Nettideitti-pettymys taas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen vaisto toimii. Mullakin loppui viikko sitten hyvältä tuntunut suhde, joka onneksi ei edennyt seksiin saakka. Oltiin reilu kuukausi tapailtu  x2 viikossa. Mies kehui ja toi lahjoja, ehdotti uutta tapaamista. Sitten aistin jotain  hyytävää ja kysyin, onko jotain. Ei halunnut enää tavat, kun ei koe fyysistä vetovoimaa. Olinkin siis ilmainen terapeutti hänen ongelmien selvittelyssä.

Samat fiilikset terapeuttina toimimisesta. Meillä kyllä oli seksiäkin. Ap

Pystytkö pitämään kuukauden vetoketkun kiinni? Voisi olla plussaa suhteelle ja sen kestolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet on myös aika vaativia nykyään, ihan perusjamppakin etsii hoikkaa ja kaunista naista. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla hyvännäköinen myös. Eri asia sitten, löytääkö nää miehet niitä kauniita ja hoikkia naisia, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Naiset on myös aika vaativia nykyään, ihan perusnaikkonenkin etsii hoikkaa ja komeaa miestä. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla hyvännäköinen myös. Eri asia sitten, löytääkö nää naiset niitä komeita ja hoikkia miehiä, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Olisit nyt edes vähän pistänyt vastaamaan todellisuutta, esim:

Naiset on myös aika vaativia nykyään, ihan perusnaikkonenkin etsii pitkää ja akateemista miestä. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla statusta. Eri asia sitten, löytääkö nää naiset niitä komeita ja pitkiä miehiä, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Naisille ensimmäinen karsintakriteeri miehissä on pituus, jonka jälkeen tulee status, joka muodostuu akateemisuudesta ja työpaikasta/varallisuudesta. Näitä tietysti väitetään sisäisiksi asioiksi siinä missä naisen painoakin, eihän kukaan halua tunnustautua täysin pinnalliseksi, mutta oikeasti sisäiset asiat, eli luonne, tulevat sitten tärkeysjärjestyksessä jossain lopussa, paljon ulkonäön jälkeen.

Kyllä, mulla pituus on miehessä tärkeä ominaisuus, koska olen itse 178cm pitkä. Lisäksi tykkään keskustella asioista ja todennäköisesti kouluttautunut mies on keskimäärin parempi keskustelija kuin putkimies-Rane. Lisäksi mä olen ollut kiinnostunut itseni kehittämisestä niin opiskelemalla, henkisesti kuin ulkonäöllisestikin, joten vaikea kuvitella yhteiselämää sellaisen ihmisen kanssa, joka on käynyt amiksen eikä ole yhtään panostanut itseensä sen jälkeen.

Eli vahvistat viestiäni, joka siis alunperin kirjoitettiin miehistä, että ihan perusjaanakin etsii ylempitasoista miestä, siinä missä perusjamppa etsii ylempitasoista naista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet on myös aika vaativia nykyään, ihan perusjamppakin etsii hoikkaa ja kaunista naista. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla hyvännäköinen myös. Eri asia sitten, löytääkö nää miehet niitä kauniita ja hoikkia naisia, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Naiset on myös aika vaativia nykyään, ihan perusnaikkonenkin etsii hoikkaa ja komeaa miestä. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla hyvännäköinen myös. Eri asia sitten, löytääkö nää naiset niitä komeita ja hoikkia miehiä, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Olisit nyt edes vähän pistänyt vastaamaan todellisuutta, esim:

Naiset on myös aika vaativia nykyään, ihan perusnaikkonenkin etsii pitkää ja akateemista miestä. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla statusta. Eri asia sitten, löytääkö nää naiset niitä komeita ja pitkiä miehiä, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Naisille ensimmäinen karsintakriteeri miehissä on pituus, jonka jälkeen tulee status, joka muodostuu akateemisuudesta ja työpaikasta/varallisuudesta. Näitä tietysti väitetään sisäisiksi asioiksi siinä missä naisen painoakin, eihän kukaan halua tunnustautua täysin pinnalliseksi, mutta oikeasti sisäiset asiat, eli luonne, tulevat sitten tärkeysjärjestyksessä jossain lopussa, paljon ulkonäön jälkeen.

