Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Noin joka kolmannella 35v ei ole lapsi, mistä johtuu?
Kommentit (133)
Sinkkumiehenä heitän tähän kysymyksen.
Onko vielä sinkkunaisia joille elämä on muutakin kuin rahaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peteqwerty kirjoitti:
Elämässä on muutakin kun lapset. Mutta sitähän nää mammat ei tajuu...
Luuletko, että lapsiperheen elämää eletään pelkästään lasten ehdoilla? Että lopetetaan kaikki se elämä, mitä on ollut ennen lapsia, luovutaan harrastuksista, ystävistä, matkustelusta jne.?
Lapset tuovat elämään LISÄÄ sisältöä, eivät vähennä sitä. Näin minä ainakin sen olen kokenut, samoin kaikki ystäväni, joiden kanssa asiasta olen jutellut.
Itte himaan itteni kattoon ja runkkailen, toimii itselläni hyvin! Ei siihen lapsia kannata ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoinen lapsettomuus on suurin kupla. Tutkimukset kertovat, että suurin osa on toivonut lapsia, mutta ei ole niitä saanut. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Kai sitä oman onnettomuutensa yrittää selittää itselleen parhain päin.
Niin, entäpä mitäpä sanomme pakotetusta vanhemmuudesta? Onneksi nykyään on vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää näissä keskusteluissa se, kun vapaaehtoisesti lapsettomat nostavat itseään jollekin oudolle älykkyyden jalustalle, ja hokevat kuin mantrana sitä miten kouluttamattomat ja vähä-älyisemmät vain lisääntyvät. Mistä ihmeestä tuollainen älykkyyden todistelun tarve kumpuaa? Ei kovin sivistynyttä käytöstä ainakaan. Omassa tuttavapiirissä lapsia on eniten kaikkein korkeimmin koulutetuilla (omat opiskelukaverini). Sen sijaan lapsuuden koulukavereista ne vähiten kouluja käyneet eivät ole lapsia hankkineet.
Argumentointi itsestä ja omasta lähipiiristä yleistämällä antaakin hyvin sofistikoituneen kuvan 😏.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista, että yksi syy lapsettomuteen on puolison löytämättömyys.
Vähän ohis, mutta missä te olette tavanneet puolisonne? Itse tapasin töiden yhteydessä. Missä ihmiset tänäpäivänä ylipäätään tapaavat vastakkaista sukupuolta?
Vierailija kirjoitti:
Peteqwerty kirjoitti:
Elämässä on muutakin kun lapset. Mutta sitähän nää mammat ei tajuu...
Luuletko, että lapsiperheen elämää eletään pelkästään lasten ehdoilla? Että lopetetaan kaikki se elämä, mitä on ollut ennen lapsia, luovutaan harrastuksista, ystävistä, matkustelusta jne.?
Lapset tuovat elämään LISÄÄ sisältöä, eivät vähennä sitä. Näin minä ainakin sen olen kokenut, samoin kaikki ystäväni, joiden kanssa asiasta olen jutellut.
En "luule" vaan tiedän, että aktiivinen elämä loppuu lapsiin. En enää edes yritä nähdä porsineita ystäviäni, koska sovitut menot kaatuvat aina Timo-Annelin korvatulehdukseen tai Jimi-Jessikan flunssakierteeseen. Uralleen näiden pariskuntien naiset ovat myös joutuneet sanomaan heipat, siinä missä harrastuksilleen, intohimoilleen ja seksielämälleen.
Vapaaehtoisesti lapsettomia ystäviä onneksi löytyy, heidän kanssaan kahvittelemme, liikumme, matkustamme, teemme ruokaa, suunnittelemme Aasian vaellusreissua, nautimme elämästä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
äitiysloman ja muiden lomien jälkeen eivät ole kelvanneet enää edes niihin pätkäsuhteisiin.
Mitä ovat muut lomat? Eikö ole selvää, että jos pitkä poissaolo työmarkkinoilta on miinusta, silloin ei olla pitkään poissa? Silloin vaihtoehdot on laittaa lapsi päivähoitoon tai puoliso jää kotiin hoitovapaille. Näin me toimimme, enkä yhtään päivää ollut hoitovapaalla kummastakaan lapsesta. Ei minulla kyllä ole mitään pysyvää työpaikkaa edelleenkään, mutta se on taas kokonaan eri tarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peteqwerty kirjoitti:
Elämässä on muutakin kun lapset. Mutta sitähän nää mammat ei tajuu...
Luuletko, että lapsiperheen elämää eletään pelkästään lasten ehdoilla? Että lopetetaan kaikki se elämä, mitä on ollut ennen lapsia, luovutaan harrastuksista, ystävistä, matkustelusta jne.?
Lapset tuovat elämään LISÄÄ sisältöä, eivät vähennä sitä. Näin minä ainakin sen olen kokenut, samoin kaikki ystäväni, joiden kanssa asiasta olen jutellut.
En "luule" vaan tiedän, että aktiivinen elämä loppuu lapsiin. En enää edes yritä nähdä porsineita ystäviäni, koska sovitut menot kaatuvat aina Timo-Annelin korvatulehdukseen tai Jimi-Jessikan flunssakierteeseen. Uralleen näiden pariskuntien naiset ovat myös joutuneet sanomaan heipat, siinä missä harrastuksilleen, intohimoilleen ja seksielämälleen.
