: Nyt on ollu hurjan hyvän näkösiä vauvan vaatteita just nimenomaan Hennesillä. Menin joku aika sitten vauvanvaateosaston ohi ja juutuin kattelemaan mallinukeille puettuja vaatteita. Tosi veikeitä farkkuja sun muita! En kyllä tiedä ostasinko ihan pienelle farkkuja tms. kalliita varmasti ovat ja jää heti pieneks...

Mango-juustokaukku kuulosti hurjan hyvältä, haluisitko laittaa reseptin tänne? Vai onko se salaisuus? :)



Voi voi Palander-raukkaa, mahtaa harmittaa, hyvin laski ja sit hylätään...



[b]Liipe + Sane[/b]: Mitä koiria teillä on? Harrastatteko hyvinkin aktiivisesti?



[b]Nipsuli[/b]: Mie kanssa aikoinaan kirjottelin miehelle kirjeitä, tosin sillon oltiin vaan kavereita. Tai no, se oli miun paras ystävä... Tosin mie en koskaan niitä kirjeitä sille antanu vaan mulla taitaa edelleenkin olla jossain tallella yli 50 kirjettä. Puhuttiin kyllä ihan samat asiat muutenkin, mutta oli vaan mukava pistää ajatuksia sit paperillekin. Nykyään en enää kirjottele, mulla ei oo malttia sellaseen. Haluan saada sanottavani sanottua heti sillä sekunnilla ja saada mieheltä vastauksen heti. Vois varmaan kokeilla kirjottamista taas, jos vaikka saisin asiani paremmin perille...



[b]Eppa[/b]: Tervetuloa salakuuntelemaan! Mutta laitahan ihmeessä aina välillä jotain väliaikatietoja, mihin suuntaan oot kallistumassa!



Tuli mieleen tuosta [b]Sanen[/b] jutusta...Tää nyt koskee varmaan enemmän meitä esikoista kuumeilevia, tai miksei " lapsellisiakin" teoriassa... Jos mies olis oikeesti sitä mieltä, että ei IKINÄ aio hankkia lapsia, ei siis mitään sellasta, että mies ei voi saada lapsia, vaan ihan puhtaasti ei vaan halua, niin voisitteko olla miehen kanssa koko elämänne? Mie en oikeestaan tiedä... Toisaalta rakastan miestäni ihan hirmusti enkä missään nimessä halua sitä menettää, mutta mulle on aina ollu selvää, että haluan jonain päivänä lapsia. Ois aika kinkkinen juttu... Mutta ehkä mie saattaisin kallistua siihen, että lähtisin. Vaikee sanoa... Ehkä mulle olis liian vaikeeta hyväksyä sitä, että en ikinä saa lapsia vaan sen takia, että toinen ei halua. " Vaan" ... Kuulostaa ihan sitlä niinkun en kunnioittais miehen mielipiteitä ollenkaan... :/ Toisaalta taas, jos mies sen ihan rehdisti sanois, niin ehkä siihen pystyis jotenkin sopeutumaan...



[b]Liipe[/b]: Hienoa, että mies on sitä mieltä, että voitte vielä lapsia hankkia! Ja nythän sulla on jotain mitä odottaa, miusta ainakin on aika inhottavaa haaveilla, jos ei yhtään tiedä millon haave tulee toteutumaan tai toteutuuko ollenkaan. Olin itekkin aika innoissani, kun mies ilmotti, että voidaan alkaa vauvaa miettimään kunhan mie valmistun. No, se olis illon se... Nyt tilanne on sit jo toisenlainen. Ties vaikka siunkin mies muuttais vielä mieltään. ;)



[b]Tansku[/b] huhuu? Mihin sie oot kadonnu?



No, jospa tää nyt tältä erää taas riittäis, onhan tässä tullu jo tovi istuttua. Liekö olympialaisten vaikutusta vai miten täällä on näin hiljasta? Koko palstalla, ei pelkästään meidän pinossa... Onneks ne kisat jo loppuu, onhan noita tullu seurattua jonkin verran, mutta jo alkaa riittää!



Viikonlopun jatkoa!



