Perinnönjaosta tietävät, osaisitteko neuvoa?

Jos äitisi äiti on jo allekirjoittanut paperin, äitisi allekirjoitusta ei enää edes tarvita, joten kiukuttelu ei johda kuin viivsätyksiin lainhuudoissa. Koko perintö on silloin jaettu tai sinakin teidän sukuhaaran osa siitä, (oska perintöverot on taatusti täytynyt maksaa ja tuskinpa isoäitinne olisi sutunut allekirjoittamaan paperia ilman että todella on saanut sen osan josta veroakin maksoi) mutta joltain osakkaalta lienee jäänyt jollekin maapalalle lainhuuto hakematta. Siihen nyt haetaan näitä uusia nimmareita, mutta oikeasti kun jostain löytyy se isoäitisi allekirjoitus perunkirjaaan niin ei tällä pysty kuin viivyttämään sitäkään asiaa.

Minkä paperin isoäitisi on tarkkaan ottaen allekirjoittanut? Se ei selviä yksikäsitteisesti tästä: "...isoäitini on allekirjoittanut paperin, jossa lukee, että hän on saanut osan perinnöstä".

Hän on allekirjoittanut saaneensa oman osuutensa perinnöstä? Vai osan omasta osuudestaan?

Jos isoäitisi on allekirjoituksellaan todistanut saaneensa jo perinnön, ei oikeutta enempään taida olla.

Vierailija kirjoitti:

Jos äitisi äiti on jo allekirjoittanut paperin, äitisi allekirjoitusta ei enää edes tarvita, joten kiukuttelu ei johda kuin viivsätyksiin lainhuudoissa. Koko perintö on silloin jaettu tai sinakin teidän sukuhaaran osa siitä, (oska perintöverot on taatusti täytynyt maksaa ja tuskinpa isoäitinne olisi sutunut allekirjoittamaan paperia ilman että todella on saanut sen osan josta veroakin maksoi) mutta joltain osakkaalta lienee jäänyt jollekin maapalalle lainhuuto hakematta. Siihen nyt haetaan näitä uusia nimmareita, mutta oikeasti kun jostain löytyy se isoäitisi allekirjoitus perunkirjaaan niin ei tällä pysty kuin viivyttämään sitäkään asiaa.

Kiitos paljon tästä selvennyksestä.

Äitini on siis katkera, myönnetään se tähän suoraan. Hän on katkera tuolle äidinisälle perheen hylkäämisestä ja sen salaamisesta, että äidinisällä oli se ensimmäinen perhe.

Äidiltäni oli pyydetty jotain perunkirjaa ja hän selitti, että joku tarvittava perunkirja on vain hänellä. Kuitenkin häntä siis mietityttää, onko isoäitini saanut kaikkea perintöä, koska jossain paperissa on lukenut, että hän on saanut vain osan perinnöstä. En tiedä, mikä tuo kiinteistö on ollut, on ihan mahdollista, että siinä on silloin asunut joku ja että se on joku vanha rotisko. Että kyse ei ole mistään miljoonaperinnöstä. :)

Itse ymmärsin, että ei ole varma, löytyykö isoäidin allekirjoitusta perunkirjaan.

Vierailija kirjoitti:

Minkä paperin isoäitisi on tarkkaan ottaen allekirjoittanut? Se ei selviä yksikäsitteisesti tästä: "...isoäitini on allekirjoittanut paperin, jossa lukee, että hän on saanut osan perinnöstä".

Hän on allekirjoittanut saaneensa oman osuutensa perinnöstä? Vai osan omasta osuudestaan?

Jos isoäitisi on allekirjoituksellaan todistanut saaneensa jo perinnön, ei oikeutta enempään taida olla.

Ok, en itse ymmärrä näiden papereiden päälle mitään, mutta hyvä tietää, mitkä vaihtoehdot tässä asiassa ovat.

Mutta jos siis olisi allekirjoittanut, että on saanut osan omasta osuudestaan, muuttaako se tilannetta? Ymmärsin äitini jutuista, että hän ei olisi saanut kaikkea omasta osuudestaan 70-luvulla.

Sain tietää, että paperissa, jonka isoäiti on allekirjoittanut, on lukenut, että koko perintöä ei ole silloin vielä ositettu.

Jos jollain on vielä hyvää kommenttia niin luen mielelläni.

Jos koko perintöä ei ole ositettu, niin voi olla että iso-äitisi on saanut oman osansa (hänet on maksettu ulos) ja loput pesän osakkaat ovat jääneet odottamaan omiaan.

Tai sitten iso-äidiltäsikin on jotain saamatta.

Etsikää nyt kaikki asiaan liittyvät paperit ja lukekaan ne huolella läpi.

Mahdotonta mitään järkevää kommenttia on antaa tietämättä mistä papereista on kysymys ja mikä niiden sisältö tarkalleen on. Onko kyseessä perunkirja, perinnönjakokirja vai mikä, ja mitä niissä lukee.

