Lue keskustelun säännöt.
Tunnistatteko itsessänne sen, että mitä enemmän rahaa saa säästöön sitä pihimmäkso tulee
19.07.2023 |
Minulla hyvä esimerkki siitä kun vuosia sitten pääsin työelämään kunnolla kiinni ja kun olin saanut säästettyä muutaman tonnin, tuntui että minulla oli nyt tosi paljon rahaa ja ostin haaveilemani sadan euron maton ja se ei olevinaan tuntunut missään. Nyt vuosia myöhemmin säästöjä moninkertainen summa ja en ihan helpolla raaskisi sadan euron mattoa ostaa 😅 Mietin jopa juhlien järjestämisessä kuinka paljon rahaa meneekään ruokakauppaan, ennen ei tullut tällaisia mietittyä juurikaan, vaikka olihan ruoka halvempaa silloin. En oikein tiedä pidänkö tästä uudesta ominaisuudestani vai en.
Kommentit (48)
Olen säästänyt 15 ikävuodesta saakka. Äiti ryyppäsi aina ja joi kaikki rahat niin ei ollut edes ruokaa. Sitten muutin omilleni, sossussa tehtiin päätös että saan muuttaa omaan asuntoo ja aloin heti säästämään rahaa. Kävin kesätöissä ja koulussa ja iltaisin kävin töissä myymässä hampurilaisia 4 iltaa viikossa. Sain aika hyvin rahaa säästöön ja minulla oli 11000 markkaa ja se oli todella paljon mielestäni. Tein hulluna kaikenlaisia hommia aina ja armeijassakin säästin päivärahoista puolet. Lähetin ne enolleni joka vei ne minun pankkitilille. Armeijan jälkeen pääsin onneksi töihin heti ja pärjäsin hyvin. 40 vuotiaana jouduin työttömäksi ja olen ollut työtön siitä lähtien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä enemmän rahaa on, sitä pihimmäksi ihminen yleisesti ottaen tulee.
En tunnista. Käytän rahaa tarpeisiini ja lahjoitan vielä sukulaislapsille tietyn summan kuukausittain.
Kyllä. Nykyään en raaski ostaa edes uusia sukkia, vaan ompelen reiät umpeen. Vaikka rahaa on 10 x enemmän kuin nuorempana. Nuorempana menin ja ostin vaan jotkut uudet sukat katsomatta edes hintaa.
47 v sinkkumies kirjoitti:
Olen säästänyt 15 ikävuodesta saakka. Äiti ryyppäsi aina ja joi kaikki rahat niin ei ollut edes ruokaa. Sitten muutin omilleni, sossussa tehtiin päätös että saan muuttaa omaan asuntoo ja aloin heti säästämään rahaa. Kävin kesätöissä ja koulussa ja iltaisin kävin töissä myymässä hampurilaisia 4 iltaa viikossa. Sain aika hyvin rahaa säästöön ja minulla oli 11000 markkaa ja se oli todella paljon mielestäni. Tein hulluna kaikenlaisia hommia aina ja armeijassakin säästin päivärahoista puolet. Lähetin ne enolleni joka vei ne minun pankkitilille. Armeijan jälkeen pääsin onneksi töihin heti ja pärjäsin hyvin. 40 vuotiaana jouduin työttömäksi ja olen ollut työtön siitä lähtien.
Olet niin ahkera, että kyllä sinä töitä saat. Kysele oppisopimuksella mieluisalle alalle tai kouluttaudu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole huomannut mitään tuollaista. Ansaitsen todella hyvin ja kun maksoin asuntolainani loppuun vuonna 2019, alkoi säästöön jäädä useampi tuhat euroa kuukaudessa. En kuitenkaan tietoisesti säästä mistään, vaan ostan mitä haluan juuri miettimättä hintoja. Tykkäämme mieheni kanssa myös hemmottelusta, eli voimme ihan hyvin varata hääpäiväksi vaikka 800 euroa maksavan sviitin sen kummempia miettimättä (maksamme sen puoliksi). Ravintolaillallinen voi maksaa 300 euroa ja se on ok.
En kuitenkaan tuhlaa tuhlaamisen ilosta. Meillä ei ole autoa, kesämökkiä, venettä, emme tee kaukomatkoja.. Minulla ei ole yhtään designvaatetta tai merkkilaukkua.
