Ystäväni ei antanut rukoilla sairaan lapsensa puolesta - lapsi kuoli pääsiäisenä :(

Niin, ystävänkö tahto siinä toteutui? Tässä uskoville pähkinä purtavaksi.

Wau! Sulla on selkeästi parantajan kykyjä kun rukouksella pystyt ihmisiä parantamaan.

Mulla olin aika pahasti kipee toi alaselkä, pistäppä pari parantavaa rukousta tännepäin tulemaan. Ja pikkusen on vihlonut tota vasemman puolen takahammasta. Meidän kissallakin on ollut vähän huono olo.. että paranteletko nuo pikku vaivat. Jooo... =D =D

Mikset vain yksinkertaisesti rukoile joka päivä kaikkien ihmisten puolesta? 

Ja kas, olemme kaikki terveitä aina ja iankaikkisesti!

Kuoli sairaalavuoteelle kirjoitti:

Nyt mulla hirveät omatunnon tuskat. Halusin noudattaa hänen toivetta olla rukoilematta (ystäväni ei usko Jumalaan), mutta olisiko minun pitänyt kuitenkin rukoilla salaa?

Rukoilin erään toisen vielä vakavammin sairaan lapsen puolesta ja tämä lapsi parani. :)

Miksi ystäväni halusi tällaisen ratkaisun?

Pohtitaas nyt hetki tätä tarinaa. Sinun mukaasi on olemassa Jumala, joka päättää, saako ihminen elää vai ei. Mitä hyötyä rukoilemisesta olisi ollut? Raamatun mukaan Jumala on kaikkivoipa, hän oli aivan varmasti tietoinen siitä että lapsi oli kuolemassa ja siitä huolimatta päätti olla tekemättä mitään. Jos taas lapsi olisi parantunut sillä että olisit rukoillut, se tarkottaisi sitä, että Jumala on narsistinen sadisti. Mikään kärsimys ei ole liikaa, jos sillä vaan saa ihailua ja palvontaa aikaiseksi.

Mä kerron aapee sulle yhden salaisuuden: rukous ei paranna, mutta se voi jotain uskovaa voimaannuttaa hetkellisesti.

Jos se pääsiäisenä kuoli niin sehän sit varmaan nousee kolmantena päivänä kuolleista?

Tosi, tosi, TOSI huono.

Miksi uskovaisten täytyy aina mässäillä ja tulla korppikotkina haaskalle jos jotain pahaa tapahtuu? Oikeen nautiskellen hakkaavat jeesustelua toisten naamalle

Miksi joku kieltäisi sinua rukoilemasta?

Jos et rukoile "salaa" missä olisit halunnut tehdä sen julkisesti?

Jäin vielä miettimään että miksi lääkärit ja sairaanhoitajat käyttävät ihan omituisia metodeja sairauksien hoitoon, jos kerran rukous on se, joka saa terveeksi.

Ystäväsi ei halunnut sinun levittävän tuota sekopäisyyttäsi ja sairastuttavat vaikeassa tilanteessa muitakin.

Onneksi olkoon ap, sinulla on huima valta käsissäsi kun elossa pysyminen on sinun rukouksesi varassa. Muistapa nyt rukoilla joka ikisen sairaan lapsen puolesta niin lapsikuolleisuus saadaan nollaan.

Voi hyvää päivää joidenkin ihmisten egoa...

Miksi et vaan rukoillut lapsen puolesta, jos halusit? Ei kai siihen tarvitse pyytää lupaa. En kyllä usko, että rukoilulla on mitään vaikutusta siihen, kuoleeko joku vai ei.

Tollo. Viitsitkin vielä tuputtaa uskontoasi tilanteessa, jossa toisella on muutenkin vaikeaa. Sulla ei kyllä ole sosiaalista pelisilmää sitten yhtään. Nyt kannattaa jatkossa sitten pitää se turpa rullalla ja jättää jeesus-/rukousmöläyttelyt nollaan. Vai meinasitko kääntää vielä veistä toisen haavassa, jatkamalla vinitystäsi rukoilun parantavasta voimassa?

