Minkä syyn pettämiseen hyväksyisit?

Minulle se valehtelu ja asian peittely olisi pahin eli kaikista kamalin olisi salasuhde, oli se sitten kenen kanssa tahansa.

Yksittäinen pettäminen, josta kertoo heti, olisi varmaan se varmin syy saada anteeksi. En ole tästä kuitenkaan varma. Nuorempana olin erittäin ehdoton asian suhteen, mutta nyt kun suhteemme on tehnyt mahalaskuja, ymmärrän, että tilanteet muuttuvat ja kaikkea ei voi laittaa samaan muottiin. Silti suhteen perusta pitää olla kunnossa eli se luottamus siitä, ettei minulle valehdella eikä minua vedätetä, on kaikista tärkein. Luultavasti siis anteeksi voisi saada yksittäisen baaripanon, josta kertoo minulle heti.

No enpä osaa sanoa, millainen pettämisen pitäisi olla että "hyväksyisin". Isompi kysymys jatkon kannalta on se, mitä hyvää suhteessa on.

En katso pettämisen olevan asia, jonka vuoksi pelkästään kannattaisi rikkoa onnellista ydinperhettä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pettäminen olisi mielestäni hyväksyttävämpää perheelliselle ihmiselle.

Jos aloittaisin mielivaltaisen selibaatin, niin voisin ymmärtää jos vaimo jossain vaiheessa kävisi vieraissa.

Jos toinen ei anna ollenkaan/tosi harvoin tai toinenkin pettää. Silti kyllä itse mieluummin eroaisin ensin, niin noihinkin ongelmiin löytyisi ratkaisu.

Lähtökohtaisesti en mitään.

Tosin olen asiaa miettinyt, enkä oikeastaan haluaisi edes tietää jostain satunnaisesta hairahduksesta.

Seksittömyys omassa parisuhteessa antaa mielestäni luvan hakea seksiä muualta. Jos seksittömyyzden lisäksi suurin osa hellyydenosoituksista joko torjutaan tai sitten ne ovat lähes aina yksipuolisia niin miksi ihmeessä ei voisi hommata seksisuhdetta, jossa saa myös läheisyyttä.

Tietysti jos seksin lisäksi läheisyys on yksipuolista tai sitä on vähän on todella suuri riski että sivusuhteesta tukee pääsuhde ja toisinpäin.

En yhtään mitään. Ero seuraisi heti, oli tekosyy mikä tahansa.

Jos toista osapuolta ei seksi kiinnosta enää paskan vertaa, vaikka toinen on ainakin sata kertaa ilmaissut haluavansa.

En hyväksyisi missään tilanteessa.

Jos pari kärsisi lapsettomuudesta ja nainen kävisi hakemassa joltain fiksulta komealta nuorelta mieheltä siemeniä vain raskautumisen toivossa... Ymmärtäisin.

Jos olisin hoidettava kronisen sairauden vuoksi, en haluaisi että mies hoitaisi minua esim vaihtaisi vaippaa, vaan haluaisin olla edes jollain tasolla nainen hänen silmissään, mutta sallisin hänelle muunkinlaisen kuin melkän seksi suhteen toiseen naiseen. Tosin en haluaisi tietää asiasta.

Paneminen ilman tunteita on ok, ihastuminen ei.

Ainoastaan se, jos toinen olisi huumattu, eli ei oikeasti ymmärtäisi mitä tekee.

Pikkunakki ;) kirjoitti:

Seksittömyys omassa parisuhteessa antaa mielestäni luvan hakea seksiä muualta. Jos seksittömyyzden lisäksi suurin osa hellyydenosoituksista joko torjutaan tai sitten ne ovat lähes aina yksipuolisia niin miksi ihmeessä ei voisi hommata seksisuhdetta, jossa saa myös läheisyyttä.

Tietysti jos seksin lisäksi läheisyys on yksipuolista tai sitä on vähän on todella suuri riski että sivusuhteesta tukee pääsuhde ja toisinpäin.

Tällöin oikea ratkaisu on keskustelu, ja jos ei auta, eroaminen. Ei pettäminen.

Pikkunakki ;) kirjoitti:

Seksittömyys omassa parisuhteessa antaa mielestäni luvan hakea seksiä muualta. Jos seksittömyyzden lisäksi suurin osa hellyydenosoituksista joko torjutaan tai sitten ne ovat lähes aina yksipuolisia niin miksi ihmeessä ei voisi hommata seksisuhdetta, jossa saa myös läheisyyttä.

Tietysti jos seksin lisäksi läheisyys on

yksipuolista tai sitä on vähän on todella suuri riski että sivusuhteesta tukee pääsuhde ja toisinpäin.

Tuo seksittömyys on tulkintakysymys eikä minusta riitä perusteluksi pettämiselle, jos asiasta ei ole keskusteltu. Tuttavapariskunnan mies väitti, että seksiä ei ollut lähes laisinkaan ja vaimon mukaan seksiä oli vähintään kerran viikossa. Mies petti tosiaan sen takia, kun seksiä ei ollut (korjasi myöhemmin, että oli liian vähän). Jos ei millään tavalla tuo ilmi sitä, että tarvitsee enemmän seksiä kuin mitä suhteessa on, ei mielestäni ole mitään universaalia lupaa pettääkään. Vaimon mukaan hän oli kieltäytynyt seksistä aina silloin tällöin, kun oli pienet lapset ja paljon univajetta, ja mies kai koki tuon kieltäytymisen täydellisenä seksittömyytenä ja päätti hankkia sen riittävän määrän seksiä itse. Jos ei ole asiasta keskustellut ja yrittänyt esim. helpottaa seksistä kieltäytyneen arkea (yleisin syy siihen, ettei jaksa), ei tosiaan ole mitään tekosyytä pettääkään.

Minä kokisin tämän ehkä kaikkein loukkaavimpanakin asiana pettämisessä. Kun olen itse arjesta väsynyt ja silti teen kaikkeni, että mies saisi seksiä edes kohtuullisen määrän, pitäisin todella inhottavana tekona, että on ilman mitään suurempaa keskustelua päättänyt ruveta pettämään.

Sellainen tilanne, että on pitkäaikainen parantumaton sairaus, joka estää seksin. Mutta mietin kyllä tästäkin, että olisiko asia parempi puhua selväksi kuitenkin.

Mutta jos panee niin, että on kortonki välissä? eihän se ole pettämistä.

Jos miestä aseella uhaten pyydettäisiin harrastamaan seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Sellainen tilanne, että on pitkäaikainen parantumaton sairaus, joka estää seksin. Mutta mietin kyllä tästäkin, että olisiko asia parempi puhua selväksi kuitenkin.

Haluaisiko sairas osapuoli tietää asiasta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainen tilanne, että on pitkäaikainen parantumaton sairaus, joka estää seksin. Mutta mietin kyllä tästäkin, että olisiko asia parempi puhua selväksi kuitenkin.

Haluaisiko sairas osapuoli tietää asiasta? 

En osaa sanoa haluaisinko itse.

Uskon, että haluaisin miehen jatkavan elämää, jos olisi selvää etten itse enää toivu. Mutta siinä tilanteessa voi olla, että kuitenkin haluaisin olla autuaan tietämätön.