päästätkö lapsesi ostoskärriin/annatko syödä kaupassa
Siis sinne ostos puolelle? Todella tyhmän näköistä ku isot lapset jopa itse kiipeää sinne kyytiin. Eivätkö Jaksa kävellä ? annatko vaikka banaanin kaupan puolella? Miksi? Eikö sen ostos reissun voi tehdä niin että pikku Pekka ei ole heti nälkäinen.
Kommentit (33)
1-2 vuotiaana olen antanut syödä, että istuvat paikoillaan istumapaikalla kärryssä. Siinä iässä haluaisivat niin kovasti tutkia paikkoja itse eivätkä vielä oikein muista miten käyttäydytään.
Aina on punnittu ensin banaanit ja vasta sitten olen antanut, eli kaikki on maksettu. Myyjät eivät ikinä ole sanoneet mitään.
Olen sanonut ettei kävellessä voi syödä ettei mene väärään kurkkuun, joten kauppasyöminen on loppunut heti, kun ovat osanneet kävellä nätisti vieressä.
Tykkääkö ne linnut jotenkin erityisesti pyöriä tyhjissä ostoskärryissä ja niiden katoksissa, kun aina vedotaan tuohon että "ulkona ja linnutkin"?
Vierailija kirjoitti:
Tykkääkö ne linnut jotenkin erityisesti pyöriä tyhjissä ostoskärryissä ja niiden katoksissa, kun aina vedotaan tuohon että "ulkona ja linnutkin"?
Lintuja istuskelee siellä katoksen kattopalkeissa. Ne käyvät siellä lepäämässä varsinkin isojen ostosmarkettien pihoilla, joiden parkkialueilla ei ole puita lähimain. Ja siellä valokatoksen lämmössä pörrää ötököitä, joita linnut käyvät syömässä. Tavallisestihan ne ovat jotain varpusia, mutta kyllä siellä naakkoja ja variksiakin näkee. Kerran oli jopa haukka eksynyt katokseen. Siellä ylhäällä istuessa on mukava päästellä ruikut.
Lintuihin vetoajat, miksi ihmisten pitää tehdä samaa kuin linnut?
Mulla aina kulho ja lusikka mukana lapselle. Sitten siinä kärrissä ostospuolella istuessaan ottaa raksut ja kaakaot suoraan kaupan hyllystä. Jos ollaan iltapäivällä liikenteessä tykkää aladobista. Loput laitetaan takasin hyllyyn jos ei jaksa syyä. Mukavaa ja tehokasta.
En kumpaakaan. Ei ole ollut tarvetta moiselle.
En oo tehnyt kumpaakaan, mutta join kerran raskaana ollessani vissyä kauppajonossa. Sen jälkeen otin kauppaan aina vesipullon mukaan, se auttoi kuvotukseen, joka tuli aina kaupassa. Mä asun pienellä paikkakunnalla, täällä kaikki kaupan vakioasiakkaat on myyjien naamatuttuja, joten voisin antaa lapselle jotain, jos tulis joku hirveä tenkkapoo. En nyt kyllä keksi, mitä se voisi olla.
En ikinä anna syödä mitään. Ja tästä todella taistelin nuoremman kanssa 1 -2 v iässä. Huusi kauppareissun toisensa jälkeen useamman kuukauden vaikka ikinä ei saanut mitään. Esikoinen ymmärsi ihan kerta sanomisilla että ensin pitää maksaa.
Kärryihin päästän jos on pakko saada molemmat kyytiin , meillä vuosi ikäeroa ja kyllä kolme vuotiaskin voi olla joskus esim pk päivän jälkeen väsynyt. Kengät otan aina pois kärryssä olijalta, ulko takki on päällä kyllä ollut mutta ei mitään kura kamoja.
En ihan ymmärrä tätä hysteriaa kärryissä olevista lapsista... Ällömpää on ajatus siitä että sinua ennen siitä työntökahvasta on voinut pitää kiinni joku haiseva spuge tai eilen vielä oksennellut noro virus potilas... Ja tänään näin kun joku aikuinen kokeili paljain käsin onko patonki pehmeää ( tai en tiedä mitä, paineli sitä paljain käsin kuitenkin)
Lasten kanssa olen myös tarkka siitä että mihinkään esim hevi osastolla ei kosketa jos sitä ei laiteta omaan kärryyn.