Päättelisin vajavaisista kertomuksistasi, että ehkä perinnöstä on aikoinaan jaettu esimerkiksi irtainta omaisuus ja/tai rahat, mutta joku kiinteistö on ehkä jätetty jakamatta. Joku sitten yrittää nyt tuon kiinteistön lainhuutoa nimiinsä, mutta ei onnistu, koska joku nurkka siitä kuuluukin yhä perintönä äidillesi.

Jos näin on, äitisi voi joko luopua tuosta osasta, tai vaatia muita osakkaita lunastamaan osuutensa.

Mene tai siis äitisi pitäisi mennä vaikka oikeusaputoimistoon kaikkien papereiden kanssa. Tämän tekstisi perusteella ei pysty sanomaan mistä on kyse. Kummalta kuulostaa tuo lainhuudon allekirjoitus.

t. Juristi

Vierailija kirjoitti:

Päättelisin vajavaisista kertomuksistasi, että ehkä perinnöstä on aikoinaan jaettu esimerkiksi irtainta omaisuus ja/tai rahat, mutta joku kiinteistö on ehkä jätetty jakamatta. Joku sitten yrittää nyt tuon kiinteistön lainhuutoa nimiinsä, mutta ei onnistu, koska joku nurkka siitä kuuluukin yhä perintönä äidillesi.

Jos näin on, äitisi voi joko luopua tuosta osasta, tai vaatia muita osakkaita lunastamaan osuutensa.

Mikäli äitisi äiti on kuollut, olisi hänen perukirjassaan pitänyt olla maininta tuosta kiinteistön osaomistuksesta eli siitä olisi äitisi siinä vaiheessa saanut tietää ja olisi maksanut perintöveroa.

Perukirjat löytyy verotoimistosta.

Vierailija kirjoitti:

Mene tai siis äitisi pitäisi mennä vaikka oikeusaputoimistoon kaikkien papereiden kanssa. Tämän tekstisi perusteella ei pysty sanomaan mistä on kyse. Kummalta kuulostaa tuo lainhuudon allekirjoitus.

t. Juristi

No ei se nyt yhtään kummalta kuulosta, kun maanmittauslaitos ei lainhuutoja jakele ellei kaikkien asianosaisten nimet ole paperissa justiinsa eikä melkein.  Ei niitä kiinnosta osittaiset jaot tai muut kommervenkit.  Sinne on toimitettava sukuselvitys, perukirja ja kaikkien osakkaiden allekirjoitukset.  Suomi on täynnä osittain jaettuja neljän-viiden sukupolven yli ulottuvia pesiä, että ei tämä nyt mikään poikkeuksellinen tilanne edes ole.

Eikö lain mukaan perinnön saaja ole äitisi, ei isoäitisi? Ellei isoäidille sitten ole testamentattu erikseen jotain?

Seiskan tavoin sanon, että mahdotonta tietää ilman koko kuviota. Mutta meillä tehtiin lainhuuto juuri ja kyse oli siitä, että isoisäni kuoli ennen syntymääni -56 ja perintö (maatila ja metsää) on siitä lähtien ollut jakamatta. Tällä hetkellä omistajina on tätini ja me serkut, sillä isoisäni lapsetkin ovat kuolleet yhtä lukuunottamatta. Tila on nyt myynnissä, kun jako on tehty, lainhuuto yhtymälle haettu ja kunkin jako-osuudet laskettu.  Mutta vaikea sanoa näillä antamillasi tiedoilla.

Voi olla, että nyt tehdään lopullinen perinnönjako ja esim. perustetaan kiinteistön suhteen yhtymä, eli kuolinpesä jaetaan yksittäisiin omistajiin. Jokainen maksaa kiinteistöverot itse.

Äitisi pitäisi ottaa tähän asianajajaan yhteyttä ja tiedustella, mistä tarkalleen on kyse. Perukirjat saa verotoimistosta.

Vierailija kirjoitti:

Eikö lain mukaan perinnön saaja ole äitisi, ei isoäitisi? Ellei isoäidille sitten ole testamentattu erikseen jotain?

Sori, ei mitään, kyseessä olikin siis äidinäidinisä.

Kiitos paljon vastanneille.

Ymmärrän itsekin, että tässä voi olla nyt eri vaihtoehtoja ja on epäselvää. Kiitos kuitenkin niille, jotka ovat vastauksessaan selvittäneet, mitä ne vaihtoehdot voivat olla. Kaikki paperit ovat siis äidilläni ja hän ei ole ahkera nettipalstailija, joten rohkaistuin siksi laittamaan tämän kysymyksen hänen puolestaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Eikö lain mukaan perinnön saaja ole äitisi, ei isoäitisi? Ellei isoäidille sitten ole testamentattu erikseen jotain?

Isoäidin isä (jonka kiinteistö on ollut) on kuollut 70-luvulla. Silloin isoäiti on perinyt hänet, kuten myös isoäidin isän uusi perhe.

Nyt taas isoäitini on jo kuollut, joten siinä tapauksessa, että isoäitini ei olisi saanut kaikkea 70-luvulla, mahdollinen osuus siis kuuluisi äidilleni.

ap