Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

33v opiskelemaan eng. aineopettajaksi E:n papereilla?

Vierailija
27.03.2016 |

Kannattaako? Kirjoitin L pitkästä enkusta, lähtöpisteitä saisin 74. Olenko jo liian vanha? Mites työllisyystilanne?

Kommentit (38)

Vierailija
1/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Vierailija
2/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valmistun juuri itse enkun opeksi ja olen 34v. Aloitin 30v. Enkussa on melko paljon vähän vanhempia opiskelijoita. Ota joku toinen opetettava kieli myös niin eiköhän töitä löydy.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opettajilla ei ole mikään autuaan hyvä työtilanne, ellei ole valmis muuttamaan työ perässä. Enkku on kielistä varmaan työllistävin, mutta sillekin tarvitsee jonkun toisen kielen kaveriksi.

Ylioppilastodistus ei ole oleellinen sinänsä, mutta englanti on yksi yliopiston vaikeimpia päästä ja taso on todella kova pääsykokeissa. Monta tuttua on jäänyt rannalle, vaikka ovat olleet erittäin sujuvia kympin oppilaita englannissa. Moni on valittanut, että sanavarasto ei riitä. Pitäisi olla sitä extraosamista niin paljon. Monet hakjoista on asuneet monta vuotta ulkomailla jne. 

Yrittänyttä ei laiteta eli haet tavaan reippaasti! Luet huolella ne pääsykoekirjat ja osallistut kokeeseen.

Vierailija
4/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin milloin sä olet kirjoittanut? Jos oot kirjoittanut 19-vuotiaana, et enää

saa niitä todistudpisteitä lähtöpisteikdi, vaan pääset sisään, jos pääset, pelkkien pääsykokeiden perusteella.

Muuten iällä ei ole merkitystä.

Vierailija
5/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pelkällä englannilla ei työllisty, sillä vähintään 90% yläkoulujen ja lukioiden paikoista edellyttää pätevyyttä opettaa kahta kieltä. Ennakoin, että ruotsin pätevyyttä tullaan vaatimaan jatkossa myös alakoulun enkun maikalta, kun ruotsi siirtyy alkavaksi kutosella. Ylipäätään opettajien työtilanne on kireä, erityisesti yliopistopaikkakunnilla. Valmistuin itse 2004 englannin aineenopettajaksi, ja olen päätynyt jatkokouluttautumaan luokanopettajaksi, sillä pelkällä englannilla en työllistynyt.

Aloitin itse omat jatko-opintoni juuri 33 vuotiaana, eikä ikä kyllä koskaan ole ollut ongelma. Opiskelijoissa on toki suoraan lukiostakin tulleita, mutta väittäisin, että kolmekymppisiä pyörii yliopistolla noita teinejä huomattavasti enemmän. Sekaan vaan!

Jos siis olet valmis tekemään sivuaineen esim. ruotsista, niin sitten kannattaa kyllä hakea. Sisäänpääsy on kyllä kiven takana, 15 vuotta sitten kirjoitettu L ei kerro tämän hetken kielitaidostasi vielä mitään. Eli paljon töitä pitää tehdä, mutta aikuisena motivaatiokin on yleensä kohdillaan. Tsemppiä!

Vierailija
6/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on pelkkä englanti opetettavana aineena, sivuaineena tein taloustieteitä. Töitä on löytynyt opettajana, mutta vain pätkää. Olen koko ajan opettanut myös ruotsia vaikka en ole itse opiskellut sitä kuin lukiossa. Jos opettajaksi haluat, kannattaa tosiaan tehdä toinen kieli myös, ruotsi varmasti kannattavia. Valinnaisia kieliä nuoriso opiskelee koko ajan vain vähemmän, ei tule ryhmiä esim. saksasta tai ranskasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

L on kirjoitettu keväällä 2014 t.ap

Vierailija
8/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä oon itse ollut virassa 15 vuotta ja mulla on pelkästään enkku opetettavana aineena (pätevyys on kyllä ruotsiinkin). Meidän koulussa on kolme vain englantia opettavaa opea (lukio) joten kyllä näitäkin paikkoja on (tosin vain mulla on virassa vain enkku, kahdella muulla on toinenkin kieli vaikka eivät ole sitä vuosiin enää opettaneet. Tiedä sitten miten paikat aikanaan tulevat auki, tilanteet ja koulun tarpeet elää vuosittain). Kannattaahan sun hakea ainakin, jos asia mietityttää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sen verran vielä kommentoisin tuohon ylempänä olevaan että omista oiuskelutovereistani suurin osa ei ole asunut vuosia ulkomailla tms. Kaikilla on vain todella hyvä kielikorva, eli kuulevat mikä on oikein ja mikä väärin vaikka eivät kielioppisääntöjä osaakaan. En tiedä mitä tuolla "extraosaamisella" tarkoitetaan, en ole sitä myöskään havainnut. :)