Että tämäkin miljoona kertaa kaluttu aihe jaksaa kuohuttaa kerta toisensa jälkeen.
Ja että ihmiset toisiaan jaksavat miettiä otsa rypyssä tämmöisiäkin asioita. Vähissä on todellakin oikeat murheet jos lapsi ostoskärryssä ja ennen maksamista avattu keksipaketti ovat kamalinta ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Kärri? Ostoskärry kuulostaa oikeammalta suomen kielen sanalta.
Ja vastaukseni itse kysymyksiin: en ja en.
Ap on lappeenrannasta. Heil on kato kärrit ja muutenkin heikko kirjoitustaito.
Mulle on aivan sama mitä te syötätte mukuloillenne kaupassa KUNHAN maksatte ne ja on esim käteistä sen verran varalta mukana että voitte maksaa sen syödyn suklaapatukan jos ei maksukortti toimikkaan... "hupsis nyttenhän oli se huoltokatko nordealla, voi että; mitäs nyt tehdään ku jussi-petteri jo söi ton suklaapatukan" sitten mua tuijotellaan suu auki ja silmät isona, ikävä kyllä meillä ei oo kaupassa mitään "maksa tästä kakaroiden sapuskat" -kolikkokippoa mistä voitais vipata..... TOINEN mikä oksettaa ja vituttaa on ku lapsille annetaan vaikka pillimehu tai suklaamuna kätösiin lähmittäväks ja kuolattavaks ja sit se läpikotasin nuoleskeltu ja imeskelty sulanu suklaapatukka annetaan kassatädille ni kyllä on mieltä ylentävä ja ammattiylpeyttä nostattava hetki yrittää saada selvää sit siittä limasen kääreen ean-koodista <33333 tai parhaassa tapauksessa todetaan että "hmh voi vitsi miten sä oot tän oikee kuolannu, eihän me enää tätä haluta ostaa" jepjep. Ja VINKKI: kassaneidit ei uskalla kommentoida mitään vaikka söisitkin jotain jo ennen maksamista KOSKA heille toitotetaan että ASIAKAS ON AINA OIKEASSA!!!!!
Näin pojan ostoskärryissä, ikää 5-7 vuotta. Ulkopuolinen mummo puhui pojan pois kärryistä. Tämä tapahtui pojan isän asioidessa alkossa. Näin hetkeä myöhemmin saman pojan jälleen kärryissä marketissa ja isä kuskasi. Katsoin paheksuvasti poikaa ja isää, kunnioittaen mummoa. En todellakaan anna lapseni istua kärryjen sisällä. Enkä syödä kaupassa!!! Joskus olen vettä antanut lapsen omasta pullosta, kun jano iskenyt...
Kerran annoin. Kaupassa ei ollut autokärryä, ja koetin antaa lapsen kulkea itsekseen. Meni heti karkkilaareille, toisessa suunnassa pähkinälaarit, kolmannessa ties mitä mukavaa tarjolla. Ei tullut mitään siitä, että olisin valkannut omenoita pussiin, kun täytyi pitää mukulasta koko ajan kiinni. Lapsella oli toppavaatteet, joten ei mahtunut enää istumaan siihen vauvanistuimeen. Pyysin anteeksi kassalla, että lapsi seisoi kärryssä. Olin kyllä ottanut lapselta kengät pois jalasta ja laittanut ne siihen istuimeen, joten lapsi seisoi siellä sukkasillaan.
Mielestäni lasten ei pidä olla siellä ostosten seassa, mutta joskus jotkut vähän ylireagoivat. Ne ostoskärrythän ovat kuitenkin välillä ulkonakin katoksessa, jonne linnut sun muut pääsevät miten mielivät.
Jos me menemme kauppaan jonnekin pidemmälle, meillä on aina omenapaloja pakasterasiassa mukana, lämpimillä ilmoilla myös vesipullo. Haen lapsen tarhasta aina niin, että on juuri syöty, joten lähikaupassa käyminen tarhan jälkeen ei ole ongelma.