Kyllä, mulla pituus on miehessä tärkeä ominaisuus, koska olen itse 178cm pitkä. Lisäksi tykkään keskustella asioista ja todennäköisesti kouluttautunut mies on keskimäärin parempi keskustelija kuin putkimies-Rane. Lisäksi mä olen ollut kiinnostunut itseni kehittämisestä niin opiskelemalla, henkisesti kuin ulkonäöllisestikin, joten vaikea kuvitella yhteiselämää sellaisen ihmisen kanssa, joka on käynyt amiksen eikä ole yhtään panostanut itseensä sen jälkeen.

Eli vahvistat viestiäni, joka siis alunperin kirjoitettiin miehistä, että ihan perusjaanakin etsii ylempitasoista miestä, siinä missä perusjamppa etsii ylempitasoista naista.

Miten niin ylempitasoista? Enemmänkin samantasoista. Mä olen itse korkeasti koulutettu eikä mulla ihan oikeesti ole paljoakaan yhteistä jonkun vain peruskoulun käyneen kanssa. Ei voi mitään, tää on ihan todellisessa elämässä testattu, ei vaan toimi. Sitä paitsi amikset on melkein järjestään persuja ja rasisteja.

Ettekö te naiset tajua. Jos mies tapailee sinua ja vaikuttaa innostuneelta edes jollain tasolla ja sitten homma lopahtaakin kera näiden kuluneiden selitysten.

Silloin on miehellä uusi nainen kiikarissa eikä mitään muuta. Ei siinä auta surkutella kuinka se mies nyt on henkisesti rikkinäinen entisensä vuoksi ja siksi ei kykenekään seurusteluun tai mitä ikinä selittääkään. Ja usein. Hyvin usein miehet perustelee oman keskeneräisyytensä ja sen seuraukset sillä, että ex on syyllinen.

Tarkoitus on jättää nainen.

Ja jos se sitten jokusen viikon päästä laittaa sinulle viestiä kuinka sittenkin kaipaa sua niin se uusi nainen on joko jättänyt miehen tai sitten on huomattu ettei se ollutkaan niin ihana nainen kun mitä alkuun oli vaikuttanut...ainakin ihanammalta kun sinä ja miksi jäit kakkoseksi.

Ei siinä kannata ruveta pitämään miestä polosena ja ottaa avosylin vastaan olettaen, että olet ollut hänen mielessä kaikki nämä viikot.

Huoh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet on myös aika vaativia nykyään, ihan perusjamppakin etsii hoikkaa ja kaunista naista. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla hyvännäköinen myös. Eri asia sitten, löytääkö nää miehet niitä kauniita ja hoikkia naisia, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Naiset on myös aika vaativia nykyään, ihan perusnaikkonenkin etsii hoikkaa ja komeaa miestä. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla hyvännäköinen myös. Eri asia sitten, löytääkö nää naiset niitä komeita ja hoikkia miehiä, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Olisit nyt edes vähän pistänyt vastaamaan todellisuutta, esim:

Naiset on myös aika vaativia nykyään, ihan perusnaikkonenkin etsii pitkää ja akateemista miestä. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla statusta. Eri asia sitten, löytääkö nää naiset niitä komeita ja pitkiä miehiä, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Naisille ensimmäinen karsintakriteeri miehissä on pituus, jonka jälkeen tulee status, joka muodostuu akateemisuudesta ja työpaikasta/varallisuudesta. Näitä tietysti väitetään sisäisiksi asioiksi siinä missä naisen painoakin, eihän kukaan halua tunnustautua täysin pinnalliseksi, mutta oikeasti sisäiset asiat, eli luonne, tulevat sitten tärkeysjärjestyksessä jossain lopussa, paljon ulkonäön jälkeen.

Kyllä, mulla pituus on miehessä tärkeä ominaisuus, koska olen itse 178cm pitkä. Lisäksi tykkään keskustella asioista ja todennäköisesti kouluttautunut mies on keskimäärin parempi keskustelija kuin putkimies-Rane. Lisäksi mä olen ollut kiinnostunut itseni kehittämisestä niin opiskelemalla, henkisesti kuin ulkonäöllisestikin, joten vaikea kuvitella yhteiselämää sellaisen ihmisen kanssa, joka on käynyt amiksen eikä ole yhtään panostanut itseensä sen jälkeen.

