Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kaikki äidit tällaisia? (äitiystävistä)
24.03.2016 |
Olen lähtenyt nyt vasta lapsen ollessa 1v mukaan perhekerhoihin, puistoon jne. Muutimme meille uudelle alueelle Vantaalla kuukausi sitten. Olen ylipainoinen, arjessa ryytynyt ja en niin aktiivinen menijä ja tekijä. Epävarma kasvatustaidoistani ja imetyskin epäonnistui. Olen korkeastikoulutettu ja työelämässäkin menestynyt, mutta vauva-arki on vaan imenyt kaikki mehut. Kaipaan rentoa keskusteluseuraa muista äideistä.
Kaikki äidit joita olen puistossa ja kerhoissa tavannut ovat urheilullisia, aktiivisia, itsevarmoja ja huolitellun näköisiä. Itse hyvä että saan jonkun vaatekerran päälleni kun lähden lapsen kanssa liikenteeseen ja raskauden jälkeen edelleen painoa on eikä juoksulenkit vaunujen kanssa onnistuisi mitenkään. Todella hankala löytää samanlaista seuraa. Onko kaikki äidit tällaisia tehopakkauksia ja itse olen poikkeus?
Kommentit (42)
Enpä tunnista itseäni tuosta. Olen ollut normaalipainoinen, normaali terveys ja aktiivisuuskin ihan kohdillaan. Lapsia on viisi ja kyllä ylikilotkin tavoittivat , mutta vasta lastensaannin jälkeen nelikymppisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No oothan sä itsekin äiti ja erilainen eli ei oo! En mäkään koskaan ollut kovinkaan aktiivinen vauvan/pienen kanssa, mutta olin siitä sentään onnekas että en lihonut raskauden aikana ja 2 vkoa synnytyksestä painoin 5kg vähemmän kuin ennen raskautta. Ehkä joku niistä muista äideistä on samalla tavalla selvinnyt kiloista eikä suinkaan aktiiviliikkuja?
Ei, et ole poikkeus. Molempia löytyy
Tiedän, että esim painon suhteen minulla on tehtävää, enkä halua olla ylipainoinen (ennen raskautta olin normaalipainoinen), mutta jostain syystä en vaan saa itseäni niskasta kiinni. Ap
Ei ole todellakaan kaikki äidit tuollaisia. Saatat vaan asua alueella jossa on tuontyyppistä porukkaa enemmän. Usein varakkailla alueilla on noita, jotka panostaa ulkonäköön kovasti.
Toisaalta mitä se haittaa millaisia ne on? Itsekin asun Helsingissä aika kalliilla alueilla, joissa useimmat muut äidit on hoikkia, merkkivaatteissa, huoliteltuja, jne. Minä olen tuulipukutantta jota ei voisi ulkonäkö vähempää kiinnostaa. Kyllä ne "hienommat ihmiset" mulle silti ihan ystävällisesti juttelee, niistä on ihan hyvää juttuseuraa saanut, eivätkä ole katsoneet nenän vartta pitkin. Lapset kun on yhdistävä tekijä, joista juttua riittää vaikka oltaisiin jossain asioissa erilaisia ihmisiäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minun tuntemistani äideistä suurin osa muistuttaa enemmän sinua kuin huoliteltuja sporttimammoja. Vanhemmuus vaikuttaa hyvin rasittavalta, persoonaa latistavalta ja tylsämieliseksi tekevältä. "Samaan aikaan stressaavaa ja tylsää", luonnehti eräs kaverini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin samanlainen äiti kuin sinäkin. Tosin lapsi on nyt jo päiväkodissa ja minä palannut työelämään. En ystävystynyt kenenkään kanssa perhekerhossa, vaikka olin niin etukäteen unelmoinut. Me myös asumme alueella, josta en tunne ketään.
En tajua kirjoitti:
Miten voit olla tuossa jamassa?