-S-

[/color]

Löyty tuolta Aihe vapaa -osiosta...



" Siis miksi tuon curlingin kapteenin nimen edessä lukee tuo UUSIPAAVAL? siis ymmärrän että on uusi päävalmentaja mutta en

ymmärrä miksi se kirjoitetaan noin ja viel joka paikkaan? Siis markku Uuspaavalniemi? Häh???"



Voi miten makeesti naurattikaan!



-S-

Miuta jännittää... Hikoiluttaa ja itkettää, välillä ilosta, välillä surusta. Miten nuo Suomi-Ruotsi -pelit aina vetää niin totaalisesti mukaansa? :) En kestä kattoo...



-S-

meillä päivä meni koiranäyttelyssä ja kyläillessä.. piti kuitenkin kiirusti tulla kotiin katsomaan lätkä matsi.

koira pärjäsi ok (paras uros 2)vaikkei suomi lätkässä pärjännytkään.



jo näkyi näyttelyssäkin monen monta raskaana olevaa, kyllä tää on kamalaa kun kuume senkun kasvaa. miten se voi muka kasvaa. ;)





sonnai: Ensinnäkin ikävä tuo sinun tilanne. Kun ei tiiä oikein mikä tilanne onkaan.

ja koirista Meillä on siis 4 koiraa; whippet 8v, isovillakoira vajaa 6v, collie 9kk ja bordercollie 7kk. minä siis noista koulutan villakoiraa ja bordercollieta, puolisoni collieta.

harrastamme niin aktiivisti kun pentujen kanssa melkeen voi, mutta tulevaisuudesssa hekin alkavat treenaa agilityä kunnolla kunhan tuo luusto kasvaa. kesällä alkaa kunnon treeni.



eli harrastamme agilityä ja tokoa. villakoira aloittaa kilpailu uransa molemmissa lajeissa vasta nyt keväällä. ensimmäiset vuodet se lähinnä on ollut näyttely koira ja olen itekseni treenannut sitä, nyt vasta alettu aktiivisti. pennut harrastaa tokoa ja agilityä sitten omalla pihalla. lisäksi kaikki koiramme ovat käyneet näyttelyissä, villakoira on suomen muotovalio. pentujen kaa ollaan käyty raunioilla mutta jätetään se koska panostamme agiltiyyn ja en halua syksyllä jättää lapsia enää hoitoon iltaisin hirveesti kun olen päivätkin pois kotoa.



koirat ovat siis kyllä ihan elämämme vaikka ovatkin jääneet toiseksi jo monta vuotta kun lapset on olleet, mutta nyt aloitettu taas aktiivisesti.



JUU ja toivon että puolisoni oisi kahden vuoden päästä sitä mieltä että vauva saa tulla. Miehestä tosin ei voi puhua vaikka usein käyttäytyykin kun mies ja on hyvin verrannollinen monessa asiassa, mutta nainen hän kuitenkin on.



juu mutta pitää kai emnnä tekemään muutakin kun istua koneella.. puolisko on laittamassa noita lapsia nukkumaan ja sitten ruvetaan katsomaan leffaa.

Olipa kömmähdys. Pahoittelen kovasti. Siis sitä, että menin tuolla lailla olettamaan, vaikka tosiaan et oo missään vaiheessa miehestä puhunu. :) Törmäätkö paljonkin tämmösiin " olettajiin" ? Jotenkin se vaan on se ensimmäinen mielikuva... Kauheesti mulle kuitenkin heräs heti kysymyksiä, mutta en viiti käydä teidän yksityisasioita utelemaan. Vitsi, miehän ihan hämmennyin... :D No, tästä lähin miekin yritän muistaa puhua puolisosta. ;)