Eli vahvistat viestiäni, joka siis alunperin kirjoitettiin miehistä, että ihan perusjaanakin etsii ylempitasoista miestä, siinä missä perusjamppa etsii ylempitasoista naista.

Miten niin ylempitasoista? Enemmänkin samantasoista. Mä olen itse korkeasti koulutettu eikä mulla ihan oikeesti ole paljoakaan yhteistä jonkun vain peruskoulun käyneen kanssa. Ei voi mitään, tää on ihan todellisessa elämässä testattu, ei vaan toimi. Sitä paitsi amikset on melkein järjestään persuja ja rasisteja.

Tason määrittää vain ja ainoastaan vastakkaisen sukupuolen kiinnostus. Sinun kriteerit määrittävät miesten tason, sinun kriteerit eivät määritä omaa tasoasi. Naisen solipsismi tulee hyvin esille täällä, omat arvot pätevät kaikkiin, muiden arvot ovat väärät.

Vierailija kirjoitti:

Nettideittailu ei vaan toimi, tai toimii hyvin harvoin. Koko juttu alkaa ihan väärästä päästä eli ensin kirjoitellaan ajatuksista ja luodaan mielikuva ihmisestä. Usein kivasti kirjoittavassa ihmisessä haluaa nähdä juuri sen miehen/naisen, jota on etsinyt, ja odotukset ovat korkealla. Päässä alkaa jo rullata rakkaustarina ja toisen viestit herättävät samanlaisia tunteita kuin ihastuneena. Sitten tavataan ja kemiat eivät kohtaakaan. Nyt en tarkoita, että ulkonäkö ei olisi riittävän hyvä, vaikka usein sekin on pettymys kun mielikuvissa on se valokuvassa nähty ihminen (ja valokuva näyttää vain parhaat puolet) vaan sitä, että kokonaisuus on ihan erilainen kuin on kuvitellut. Koska toinen on kuitenkin kirjoitellut kivasti, niin yritetään ihastua. Todellisuudessa juuri ne oikean ihastumisen herättämät hormonaaliset reaktiot jäävät uupumaan ja kyse on pikemmin tyytymisestä. Ja kun sitten tiedetään kuinka helppoa netin kautta on löytää uusia potentiaalisia kumppaneita, niin ei ole mitään tarvetta oikeasti sitoutua katsomaan voisiko juttu kuitenkin toimia. EI sillä, että niin kannattaisi tehdäkään, koska jos ei oikeasti ihastu niin miksi yrittää kehittää suhdetta vain suhteen vuoksi.

Tuo on yleinen harhaluulo. Voi se mennä niinkin, että ihastut kuvan henkilöön ulkonäöltä, aivan kuten esim.baarissa. Vaihdat pari sanaa tarkistaaksesi olisiko mielenkiintoa myös toisen suunnalta. Jos on niin sopii heti tapaamisen ja tavatessa voi henkilö viedä jalat alta, ihastut ja haluat alkaa tapailemaan.

Aina. Enemmän tai vähemmän uuden ihmisen tavatessa on alun kiinnostus mielikuvien varassa, alkoi juttu missä ja miten vaan.

Eroa voi olla siinä, että tapaatte selvinpäin versus baarireissuun.

Älä siis yleistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos miehiä syytetään sarjadeittailusta niin miksei naiset harrasta sitä? Mä kun olin sinkkuna niin nettideittailin useampaa miestä. Tai siis kirjoittelin viestejä. Kun kävi yhden kanssa deiteillä - ehkä parikin kertaa - ja tajus ettei sitä kiinnosta mä tai mua ei kiinnostanut se niin pääsi paljon helpommin yli kun hyppäs seuraavaan. Ei sitä horoilla tartte ja kaikille pillua antaa (mikä ei mun mielestä kylläkään oo kiellettyäkään, 2000-luvun nainen saa kokeilla useampaa!).

