Terveys reistailee ja kroppa brakaa. Ikää 41v.

Mä oon 40 eikä mulla ylipainoa bmi 30 kummempia vaivoja oo. Teillä on vaan huonot geenit. Pää mulla spragaa mutten jaksa välittää siitä. Ulkoilen ja käyn töissä. Korvassa rupi joka ei ikinä parane kun raavin sen aina rikki kun kutisee. Polvi kipeä kun kaaduin puoli vuotta sitten. Mutta en mä jaksa ees miettii noita. Kiva vanheta, saa rauhassa tupsahtaa. Tosin mullei oo vielä ryppyjä yhtään.

Mitä helvettiä te alapeukutatte tälläisessä ketjussa?!?

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä te alapeukutatte tälläisessä ketjussa?!?

Sitä että jengi ei pidä huolta itsestään. Tyydytään "kohtaloon" ja jäädään voivottelemaan sohvalle.

Oletko pitänyt itsestäsi huolta liikkumalla ja ruokavaliolla vai ootko antanut homman mennä omalla painollaan? Itse sain oireita jo kolmevitosena mutta se toimi herätyksenä; nykyään näytän paremmalta ja voin paremmin kuin koskaan! Olen liikkunut koko ikäni mutta huono ruokavalio ja alkoholi oli minun ongelmani. Nyt viisi vuotta ja 30 kg myöhemmin on helvetin helppo hymyillä! Tukena rakastava mieheni ja mahtava personal trainer :) suosittelen!

Kuale rauhassa.

Jos onni mukana saat nopeen lopun. Tai sitten kituun pitkkään, kuten minä.

Sairaana ja työttömänä.

Ei normaali-ihmistä ole suunniteltu elämään päivääkään yli 50-vuotiaaksi. Silti venytetään jo 120-vuoden tavoiteikään.

Vierailija kirjoitti:

No olipa kauheita vaivoja. Minulla on reuma ja skolioosi, mutten koe niitä hautaanvieviksi. "Korvat kutiaa", "silmiin tulee kalvo". Miten mahdat kestää hautaan asti vaivojesi kanssa?

Mitä hittoa? On mullakin skolioosi ja kulumat, sydämessä rytmihäiriöt ja kroonistunut vakava masennus, lisänä fibromyalgia. Sattuu ja vituttaa aamusta iltaan. Mut silti ei tule mieleenkään lytätä ja aliarvioida toisen tuntemuksia. Pienikin rasite, esim kutina voi olla todella kuluttavaa pitkällä tähtäimellä.

Vierailija kirjoitti:

Miltäs nyt tuntuu ap, kun kuolema lähestyy?

Tuota noin,  aivan kaikki meistä iästä riippumatta olemme huomenna päivän lähempänä omaa kuolemaamme?

Kyllä, näin on, vauvasta vaariin, joka aamu olet yhden päivän lähempänä kuolemaa kuin edellisenä aamuna.

Samaa oon huomannu. Koko ajan jotain kremppaa. Nuorena ihmettelin, ku esim. vanhemmat duunikaverit valitti, et millo mikäki paikka oli sökönä. Nyt en ihmettele enää yhtään!

Ja mä harrastan kunnolla liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa ja syön terveellisesti. Kaikki veri- ym.arvot hyviä. Paikat ei vaan enää kestä, niin ku nuorempana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä helvettiä te alapeukutatte tälläisessä ketjussa?!?

Sitä että jengi ei pidä huolta itsestään. Tyydytään "kohtaloon" ja jäädään voivottelemaan sohvalle.

Meinaatko että saan liikunnalla sydänperäiset vaivat pois? Selkärangan suoraksi ja suonikohjut pois? Ja olen siis se hoikka joka juoksee, eipä siitäkään mitään hyötyä ole.

Täällä krooninen alaselkäkipu, hirviömäisten pms-oireiden paluu, krooninen polvikipu, väsymys ja vatsakipu, pahoja muistihäiriöitä (vaikeuksia muistaa mitä on tapahtunut viikko sitten), keskivartalolihavuus, aamuisin nivelkipuja käsissä. Kaikki veri- ja kolesteroliarvot huippuluokkaa. En ymmärrä. N46

Ruokavalio kunnossa. Fyysinen kunto voisi olla parempi. Ylipainoakin löytyy noin 10kg. Veriarvot huippuluokkaa. Verenpaine matala.