Työ harrastattekin hirveen aktiivisesti koirien kanssa. Mullakin on niitä siis kaksi, piakkoin kolme täyttävä Kreikantuonti sekarotunen (kuulostaa hirveen hienolta tuo kreikantuonti...) ja puoltoistavuotias shiba. Shiban kanssa oon käyny muutamia kertoja näyttelyssä, ilman sen suurempaa menestystä. On vielä pikkasen liian laiha eikä anna tuomarin koskea ilman mielenosotusta, joten ollaan väliaikasesti vetäydytty taka-alalle. Vähän massaa ja paljon harjotusta kehien ulkopuolella, niin kyllä se siitä... Sekarotusen kanssa ei oo tullu tehtyä juuri mitään, paljon oli suunnitelmia, mutta näin on käyny. Tosin en tiedä, mitä meidän harrastamisesta muutenkaan tulis, kun se elelee vähän muissa maailmoissa. On jo neljä viikkosena erotettu emästä, joten se on vähän " erilainen" ; se ei ymmärrä oikein muita koiria eikä muut koirat sitä. Välillä miekään en voi muuta kun ihmetellä sen toimintaa, niin epäloogista se on. Ainahan sitä vois kuitenkin kokeilla, agilitystä varmasti tykkäis ihan hirveesti. Jos vaan suostuis pysymään siellä radalla... ;)



Jaapa jaa, ei sitmuuta kun suihkun kautta jääkaapille suklaakakkua hakemaan ja siitä sitten soffalle, jos sieltä tulis vaikka jotain, mitä pystyy kattomaan.



-S-

sonnai: niin ei se mitään. kyllä se on tosi poikkeus jos joku ei oleta että mulla on mies. siis missä vaan. vaikken koskaan sanokaan sitä sanaa, mutta ihmiset olettaa niin. enkä mä sitä pahakseni ota. korjaan asian vain sivulaiseessa ylensä.

Juu ja toki saa kysyä. jos on liian yksityistä niin en sitten vastaa, mutta eipä kukaan ole vielä niin yksityistä emnnyt kyselemään. Ihan vapaasti saa kysyä jos jokin asia mietityttää. :):):)



tultiin just koirien kanssa ulkoota. meillä kun on tossa pihassa muutama agility este niin käytiin lenkil jälkeen taas vähän treenaa koirien kaa niillä ja vähän tokoa. huomenna on sitten toko koulutus.



mutta nyt suihkuun ja nukkumaan jotta jaksaa huomenna taas nousta. ja ettei joku vaan luule että mä asun täällä koneella ;)

voi aceituna:( kuulostaa kyllä aika ikävältä, mutta toisaalta aika tutulta. kyllähän niitä muita jutun aiheita löytyy yllättävän nopeasti jos oikein ite niinku HALUAISI keskustella vauvasta.. mutta onneksi meillä sentään jonkinlainen yhteys tuntuu olevan, mieskin on ihan monta kertaakin todennut että kyllä meille vauva tulee tässä jossain vaiheessa. nyt oon kyllä ottanut vähän " grande painostuksen" , kun oon kuullut/nähnyt noita tilanteita ettei menkkoja kuulu ehkäisyn lopettamisen jälkeen suunnilleen vuoteen. oon tässä sitten ilmoittanut että en kyllä aio enää kovin kauaa mitään käyttää...



kauanko sä aceituna oot sitä miestä " painostanut" ? että osaisin vähän suhteuttaa asiaa.. eikä sille kai oikein mitään konstia ole, jos toinen ei vielä halua niin sitten varmaan ei... jotkut varmaan lämpenee hitaasti asiaan. mutta kyllä hidaskin lämpiää, uskoisin:)



hyviä viikonalkuja sulle!

Aceituna olikin ehtinyt laittaa pinon pystyyn sillä välin kun minä luin noita viime viikon juttuja ja mietin että pitäiskö minun aloittaa..Hyvä niin..



Uusia tulokkaitakin oli siellä...Musta on hirveen kivaa kun me ollaan tälläinen sekainen sakki, mutta silti periaatteessa kaikki on samassa tilanteessa...



En jaksanut viime viikolla pahemmin tulla vauva sivuille, kun oli vauva asioitten suhteen vähän masis viikko...Itellä alko menkat ja nyt on ollu jo viikon sietämätönpahaolo...Nyttenkin ihan kuin jotain aamupahoinvointia...Raskaana en siis kuitenkaan ole ja sitten tämä v*****!!!! En ymmärrä kun kaikki asiat ottaa päähän....