Muutenkin mun mielestä on jotenkin maailman tyhmintä eron jälkeen itkeä kuukaudesta toiseen ja sanoa, ettei ole valmis mihinkään ja ei voi tapailla ketään sen takia. Helpomminhan sitä sydänsuruista eroon pääsee, kun laittaa vaan uutta matoa koukkuun. Ja jos ei oikeesti oo valmis suhteeseen niin ei treffit naimisiinmenoa tarkoita. Mä uskon siihen, että vaikkei oliskaan omasta mielestään valmis niin jossakin vaiheessa vastaan sattuukin mies, jonka kanssa asiaa ei ajattele ja hupsista keikkaa kun onkin päässyt yllättäen eroon vanhoista murheista. 

Että tosiaankin tutustu uusiin ihmisiin ja jos tuntuu siltä ettei kiinnosta niin tutustu seuraavaan. 

Samaa tein itse. En kyllä ajatellut sitä "sarjadeittailuna". Nettideittaillessahan vasta tutustutaan ihmisiin, joista ei voi mitenkään tietää onko hän livenä yhtään potentiaalinen kumppani. Totta kai siis kirjoitellaan ja tapaillaan useampaa kerralla, muutenhan siinä menisi ikuisuus ennen kuin löytyy joku kiinnostava. Ihmettelen sitä, kun jotkut särkevät sydämensä (tai ainakin niin sanovat), kun huomaavat että kerran tai kahdesti tavattu ihminen tapailee muitakin. Oikeasti, kahdet tunnin mittaiset treffit ja siitä tehdään niin iso juttu! Siinä on jo vähän itselläkin asenneongelmaa.

Olen samaa mieltä. Eikö tapailussa ole tarkoitus, että toiseen tutustutaan ja jos ei "synkkaa", niin sitten ei jatketa? En siis oikein ymmärrä kaikkia kirjoituksia täällä. Naimisiinko pitäisi mennä muutaman kuukauden tapailun jälkeen (varsinkin, jos on jo harrastanut seksiä). Näin miehenä myös ihmetyttää nämä kirjoittajat, jotka uskovat, että jos mies lopettaa tapailun muutaman kuukauden jälkeen, on hän vain ollut seksin perässä. Onko se siis niin, että jos nainen lopettaa suhteen, ei mies ollut se "oikea" ja mies lopetaa suhteen, oli hän vain seksin perässä? M40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet on myös aika vaativia nykyään, ihan perusjamppakin etsii hoikkaa ja kaunista naista. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla hyvännäköinen myös. Eri asia sitten, löytääkö nää miehet niitä kauniita ja hoikkia naisia, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Naiset on myös aika vaativia nykyään, ihan perusnaikkonenkin etsii hoikkaa ja komeaa miestä. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla hyvännäköinen myös. Eri asia sitten, löytääkö nää naiset niitä komeita ja hoikkia miehiä, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Olisit nyt edes vähän pistänyt vastaamaan todellisuutta, esim:

Naiset on myös aika vaativia nykyään, ihan perusnaikkonenkin etsii pitkää ja akateemista miestä. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla statusta. Eri asia sitten, löytääkö nää naiset niitä komeita ja pitkiä miehiä, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Naisille ensimmäinen karsintakriteeri miehissä on pituus, jonka jälkeen tulee status, joka muodostuu akateemisuudesta ja työpaikasta/varallisuudesta. Näitä tietysti väitetään sisäisiksi asioiksi siinä missä naisen painoakin, eihän kukaan halua tunnustautua täysin pinnalliseksi, mutta oikeasti sisäiset asiat, eli luonne, tulevat sitten tärkeysjärjestyksessä jossain lopussa, paljon ulkonäön jälkeen.

Kyllä, mulla pituus on miehessä tärkeä ominaisuus, koska olen itse 178cm pitkä. Lisäksi tykkään keskustella asioista ja todennäköisesti kouluttautunut mies on keskimäärin parempi keskustelija kuin putkimies-Rane. Lisäksi mä olen ollut kiinnostunut itseni kehittämisestä niin opiskelemalla, henkisesti kuin ulkonäöllisestikin, joten vaikea kuvitella yhteiselämää sellaisen ihmisen kanssa, joka on käynyt amiksen eikä ole yhtään panostanut itseensä sen jälkeen.