Esim korviin kokeiltu vaikka mitä. Voiteet, tipat, huuhtelut, putsaukset jne auttaa hetkeksi jonks jälkeen helvetti irti taas. Viimeisin dg krooninen korvakäytävän tulehdus. Elä sen kanssa oli hoito-ohje.

Vatsakipu samoin, elä sen kanssa.

Pissatulehdusoireet, elä sen kanssa.

Alavatsakivut, ei syytä, elä sen kanssa.

Särkylääkkeitä menee kipuihin ja silti olo on välillä kun rekka ois ajanut yli.

Ainoa liikuntamuoto jota voin tehdä on kävely mutta se kipeyttää sääret niin etten pääse seuraavana päivänä liikkeelle. Ei vikaa jaloissa.

Uimisesta tykkään, mutta pissaoireet villiintyy heti jos käyn, samoin korvat jos niihin menee kloorivettä.

Ap

Nelikymppisenä alkaa vain näkyä kaikki se mitä on vuosikymmeniä tehnyt tai ollut tekemättä elimistölleen. Ruoka, liikunta, asuinympäristö (esim. homeet).

Oletko kokeillut olla pidempään täysin viljattomana?

Itselläni mahavaivat, nivelsäryt ja korvien kutina helpottuivat.

Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa vaikka kuinka eläisi terveesti.

Itse sairastuin parikymppisenä MS-tautiin. Se oli kova isku aktiivisesti liikuntaa harrastavalle (4 päivänä viikossa hikiliikuntaa), nuorelle naiselle.

Liikkumisen vähentyessä paino nousi, mistä syystä jouduin kiinnittämään syömisiin aiempaa enemmän huomiota ja opinkin silloin hyvin terveellisen ruokavalion.

Ei se silti minua pelastanut. Nyt nelikymppisenä joudun jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle :(

Harmittaa todella paljon, vaikka tiesin etten eläkeikään jaksa työelämässä. Olisin silti halunnut jatkaa vielä monta vuotta.

Tuntuu pahalta lukea sellaisia viestejä, joissa terveysongelmista syytetään suoraan huonoja elintapoja, ihan kuin tämä olisi jotenkin itse aiheutettua ja oma valinta. Vaikka ymmärrän sen, että useimmat syyllistävien kommenttien kirjoittajat eivät ajattele tällaisia sairauksia vaan pikemminkin elintavoilla aiheutettuja ongelmia jotka olisi voinut välttää, niin silti otan kommentit henkilökohtaisesti. Erityisen ristiriitaisen tästä olosta tekee se, että olen heidän kanssaan samaa mieltä. Itsekin kiinnitän elintapoihini todella paljon huomiota ja uskon että olisin nykystä huonommassa kunnossa jos ruokavalio olisi rempallaan enkä liikkuisi lainkaan.

Onneksi kuitenkin näytän vielä kohtuullisen nuorelta (en ole koskaan tupakoinut enkä viihtynyt isommin auringossa) ja saan miehiltä vielä myönteistä huomiota. Sentään ulkonäkö on tallella vaikka kroppa muuten on melko finaalissa  ü  (joo, turhamaisuus on tallella)

Tsempit kaikille meille nelikymppisille. Ei kannata menettää elämänuskoa vaikka vähän kremppaa löytyykin. Niitä kremppakohtia pitää vaan vähän huoltaa ja opetella elämään niiden kanssa :)

Näin se menee 😊. Aika tarkkaan 40 täytettyäni ilmeni seuraavaa:

-pissa lirahtelee housuun aivastaessa.

-noidannuoli iskee puolen vuoden välein.

-saavutettu paino pysyy (nuorena se oli muutaman päivän paasto ja niin oli litteä).

-lääkärissä joutuu juoksemaan kolotusten ja kremppojen kanssa.

-pientä tekstiä ei enää näe.

-enkä mie muista mittään.

-maan vetovoima on tehnyt tehtävänsä rintojen ja leuan suhteen.

Noin muuten menee ihan yhtä päin persettä kuin nuorena.

Hei ap! Oletko ajatellut, että vaivasi johtuisivat vaihdevuosista? Kannattaa kysäistä gyneltä, mistä löytyisi apua.

Vierailija kirjoitti:

Viimeisen 1,5 vuoden aikana alkanut tulla kaikenlaisia oireita joille ei löydy syytä.

Vatsavaivoja: kipua, oksettavaa oloa, äkillisiä ripulikohtauksia.

Alavatsakipua

Kuukautisten pidentyminen 7päivästä 9-10 päivään

Pissatulehduksen oireita ilman tulehdusta.