Tänäänkin meni hermo heti aamulla siitä kun mies oli eilen viluissaan laittanut patteria kovemmalle ja minä ihmettelin että miksi on niin kuuma..Hyvä etten soittanut sille töihin:Z Voi raukkaa kun joutuu asumaan tääläisen pirttihirmunkanssa:D



Pikkuinen epäilys on että johtuis hormoonin sivuvaikutuksista....Juttelitte tuolla viime viikon pinossa että pilleir vei seksi halut, mulla ei tapahtunut sitä mutta tulin ihan sekopääksi muuten...Sillon otti kaikki asiat päähän...nyt on havaittavissa samoja sivuvaikutuksia...



Poika vaatii ruokaa..Ihanaa kun se on alkanut nauramaan ääneen, ei tarvitse kuin vähän leuan alta rapsuttaa niin toinen kiljahtelee ilosta:) Äitin kulta<3

Jatkan myöh.....

Kävin viime viikolla siellä yksityisellä gynellä. Valittelin sitä tiputteluvuotoa ja sitä, että ovis tuntuu aina ainoastaan vasemman munatorven kohdalla. Gyne oli aivan ihana, se rauhoitteli ja sanoi että tuskin on kyse mistään vakavasta, mutta tutki kuitenkin sisätutkimuksen lisäksi myös ultralla.



Kaikki oli kunnossa, ja gyne suorastaan ylisti kuinka hyvässä " kunnossa" kohtu, munasarjat ym. olivat. Oli muuten hiukan hassua kuunnella, kun joku kehuu, että onpas sulla aivan mahtava kohtu! Harvemmin sitä moisia kommentteja kuulee :-D :-D :-D



Tiputteluvuodosta gyne sanoi, että se johtuu vaan jostain pienestä hormonien heittelystä eikä se ole vakavaa. Sanoi, että naisen kuukautiset voi vaihdella eri elämänvaiheissa eikä siinä mitään sen ihmeellisempää. Toki tuohon tiputteluun olisi voinut määrätä jotain hormonilääkitystä (tai e-pillerit), mutta oltiin yhdessä sitä mieltä, että ei siinä varmaan olisi järkeä. Mieluummin otan sen tiputtelun kerran kuussa menkkojen yhteydessä kuin popsin joka päivä jotain mömmöjä.



Oli muuten jännää se ultraus, mulle ei oo koskaan tehty sitä (paitsi joskus jalkaan ja selkään, mutta se ei oo sama :)). Katselin siitä monitorin ruudulta kohtua ja munasarjoja ja mietin millaista olisi, jos siellä olisi jotain elämää...haaveilin siinä miten ihanaa olisi katsella sikiön liikkumista, kun lääkäri näyttäisi että " tuossa on pää, tuossa jalat" jne. Tuli kauhean haikea olo kun katsoi sitä tyhjää kohtua :(



Gyne-käynti oli siis mulle suuri helpotus, oli huojentavaa kuulla että kaikki on ok. Toisaalta se tieto kyllä vaan lisäsi mun vauvakuumetta, kun nyt tuntuu että kroppani olisi niin otollinen raskautumaan. Musta olisi NIIN hyvä laittaa lapsi alulle nyt, kun kroppa vielä toimii hyvin!



Sorry tämä älytön lääkäriraportointi :)

Noista ehkäisypillereistä, mulla oli joskus aikoinaan noi Harmonetit. Niiden aikana mä sain kuukautiskivut ja seksi ns. maistui puulta. Nyt ei ole ollut pillereitä enää aikoihin käytössä, yli 2 vuotta on ollut taukoa sen kanssa.



Nytpä sitten viimeviikonloppuna " pääs käymään" niin että ehkäisy jäi välistä. Mies oli sitä mieltä että tulee nyt sitten jos on tullakseen. Siitä ei ole selkoa että onko valmis yrittämään uudelleen vai oliko tää nyt joku yhden kerran juttu. Aika epätodennäköistä että nyt heti kerrasta tärppäis.. Mutta kuitenkin siitä pienen pienestä toivon kipinästä tuli nyt vähän isompi.