Eli vahvistat viestiäni, joka siis alunperin kirjoitettiin miehistä, että ihan perusjaanakin etsii ylempitasoista miestä, siinä missä perusjamppa etsii ylempitasoista naista.

Miten niin ylempitasoista? Enemmänkin samantasoista. Mä olen itse korkeasti koulutettu eikä mulla ihan oikeesti ole paljoakaan yhteistä jonkun vain peruskoulun käyneen kanssa. Ei voi mitään, tää on ihan todellisessa elämässä testattu, ei vaan toimi. Sitä paitsi amikset on melkein järjestään persuja ja rasisteja.

Tason määrittää vain ja ainoastaan vastakkaisen sukupuolen kiinnostus. Sinun kriteerit määrittävät miesten tason, sinun kriteerit eivät määritä omaa tasoasi. Naisen solipsismi tulee hyvin esille täällä, omat arvot pätevät kaikkiin, muiden arvot ovat väärät.

Tuota olen yrittänyt myös lassukoille selittää. Jos heistä kiinnostuu vain pulleat yksinhuoltajat niin heidän tasonsa on pullea, tatuoitu yksinhuoltaja. Huom. minusta pulleassa yksinhuoltajassa ei ole mitään vikaa, mutta lassukoille se vaikuttaa olevan pahin mahdollinen vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet on myös aika vaativia nykyään, ihan perusjamppakin etsii hoikkaa ja kaunista naista. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla hyvännäköinen myös. Eri asia sitten, löytääkö nää miehet niitä kauniita ja hoikkia naisia, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Naiset on myös aika vaativia nykyään, ihan perusnaikkonenkin etsii hoikkaa ja komeaa miestä. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla hyvännäköinen myös. Eri asia sitten, löytääkö nää naiset niitä komeita ja hoikkia miehiä, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Olisit nyt edes vähän pistänyt vastaamaan todellisuutta, esim:

Naiset on myös aika vaativia nykyään, ihan perusnaikkonenkin etsii pitkää ja akateemista miestä. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla statusta. Eri asia sitten, löytääkö nää naiset niitä komeita ja pitkiä miehiä, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Naisille ensimmäinen karsintakriteeri miehissä on pituus, jonka jälkeen tulee status, joka muodostuu akateemisuudesta ja työpaikasta/varallisuudesta. Näitä tietysti väitetään sisäisiksi asioiksi siinä missä naisen painoakin, eihän kukaan halua tunnustautua täysin pinnalliseksi, mutta oikeasti sisäiset asiat, eli luonne, tulevat sitten tärkeysjärjestyksessä jossain lopussa, paljon ulkonäön jälkeen.

Kyllä, mulla pituus on miehessä tärkeä ominaisuus, koska olen itse 178cm pitkä. Lisäksi tykkään keskustella asioista ja todennäköisesti kouluttautunut mies on keskimäärin parempi keskustelija kuin putkimies-Rane. Lisäksi mä olen ollut kiinnostunut itseni kehittämisestä niin opiskelemalla, henkisesti kuin ulkonäöllisestikin, joten vaikea kuvitella yhteiselämää sellaisen ihmisen kanssa, joka on käynyt amiksen eikä ole yhtään panostanut itseensä sen jälkeen.

Eli vahvistat viestiäni, joka siis alunperin kirjoitettiin miehistä, että ihan perusjaanakin etsii ylempitasoista miestä, siinä missä perusjamppa etsii ylempitasoista naista.

Miten niin ylempitasoista? Enemmänkin samantasoista. Mä olen itse korkeasti koulutettu eikä mulla ihan oikeesti ole paljoakaan yhteistä jonkun vain peruskoulun käyneen kanssa. Ei voi mitään, tää on ihan todellisessa elämässä testattu, ei vaan toimi. Sitä paitsi amikset on melkein järjestään persuja ja rasisteja.

