Miten varaudut mahdollisiin tuleviin vaikeisiin aikoihin?
Vaikeilla ajoilla tarkoitan sekä mahdollisia henkilökohtaisia vaikeuksiasi (esim. työttömyyttä, sairautta, uupumusta, rahapulaa tms.) sekä mahdollisia yhteiskunnallisia vaikeita aikoja (sähkölaskujen kohtuuton nousu ehkä vielä nykyisestä, etuisuuksien mahdollinen pienentäminen, verojen mahdollinen nousu, terrorismin ja jopa sotien mahdollisuus yms.).
Jos varaudut jotenkin niin miten? Jos et niin miksi et varaudu mitenkään?
Kommentit (6)
Olen ostanut halvan talon maalta jossa elinkustannukset ovat kuukaudessa satasen luokkaa. Nyt se on kesämökkinä mutta pahan paikan tullen siellä voi mainiosti asua. Todennäköisempi back-up on rakkani vanha maalaistalo.
säästän joka kuukausi ja nimen oman sukanvarteen
Lähinnä niin, että en suhtaudu mihinkään kovin itsestäänselvänä tai lukkoonlyötynä. Yritän pitää mieleni avoimena, jotta se näkee, missä on vaihtoehtoja.
Oikeastihan useimmat vaikeudet ovat sellaisia, että ei niihin ennakkovarautuminen auta - ne muuttavat asioita niin paljon, että ne tavat joilla luulit varautuneesi, eivät myöskään ole enää käytettävissä. Henkilökohtaisella tasolla voi vielä varautua jossain määrin, esim säästöillä työttömyyteen tai pyrkimällä pitämään yllä tyydyttävää tunne-elämää ja harrasteita uupumukseen - mutta ei se loputtomiin riitä ja kun työttömyys kestää aikansa, säästöt on käytetty ja kun olet uupunut, ne harrateet ei selvästi riittäneetkään palautumiseen. Yhteiskunnallisella tasolla koko systeemi muuttuu helposti niin paljon, että se, millä luulit selviäväsi, ei enää olekaan käytettävissäsi: luulit, että sulla oi sijoituksia, mutta samalla kun tukiaisia pienennettiin, myös ne sijoitukset kansallistettiin. Tai luulit, että sulla oli pakoasunto maaseudulla, mutta terrorismin hajottaessa yhteiskunnan, joku myös vei vahvemmanoikeudella sun asuntosi ja ajoi sut pihalle. Mikä onkin ajajalle ihan oikein, koska ydinräjähdyksessä paikan kaivovesi saastui niin että siellä kuolee pikaisesti ja epämiellyttävästi.
Joten oikeasti näihin ei voi varautua muuten kuin pitämällä yllä omaa joustavuuttaan ja sopeutumisykyään - jotta voi toimia sen mukaan, mikä osoittautuu tärkeäksi sitten kun tilanne oikeasti on.
Miten tassa muka pitaisi varautua? Vaikeaa tulee olemaan tyonsaanti valilla, alallani paljon patkatoita ja kova kilpailu. Olen kuitenkin positiivinen ja teen kaikkea. Mieheni vasta nyt 32-vuotiaana aloitti opinnot, mutta se pidemmalla aikavalilla parantaa mahdollisuuksiamme parjata. Koulutus hanen osaltaan on varautumista, ei pelkalla peruskoululla parjaa yhta hyvin.
Olen valmis myos hakemaan toita ulkomailta, en halua olla tyottomana kuukausia. Olen nuori, en ala saastaa hulluja summia rahaa, uskon, etta ilman saastoja parjaa ihan hyvin.