Välillä on tulvinut mieleen ihania ajatuksia siitä että vauva tulee mutta pakko ottaa vähän skeptisempi kanta ettei ole sitten niin iso pettymys kun kuukautiset alkavat taas. :(



Messuilla oli oikein rattoisaa, ei tosin jaksettu kuin viisi tuntia.



-appelsiinie-:lle vielä että se on tosiaan hirmu ihanaa kuulla kun pikkuinen nauraa äänen :) Se ääni ei kyllä ole verrattavissa mihinkään ja saa poikkeuksetta hyvälle tuulelle.



Ruoka aika..



-Sirppana-

Koululla istumassa, olin ryhmänohjajan keskustelussa... Mulla on näköjään ihan sikana kaikkee rästihommia, yhestä harjottelustakaan en oo saanu suoritusta enkä yhtään tiedä miks. Mulla on muihin luokkalaisiin verrattuna yli 10op vähemmän... Huh. Mie kun oo yleensä niin kauheen napakka, en jätä mitään rästiin. No, ens viikolla otan asiakseni tehdä kaikki tehtävät pois alta, tää viikko pidetään miehen kanssa lomaa! Ihanaa, että meillä on kerrankin pitkät vapaat samaan aikaan.



Ovulaatiolaskurin mukaan tänään olis kaikkein otollisin päivä... Siis JOS miun kierto olis pillereiden jälkeenkin 28 päivää ja JOS monirakkulaisista munasarjoista huolimatta ovuloisin. Myöhästyin ryhmänohjaajalta kun piti aamunratoks heti vähän pupuilla. Mies ei edelleenkään ehkäse... :) Kovasti se puhuu, että ei halua lasta, vähän pilke silmäkulmassa kuitenkin, mutta kun kysyn, että mikset sit ehkäse, vastaus on että en jaksa. Nyt komensin sitä jo olemaan hiljaa ja ehkäsemään, jos kerran ei lasta halua. Mies sanoi, olevansa hiljaa. :) Jännä, tavallaan kuitenkin toivon, että en vielä tulis raskaaks, koska koulun kanssa tulis hirveesti hankaluuksia, kun en haluis jättää sitäkään enää kesken, kun pitäis joulukuussa valmistua, mutta samaan aikaan toivon kamalasti, että kaikesta huolimatta kuitenkin tärppäis... Hirvee ristiriita.



Noista pillereistä kun on ollu puhetta, niin mie oon syöny Mercilonia ja Yasminia ja halut on ollu täysin kateissa. Olin syöny Mercilonia jo monta vuotta kun havahduin siihen, että miun ei enää ikinä tee mieli seksiä, kävin vaihtamassa Yasminiin, mutta eipä ne halut siitä palautuneet. Nyt kun en enää syö pillereitä, mie oon taas sama vanha nymfo kun ennenkin. ;) Ja halut palas samantien kun pillerit jäi pois, eli osaltaan on ihan varmasti ollu myös psykologista.



Aceituna:

Toi on tosi inhottavaa, mitä siun miehes tekee, ite oon ollu samanlaisessa tilanteessa. Puheenaihe vaihtu heti, kun mainitsinkin sanan vauva. Tai no, ei meillä vieläkään asiasta sen kummemmin keskustella vaikka ehkäsy on jäänykin pois. Anyway, kyllä asiasta pitäis silti pystyä keskustelemaan, vaikka ei haluaiskaan vielä lasta, tuntuu tosi pahalta tulla kerta toisensa jälkeen " tyrmätyks" ... Mutta ihan mielettömän hienoa, että sulla on kaikki paikat kunnossa, eli sen puoleen niitä ongelmia ei ainakaan pitäis tulla! Upeeta!



Sirppana:

Toivottavasti mies nyt jättää ehkäsyn kokonan pois eikä tää nyt ois ollu vaan " one time thing" !



Mulle ois muuten todennäkösesti ens kesäks töitä Lastenklinikalla... Toivottavasti mies pääsee sinne koulutukseen, mulla on muuten vähän turhan pitkä työmatka! =D



No, eipä tässä sitten. Lähen viettämään vapaapäivää yhdessä miehen kanssa.



Palaillaan!



-S-