Tason määrittää vain ja ainoastaan vastakkaisen sukupuolen kiinnostus. Sinun kriteerit määrittävät miesten tason, sinun kriteerit eivät määritä omaa tasoasi. Naisen solipsismi tulee hyvin esille täällä, omat arvot pätevät kaikkiin, muiden arvot ovat väärät.

Tuota olen yrittänyt myös lassukoille selittää. Jos heistä kiinnostuu vain pulleat yksinhuoltajat niin heidän tasonsa on pullea, tatuoitu yksinhuoltaja. Huom. minusta pulleassa yksinhuoltajassa ei ole mitään vikaa, mutta lassukoille se vaikuttaa olevan pahin mahdollinen vaihtoehto.

Olet oikeassa, kummallista jos lassukat eivät sitä ymmärrä. 

t. joskus lassukaksi haukuttu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos miehiä syytetään sarjadeittailusta niin miksei naiset harrasta sitä? Mä kun olin sinkkuna niin nettideittailin useampaa miestä. Tai siis kirjoittelin viestejä. Kun kävi yhden kanssa deiteillä - ehkä parikin kertaa - ja tajus ettei sitä kiinnosta mä tai mua ei kiinnostanut se niin pääsi paljon helpommin yli kun hyppäs seuraavaan. Ei sitä horoilla tartte ja kaikille pillua antaa (mikä ei mun mielestä kylläkään oo kiellettyäkään, 2000-luvun nainen saa kokeilla useampaa!).

Muutenkin mun mielestä on jotenkin maailman tyhmintä eron jälkeen itkeä kuukaudesta toiseen ja sanoa, ettei ole valmis mihinkään ja ei voi tapailla ketään sen takia. Helpomminhan sitä sydänsuruista eroon pääsee, kun laittaa vaan uutta matoa koukkuun. Ja jos ei oikeesti oo valmis suhteeseen niin ei treffit naimisiinmenoa tarkoita. Mä uskon siihen, että vaikkei oliskaan omasta mielestään valmis niin jossakin vaiheessa vastaan sattuukin mies, jonka kanssa asiaa ei ajattele ja hupsista keikkaa kun onkin päässyt yllättäen eroon vanhoista murheista. 

Että tosiaankin tutustu uusiin ihmisiin ja jos tuntuu siltä ettei kiinnosta niin tutustu seuraavaan. 

Ihan hyviä huomioita mutta sulta mennyt keskustelun pointti vähän ohi. Miesten lipevä käytös, yliromanttiset manööverit ja epärehellisyys vievät mielenkiinnon deittailusta. Ei enää viitsi yrittää kun selväjärkisiä miehiä ei deittipalstoilta löydy.

Ei löydy ei. Tyhjän kun saa pyytämättäkin. Idea etsiä naista paikasta jossa on kolme kertaa enemmän miehiä kuin naisia ei ole kovin hyvä puhuttiin sitten baareista tai nettideiteistä. Siinä jää tälläinen tavallinen mies jalkoihin vaikka ei ruma tai läski olisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Naisen vaisto toimii. Mullakin loppui viikko sitten hyvältä tuntunut suhde, joka onneksi ei edennyt seksiin saakka. Oltiin reilu kuukausi tapailtu  x2 viikossa. Mies kehui ja toi lahjoja, ehdotti uutta tapaamista. Sitten aistin jotain  hyytävää ja kysyin, onko jotain. Ei halunnut enää tavat, kun ei koe fyysistä vetovoimaa. Olinkin siis ilmainen terapeutti hänen ongelmien selvittelyssä.

Ei mikään ihme, ku ei ollu seksiäkään, mistä vetovoiman pitäis tulla?

Nettideittailun helppous on varmaan pahentanut tuota katoavan miehen ilmiötä. Sitä oli tosin ennenkin, jo 90-l minun oli ihan mahdoton päästä oikeaan suhteeseen, kun miesten kiinnostus loppui aina. Luulin vian olevan minussa, ehkä olikin, mutten tiedä mikä tarkalleen.

kaverit seurustelivat koko ajan. En käsitä miten he siinä onnistuivat. Päätin lopulta luovuttaa ja olla yksin sitten. Oudosti tapasin aivan yllättäen nelikymppisenä baarissa miehen, joka alkoi tavoitella ja jonka kiinnostus on pysynyt avioliittoon asti ja minäkin olen umpirakastunut. En tiedä mikä oli toisin. En enää osannut luottaa miehen löytymiseen yhtään. Ja minulla oli myös noita, jotka ottivat yhteyttä sina vuosien päästä uudestaan, mutta ikinä mistään ei tullut mitään.