Olen alkanut ostaa palveluita, joihin ennen ei ollut varaa. Tilaan kaikkia ruoat kotiinkuljetuksena enkä käy enää kaupassa, mulla käy siivooja joka toinen viikko ja muitakin palveluita ostan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua kerätä rahaa käärinliinoihin haudattavaksi mukanani. Yksi elämä. Nautin ja teen, ostan, kulutan. Kuitenkin mahdollisimman eettisesti ja käytän rahaa toisten ihmisten hyväksi. Pidän juhlia ja ostan hyviä lahjoja. Raha menettää merkityksen jos se vain makaa.
Minulle ikä on tuonut tuon pihiyden, ei raha. Nuorena sitä osteli mitä hyvänäsä ja joskus ihan hullujakin juttuja ja rahaa kului. Iän myötä onneksi järki kasvoi päähän ja on tullut säästäväisemmäksi, kun pitää ajatella sitä kun tulee vanhaksi ja ei pysty tekemään töitä ja tulot romahtavat, mutta menot pomppaavat kasvuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunnista. Laitan rahaa sivuun joka kuukausi saman summan ja lopuilla teen mitä huvittaa. Se raha menee säästöön ilman että edes näen sitä.
Onpahan sitten rahaa kun haluaa joskus jotain tehdä.
En näe syytä pihistellä, jos palkalla pärjää säästösumman ja pakollisten menojen kanssa ja saa vielä jotain ylimääräistä kivaakin.
No nyt kun kysyit, niin kyllä! Säästämisestä on tullut intohimo, mutta onpa samalla kiva, kun voi rahaa ajattelematta kustantaa itselleen ja läheisilleen pieniä irtiotto- lomasia silloin tällöin. Ei olisi mahdolisuutta näihin, jos ei säästöjä olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästän rahaa aina jotain isompaa asiaa varten. Eli tulee myös käyttöön se raha joskus. Erikseen on sitten rahastot, joilla kerrytän eläkettä itselleni, kun alkanut näyttää siltä ettei muuten ikinä eläkkeelle pääse.
No tavallaan joo. Aiemmin elin kädestä suuhun, mutta kun sain ihan hyvän perinnön, ajattelin että en voi jatkaa enää samoin. Muuten on äkkiä perintörahat tuhlattu. Ja nykyään olenkin sitten aika nuuka. Vaikka kyllä välillä sallin itselleni jotain kivaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päinvastoin. Tilaan ruoat kotiinkuljetuksena, käytän siivoojapalveluita ja toimistopäivinä käy koiranulkoiluttaja puolen päivän aikaan. Lisäksi käyn yksityisellä lääkärissä, jos tulee vähänkin jotain vaivaa.
Ei kiitos tuollaista elämää vaan käytän rahat hyvinvointiini nyt ja tässä.
Joo. Helposti iskee pihiys. On niiin vaikea saada säästöön niin ei niitä raaskisi käyttää mihinkään.
Näin se menee. Laitan joka kuukausi säästöön vähän enemmän, kuin olisi tarpeenkaan, mutta sitten, kun pitäisi hankkia jotain kalliimpaa, en haluaisi millään siirtää tarvittavaa summaa. Laskujen maksun jälkeen tilille jää kuukausittain suunnilleen aina samansuuruinen summa ruokaan, polttoaineisiin ja muuhun tarpeelliseen. Toisaalta ruokakaupassa ei tarvitse laskea vessapaperin arkkihintoja, eikä ostaa halvinta. Olkoon se sitten sitä luksusta.
Pitää paikkansa omalla kohdallani, laitan sivuun pahan päivän varalle. Toiset taas elää yli varojen ja suurien velkojen kanssa ilman huolen häivää. Meitä on moneen junaan.
Kyllä olen huomannut, olen pihi, mutta joskus kun ostan jotain arvokkaita kun asioita, niin mukavaa, kun ei tarvitse lainaa ottaa koskaan...
Kyllä, mutta johtuu osittain jo siitä, että minulla on käyttövaatteet, liikuntavaatteet, hautajajaisvaatteet ja yksi iltapuku.
On myös tarvitsemani huonekalut, verhot, matot ja taloustavarat. Helposti en siis lähde mitään ostamaan, kun en kerran tarvitse. Osa romuista on kulahtaneita, mutta ihan käyttökelpoisia.