Kuten sanottu olen aika epävarma monessa suhteessa ja vauva-arki ollut erittäin raskasta mulle. Verkostoa ei ole lainkaan, eikä ystäviä koska olemme muuttaneet paljon. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minäkin olisin ennemmin huolissani, jos yhden ainokaisen 1-vuotiaan vanhempi on noin voimaton ja huonokuntoinen. Synnytymasennusta tai jotakin ilmassa.
Mä olin juuri lapsen synnyttyä miehen collareissa ym puistossa ja yritin jutella yhdelle äidille, niin se oli vain nihkeänä siinä ja asenteella "mene pois, olet huonompi kuin mä"..
Taisi hämmästyä, kun myöhemmin olin myös hyvissä urheiluvaatteissa ja meikanneena.
Voitte varmaan arvata juttelinko tuolle enää.. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ole ankara itsellesi. Ei kaikkien tarvitse olla ja asettua äidin rooliin. En itse viihtynyt perhekerhoissa tai puistoissa. Kävin kaupoilla ja kahviloissa yksin lapsen kanssa. Nyt on jo koululainen ja on sosiaalinen ja reipas lapsi ilman alkulapsuuden kerhoja. Varmasti näet tarkemmin katsottua ympärilläsi myös meitä ylipainoisia ja ei niin huoliteltuja äitejä.
Mitä raskasta voi olla yhden lapsen kanssa? En tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin olisin ennemmin huolissani, jos yhden ainokaisen 1-vuotiaan vanhempi on noin voimaton ja huonokuntoinen. Synnytymasennusta tai jotakin ilmassa.
*reps* :D
t. Tuo joka oli synnytyksen jälkeen (ymmärrettävästi) alkuun vähän nuhjuinen.
En tajua kirjoitti:
Mitä raskasta voi olla yhden lapsen kanssa? En tajua.
Säähän sen lapsettomana tiedät! :'D
Eikun sori kolmen äitinä, eiks niin? ;)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin olisin ennemmin huolissani, jos yhden ainokaisen 1-vuotiaan vanhempi on noin voimaton ja huonokuntoinen. Synnytymasennusta tai jotakin ilmassa.
Tiedätkö miten paljom raskaampaa on ylipainoisena ihan perusarki lapsen kanssa? Pukeminen, kantaminen, nostelu jne. Tavallisesti normaalipainoinen kun olen ollut, niin voin sanoa että on muuten huomattavasti raskaampaa. Olen syyllistynyt kyllä siihen että lihoin liikaa raskausaikana ja en ole saanut painoa pois. Siinä yksi isoimmista syistä miksi mulla on ihan konkreettisestikin raskasta "vain" yhden lapsen kanssa. Toki myös verkoston puute on harmittanut, eikä yksin ole tullut esim ulkoiltua riittävästi. Ap
Vastaajat 7, 11 ja 14 olette just eikä melkein kuin siitä Tahdon asia-sarjasta ne kamalat mammat sieltä puistosta, ne jotka puhuivat pahaa kaikista, juoruilivat ja ylenkatsoivat. "Vasta vuoden ollut opettajana ja heti brakaa!" KUULIN teidän äänet kommenttejanne lukiessani. Huh huh.
No mut herrajumala. Mukula vaunuihin ja kävelemään. Mies hoitamaan illalla ja salille. Oletko ihan lievästi saamaton?
Voin vaan sanoa, että kaikkiin ei ne kilot jää kiinni, vaikkei harrastaisi mitään liikuntaa aktiivisesti. Mustakin saa aktiiviliikkujan näköisen vain vetämällä muodikkaat urheilukamppeet päälle ja kevyen ehostuksen, vaikka olen hyvin kaukana siitä. 1-vuotiaan kanssa en mitään ylimääräisiä suoritteita tehnyt, paitsi puistossa käymiset ja joku kerho, mutta en ottanut paineita ystävystymisestä. En ole niin luonteva siinä ja se on vain hyväksyttävä. Sitä pärjää ihan hyvin ilman äitikavereita, jos on kuitenkin joitain "vanhoja" ihmisiä elämässä mukana.
Alue: Aihe vapaa
Up