En käsitä koko ilmiöitä ja sitä, miksi tämä yksi suhde kesti. En tiedä tehneeni siinä mitään toisin, minusta tämän suhteen jatkuminen jatkuminen on ollut miehestä kiinni, ettei hän kadonnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen vaisto toimii. Mullakin loppui viikko sitten hyvältä tuntunut suhde, joka onneksi ei edennyt seksiin saakka. Oltiin reilu kuukausi tapailtu  x2 viikossa. Mies kehui ja toi lahjoja, ehdotti uutta tapaamista. Sitten aistin jotain  hyytävää ja kysyin, onko jotain. Ei halunnut enää tavat, kun ei koe fyysistä vetovoimaa. Olinkin siis ilmainen terapeutti hänen ongelmien selvittelyssä.

Ei mikään ihme, ku ei ollu seksiäkään, mistä vetovoiman pitäis tulla?

Meillä vetovoima vain oli heti, olemuksessa, katseessa, kosketuksessa ja äänessä jne vaikka seksiä ei ollut kuin 3 kuukauteen vasta. Vetovoima johti seksiin eikä toisinpäin.

T. Edellinen

Ei nyt kannata pelkästään miehiä tässä solvata, sillä kyllä ne naisetkin osaa. Olen itse kolmekymppinen mies. Tapailin suunnilleen pari kuukautta erästä itseäni muutamaa vuotta nuorempaa naista. Noh, viimeisen kerran kun näimme, kävimme elokuvissa. Leffan loputtua nainen tuntui käyttäytyvän jotenkin vähän välttelevästi. Kysyin, että mennäänkö vaikka syömään seuraavaksi. Ei ollut kuulemma nälkä. Kahville? Ei nyt tee mieli... ja tämän jälkeen hän poistuikin paikalta jollain ihmeellisellä verukkeella. Ajattelin, että jaahas, eipä tunnu seura enää paljon kiinnostavan.

Seuraavan parin viikon ajan meidän yhteydenpito menikin ihan minimiin. Laitoin aina välillä viestiä, johon sain suunnilleen sanan mittaisia vastauksia takaisin usein pitkän odotuksen jälkeen. Äsken facebookiin lävähti sitten kuva tästä naisesta jonkun uuden kundin kanssa sydämmillä varustettuna. Laitoin viestiä, jossa onnittelin uudesta parisuhteesta ja huomautin, että olisi ollut varmaan ihan asiallista suoraan kertoa, mikäli on kiinnostunut enemmän jostain toisesta sen sijaan, että välttelee yhteydenpitoa. Nainen ei edes pahoitellut asiaa mitenkään, vaan sanoi, että omasta mielestään hänen ei "tarvinnut" kertoa, koska eihän me edes oltu enää niin aktiivisesti yhteyksissä(!).

Vierailija kirjoitti:

Ei nyt kannata pelkästään miehiä tässä solvata, sillä kyllä ne naisetkin osaa...

Vähän samantyylisen katoamistempun olen todistanut kerran itsekin. Mikähän siinä on, että ei vaan voida sanoa suoraan, jos ei kiinnosta? Mieluummin tuhlataan toisen aikaa ja tehdään tilanteesta epämieluisa molemmille. En tajua.