Ap, mene jo vittu hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Kuoli sairaalavuoteelle kirjoitti:

Nyt mulla hirveät omatunnon tuskat. Halusin noudattaa hänen toivetta olla rukoilematta (ystäväni ei usko Jumalaan), mutta olisiko minun pitänyt kuitenkin rukoilla salaa?

Rukoilin erään toisen vielä vakavammin sairaan lapsen puolesta ja tämä lapsi parani. :)

Miksi ystäväni halusi tällaisen ratkaisun?

Pohtitaas nyt hetki tätä tarinaa. Sinun mukaasi on olemassa Jumala, joka päättää, saako ihminen elää vai ei. Mitä hyötyä rukoilemisesta olisi ollut? Raamatun mukaan Jumala on kaikkivoipa, hän oli aivan varmasti tietoinen siitä että lapsi oli kuolemassa ja siitä huolimatta päätti olla tekemättä mitään. Jos taas lapsi olisi parantunut sillä että olisit rukoillut, se tarkottaisi sitä, että Jumala on narsistinen sadisti. Mikään kärsimys ei ole liikaa, jos sillä vaan saa ihailua ja palvontaa aikaiseksi.

Huippuälykkäänä ateistina varmaan keksit itsekin kuinka pitkäikäinen tämä pallo olosi jos kukaan ei kuolisi.

Ap, varmasti Jumala toimii niin kuin parhaaksi näkee, rukoilimmepa tai emme. Itse törmään tähän ajatukseen aina välillä: miksi siis rukoilla? Ajattelen, että rukous on yksi tavoistani pitää yllä suhdettani Jumalaan ja saan kantaa Hänelle myös huoleni lähimmäisistäni. Varmasti paranemisessa ei kuitenkaan ole kyse siitä, kuinka ahkerasti olen tai en ole rukoillut.

Mitä tarkoitat sillä, ettei ystäväsi antanut sinun rukoilla lapsensa puolesta? Minä kyllä muistan rukouksessa lähimmäisiäni, niitä ateistejakin, ja hui kamala, myös oppilaitani, ihan keneltäkään lupia kyselemättä. Ei mitään kätten-päälle-panemisjuttuja, vaan hiljaista esirukousta, huolenaiheiden purkua yksinäisyydessä.

Noudatit ystäväsi ohjetta mikä on kaunis asia. Toki hinta oli kova.

Niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin paska.....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuoli sairaalavuoteelle kirjoitti:

Nyt mulla hirveät omatunnon tuskat. Halusin noudattaa hänen toivetta olla rukoilematta (ystäväni ei usko Jumalaan), mutta olisiko minun pitänyt kuitenkin rukoilla salaa?

Rukoilin erään toisen vielä vakavammin sairaan lapsen puolesta ja tämä lapsi parani. :)

Miksi ystäväni halusi tällaisen ratkaisun?

Pohtitaas nyt hetki tätä tarinaa. Sinun mukaasi on olemassa Jumala, joka päättää, saako ihminen elää vai ei. Mitä hyötyä rukoilemisesta olisi ollut? Raamatun mukaan Jumala on kaikkivoipa, hän oli aivan varmasti tietoinen siitä että lapsi oli kuolemassa ja siitä huolimatta päätti olla tekemättä mitään. Jos taas lapsi olisi parantunut sillä että olisit rukoillut, se tarkottaisi sitä, että Jumala on narsistinen sadisti. Mikään kärsimys ei ole liikaa, jos sillä vaan saa ihailua ja palvontaa aikaiseksi.

Huippuälykkäänä ateistina varmaan keksit itsekin kuinka pitkäikäinen tämä pallo olosi jos kukaan ei kuolisi.

Eihän tässä ollut kyse siitä etteikö kukaan kuolisi, vaan siitä että pitääkö lapsen kuolla johonkin rankkaan sairauteen ja voiko siihen vaikuttaa anelemalla sadistiselta olennolta että perutko tämän hirvittävyyden.

-eri