Olkapääkipua ja särkyä, ei vikaa

Kyynärpääkipua ja särkyä, ei tenniskyynärpää

Kipua jaloissa ja säärissä varsinkin kun kävelen pidempään. Kengillä ei väliä.

Kutiavat korvat. Mikään ei paranna, helpottaa vaan oireita hetkeksi

Silmiin tulee usein kalvo joten pitää räpyttää jatkuvasti

Väsymys vaikka nukun ok

On kuvattu, ultrattu, tökitty, ronkittu, otettu verikokeita, pissakokeita, väännetty ja käännetty. Ei vikaa.

Tätä menoa olen haudassa ennen kun täytän 50.

Sitä se apoptoosi teettää. Äkkisiltään tutkisin homeet ja muovimattojen haihduttamat VOC:t. Aina, kun on kuumeinen olo ilman kuumetta, pitää epäillä allergiaa. Suolistotulehdukset menevät niveliin ja vatsan oireilu voisi viitata IBS:n lisäksi tulehduksiin. Veikkaisin aspergilluksen jotain kantaa taustatekijäksi, mutta selvittele itse lisää.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa vaikka kuinka eläisi terveesti.

Itse sairastuin parikymppisenä MS-tautiin. Se oli kova isku aktiivisesti liikuntaa harrastavalle (4 päivänä viikossa hikiliikuntaa), nuorelle naiselle.

Liikkumisen vähentyessä paino nousi, mistä syystä jouduin kiinnittämään syömisiin aiempaa enemmän huomiota ja opinkin silloin hyvin terveellisen ruokavalion.

Ei se silti minua pelastanut. Nyt nelikymppisenä joudun jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle :(

Harmittaa todella paljon, vaikka tiesin etten eläkeikään jaksa työelämässä. Olisin silti halunnut jatkaa vielä monta vuotta.

Tuntuu pahalta lukea sellaisia viestejä, joissa terveysongelmista syytetään suoraan huonoja elintapoja, ihan kuin tämä olisi jotenkin itse aiheutettua ja oma valinta. Vaikka ymmärrän sen, että useimmat syyllistävien kommenttien kirjoittajat eivät ajattele tällaisia sairauksia vaan pikemminkin elintavoilla aiheutettuja ongelmia jotka olisi voinut välttää, niin silti otan kommentit henkilökohtaisesti. Erityisen ristiriitaisen tästä olosta tekee se, että olen heidän kanssaan samaa mieltä. Itsekin kiinnitän elintapoihini todella paljon huomiota ja uskon että olisin nykystä huonommassa kunnossa jos ruokavalio olisi rempallaan enkä liikkuisi lainkaan.

Onneksi kuitenkin näytän vielä kohtuullisen nuorelta (en ole koskaan tupakoinut enkä viihtynyt isommin auringossa) ja saan miehiltä vielä myönteistä huomiota. Sentään ulkonäkö on tallella vaikka kroppa muuten on melko finaalissa  ü  (joo, turhamaisuus on tallella)

Tsempit kaikille meille nelikymppisille. Ei kannata menettää elämänuskoa vaikka vähän kremppaa löytyykin. Niitä kremppakohtia pitää vaan vähän huoltaa ja opetella elämään niiden kanssa :)

Tästä tulee sellainen asia mieleen, että erityisesti vammaiselle on tärkeää hyvä itsetunto. Oli sinulla sitten millainen sairaus tahansa, tärkeintä on hyväksyä itsensä sellaisena kuin olet ja mennä elämässä eteenpäin niillä vahvuuksilla, joita sinulle on annettu. Tästä syystä esimerkiksi lihavat pitäisi julistaa vammaisiksi, koska silloin lihavuus olisi hyväksyttyä ja heidän ei tarvitsisi sairastua mieleltään toisten diskriminoinnin vuoksi. Eli oikeus turvaisi heidät.

M40v kirjoitti:

Mulla on kanssa selkä paskana mikä aiheuttaa hermosärkyä, särkyä , tuntohäiriöitä alaraajoihin, olkapäät kipuilee, oikean käden kyynärpää myös, muutenkin on raihnainen ja "hakattu" olo.

Onko sinun selkä vioittunut jossain? Jos kivut tulee asentovirheista, osteopaatti voisi auttaa.

Itseltä jäi rajut skoliookivut osteopaatin hoitopöydälle. Ei kannata hoidattaa silloin , kun kivut on päällä. Vaan rauhallisessa vaiheessa. Tärkkelyksen vällttämisen sain ohjeeksi myös ;)

Toivottavasti saat apua vaivaasi.