Mun kokemuksella miehet ovat alkuun innokkaita viestimään ja sitten tapaamaan kerran. Alustavasti ollaan tyytyväisiä tapaamiseen, mutta sitten loitonnutaan. Viestit harvenevat ja lopulta lakkaavat kokonaan. Samat pyörivät deittisivustolla kuukausia ja ilmeisesti harrastavat aktiivista seuraelämää laajalla alueella. Joo, ei ole mun juttu enää. Ja nämä tapaamani miehet eivät ole edes seksiä kyselleet ja ilmeisesti ne tarpeet hoituvat muualla. Kunhan on kiva deittailla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen vaisto toimii. Mullakin loppui viikko sitten hyvältä tuntunut suhde, joka onneksi ei edennyt seksiin saakka. Oltiin reilu kuukausi tapailtu  x2 viikossa. Mies kehui ja toi lahjoja, ehdotti uutta tapaamista. Sitten aistin jotain  hyytävää ja kysyin, onko jotain. Ei halunnut enää tavat, kun ei koe fyysistä vetovoimaa. Olinkin siis ilmainen terapeutti hänen ongelmien selvittelyssä.

Ei mikään ihme, ku ei ollu seksiäkään, mistä vetovoiman pitäis tulla?

Mies ei halunnut seksiä ainakaan minun kanssani. Ei kokenut vetoa minua kohtaan. Olen rinnaton rimpula.

Mulla on ollut aika onnistunutta nettideittailua, mutta olenkin ottanut asenteen, etten odota kovinkaan suuria. Aina kun laitan profiiliini kuvan saan ryöpyn vastauksia, mutta suuren osan niistä pudotan pois ja kirjoittelen muutaman fiksuimman kanssa. Sitten treffeille kun mies ehdottaa, lähes kaikki ovat halunneet nähdä uudelleen. Olen seurustellut kahden kanssa ja ainakin 3 on tullut hyviä ystäviä. Yksi ainoastaan rupesi oudoksi 4 kk seurustelun jälkeen, joten hänelle varmaan tuli joku ex kuvioihin, mutta siinäkin tapauksessa en ruikuttanut, vaan sanoin, että menee ja selvittää asiansa ja soittaa jos tajuaa, mitä meillä oli... No olen siis nettideittailut nyt 7 vuotta, mutta naiset älkää vaipuko epätoivoon, rakastakaa ennen kaikkea itseänne ja olkaa itsevarmoja. Älkää takertuko ensimmäiseen mieheen, luulen että nettiviidakossa on paljon pelureita ja narsisteja, jos miehellä on paidaton profiilikuva, jatkakaa matkaa!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet on myös aika vaativia nykyään, ihan perusjamppakin etsii hoikkaa ja kaunista naista. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla hyvännäköinen myös. Eri asia sitten, löytääkö nää miehet niitä kauniita ja hoikkia naisia, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Naiset on myös aika vaativia nykyään, ihan perusnaikkonenkin etsii hoikkaa ja komeaa miestä. Fiksuudella ja muilla sisäisillä asioilla ei deittailumaailmassa pitkälle pötkitä nykyään, vaan pitää olla hyvännäköinen myös. Eri asia sitten, löytääkö nää naiset niitä komeita ja hoikkia miehiä, mutta ei niille taviksetkaan kelpaa, vaan ovat sitten mieluummin yksin.

Mä en kyllä ole ollut vaativa. Ystävätkin on monesti ihmetelleet, miksi menen niin paljon oman tasoni alapuolelle. Olen aina kiinnostunut ensisijaisesti miehen luonteesta, mutta aina vaan pysyn sinkkuna. Miehet taas on jättäneet mut mitä ihmeellisimmistä syistä, kuten että olen liian pitkä (178) tai että mulla on liian isot jalat (40). Aika pinnalliselta mun mielestä kuulostaa.

Aika retuista miehistä olet kiinnostunut. Suosittelen vähän fiksumpaa

Tässä ketjussa on vähän harhauduttu siitä alkuperäisestä kysymyksestä joka oli se että minkätakia nämä ihan "tavalliset" miehet ensin innostuu hulluna ja sitten kaikkoaa yhtä nopeasti kuin on ilmestyneetkin. Miksi oikeasti tunnustetaan rakkaus (mulle on kirjaimellisesti käynyt näin) ja sitten pötkitään yhtäkkiä pakoon.

Ja mä olen deittaillut "tasoani alempana" myös, en mä hirveästi välitä koulutuksesta tai titteleistä vaan lähinnä ihmisestä ja sen luonteesta. Olen myös deittaillut "omalla tasollani" mutta eipä se ole sen kummempaa ollut. t. 63