T. 2

Vierailija
10/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo itsekin olen näitä kielikorva-ihmisiä enemmän kuin kielioppi...t.ap Mahdollisesti ranskaa voisi lukea sivuaineena? t.ap0

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

OT: Kielikorva on opelle hyvä juttu (itsekin luovin ylppäreihin asti ihan vaan sillä, ja hyvällä menestyksellä), mutta jossain vaiheessa ne säännöt pitää opetella :) Oppilaat ja opiskelijat kun ei tyydy selitykseen "siksi kun se kuulostaa oikeelta". Toivottavasti ainakaan.

Vierailija
12/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkään en nyt ihan ymmärrä tätä kielikorvajuttua. Pakkohan se kielioppikin ja kaikki teoria on oppia ja osata. T. Yksi filologi

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ei kielioppi kiinnosta, niin kannattaakohan sinun sittenkään ryhtyä tuohon? Yliopistossa saat meinaan tankata syntaksia ja morfologiaa, ynnä muuta, ihan joka kielellä.

Vierailija
14/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mihin yliopistoon ajattelit hakea?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyl mä suosittelisin et tossa iässä menisit mieluummin vaikka lähäriks opiskelee niil on ainaskintöitä

Vierailija
16/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

En sanonut ettei kielioppi kiinnostaisi, sillä kielikorvalla on vaan tähän asti pärjätty ja sain L reippaasti yli pisterajan. Helsinkiin. Ap

Vierailija
17/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kiinnosta lähärin opinnot XD

Vierailija
18/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kielikorva on yleensä tosiaan peruskoulussa ja lukiossa pärjänneillä hyvä. Itse en viitsinyt edes yrittää opetella kielioppia, kun tiesin oikeat vastaukset pelkän korvan perusteella. Yliopistossa kielikorva ei sitten riittänytkään enää mihinkään, vaan ne säännötkin piti vihdoin opetella, jotta osaa opettaa myös muita.

Työelämässä, erityisesti isoissa lukioissa, on varmasti jonkun verran opettajia, jotka opettavat vain englantia. Ja alle 6kk sijaisuuksiin kelpaa myös epäpätevä, joten olen itsekin opettanut ruotsia yläkoulussa. Virkaa tai koko lukuvuoden paikkaa ei kuitenkaan edes kannattanut hakea, koska päteviä on aina saatavilla. Kannattaa siis ehdottomasti tehdä edes se ranska, vaikka se onkin vähän harvinaisempi kieli. Useamman pätevyyden opet on kuitenkin aina kouluille kannattavampi sijoitus, kun "samalla rahalla" saa enemmän sisältöä.

Se uudelleen kouluttautunut

Vierailija
19/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yliopistokaupungeissa enkunopen virkoihin paljon hakijoita, ilman mittavaa CV tä vaikea saada kuin sijaisuuksia. Maalla tilanne toinen. Itse olen kolmen kielen opettaja, enkun pätevyyden luin 37 v na. Kiva oli opiskella, kirjallisuutta sun muuta oli ohjelmassa paljon ja muitakin vanhempia oli kursseilla.

Vierailija
20/38 |
28.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työllistyminen vaatii tosiaan kaveriksi nykyään toisen kielen, mieluusti ruotsin. Yliopistokaupungeista on hankala saada töitä ilman suhteita, ainakin ennen vuosien opetuskokemusta. Jos on valmis muuttamaan minne päin Suomea tahansa ja tekemään töitä puolen vuoden tai vuoden pätkissä niin sitten löytyy kyllä töitä ihan hyvin. Virkoihin on tosi paljon hakijoita, helpointa on sellainen saada nykyään olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan (eli hoitaa ensin esim. vuosi tai pari jotakin määräaikaisuutta, joka sitten muutetaan viraksi).

Pääsykokeessa yhtä tärkeää kuin kielitaito on pääsykoekirjat, ja ne täytyy osata hyvin. Mutta opinnot ja kieltenopettajan työ on mukavaa, joten suosittelen kyllä!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kahdeksan kaksi