Vapaaehtoisesti lapsettomia ystäviä onneksi löytyy, heidän kanssaan kahvittelemme, liikumme, matkustamme, teemme ruokaa, suunnittelemme Aasian vaellusreissua, nautimme elämästä!
Surettaa sinun vanhempiesi puolesta. Hekin kun ovat sanoneet heipat luettelemillesi asioilleen. Vai miten se nyt menikään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No fiksua on kyllä jättää lapset tekemättä jos ei yhtään ole edes vauvakuumetta. Ei ollut itselläkään ja todella ahdistavaahan tämä lapsiperhe-elämä on ollut alusta asti. Nytkin ajattelin kirjoittaa tämän viestin ja jo ekan sanan jälkeen olohuoneesta kuuluu: "äitiiii!!!! Mehuuuu" Ja tätä samaa se on vielä vuosia, sitten alkaa murkkuikä ja uudet ongelmat. Jotenkin ajattelin ennen, että kyllä musta vielä hyvä äiti tulee, olen rauhallinen ja lempeä luonne. Mutta eipä ole auttanut, ehkä siksi tällaiselle rauhaa rakastavalle ihmiselle lapsiperhe-elämä onkin tuskaa kun ei koskaan saa olla rauhassa. Mutta näillä mennään, olen kuitenkin onnellinen että lapset on suht terveitä ja parisuhdekin vielä kunnossa.
Tämä on varmasti minunkin arkea tulevaisuudessa. En ole koskaan potenut vauvakuumetta. Joskus jopa epäilen, että tämän (av:n mukaan) luonnollisen perusvietin puuttuminen johtuisi ympäristömyrkyistä tms. Todennäköisempää on kuitenkin, että koska täällä ydinkeskustassa kohtaan hyvin harvoin lapsia arkielämässä, niin en ole tottunut lasten käytökseen ja koen heidät rasittaviksi, huonosti kasvatetuiksi ja pelkäksi taakaksi. Lisäksi meiltä puuttuu kokonaan turvaverkosto.
Pitkän pohdinnan jälkeen ja lähes nelikymppisinä päätimme kuitenkin miehen kanssa ns. varmuuden vuoksi yrittää lasta. Esikoinen syntyy keväällä. Opetusvideot synnytyksestä ja ensimmäisistä tunneista lapsen kanssa herättävät lähinnä pakokauhun tunnetta. Olemme onneksi kuitenkin sopeutuvaa sorttia miehen kanssa ja pakkohan sitä on luottaa siihen, että sopeudumme myös tähän ja pystymme rakastamaan lasta. Turvaverkoston joudumme rakentamaan ostopalveluilla.
Aika naurettavaa väittää, etteivät lapset estäisi monien asioiden tekemistä. Vaikkapa matkustelu: joo, voihan lastenkin kanssa matkustella tiettyyn rajaan asti, mutta koetapa safaria Afrikassa vauvan kanssa tai paria viikkoa ilman juoksevaa vettä pikkulapsen kanssa Mongoliassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa väittää, etteivät lapset estäisi monien asioiden tekemistä. Vaikkapa matkustelu: joo, voihan lastenkin kanssa matkustella tiettyyn rajaan asti, mutta koetapa safaria Afrikassa vauvan kanssa tai paria viikkoa ilman juoksevaa vettä pikkulapsen kanssa Mongoliassa.
Kuinka moni ihan oikeasti viettää elämästään vuosikausia mainitsemissasi olosuhteissa? Mutta ei niitä lapsia oikeasti tarvitse haluta tai pyrkiä saamaan. Silti en lähtisi huutelemaan lisääntyjien tyhmyyttä. Enkä sen puoleen lisääntymättömien tyhmyyttä. Jokainen elämä on erilainen ja ainutkertainen. Jos sitä ei pysty näkemään saati ymmärtämään, tulee kieltämättä vaikutelma jos ei typeryydestä, niin ainakin yksinkertaisesta putkinäköisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peteqwerty kirjoitti:
Elämässä on muutakin kun lapset. Mutta sitähän nää mammat ei tajuu...
Luuletko, että lapsiperheen elämää eletään pelkästään lasten ehdoilla? Että lopetetaan kaikki se elämä, mitä on ollut ennen lapsia, luovutaan harrastuksista, ystävistä, matkustelusta jne.?
Lapset tuovat elämään LISÄÄ sisältöä, eivät vähennä sitä. Näin minä ainakin sen olen kokenut, samoin kaikki ystäväni, joiden kanssa asiasta olen jutellut.
En "luule" vaan tiedän, että aktiivinen elämä loppuu lapsiin. En enää edes yritä nähdä porsineita ystäviäni, koska sovitut menot kaatuvat aina Timo-Annelin korvatulehdukseen tai Jimi-Jessikan flunssakierteeseen. Uralleen näiden pariskuntien naiset ovat myös joutuneet sanomaan heipat, siinä missä harrastuksilleen, intohimoilleen ja seksielämälleen.
Vapaaehtoisesti lapsettomia ystäviä onneksi löytyy, heidän kanssaan kahvittelemme, liikumme, matkustamme, teemme ruokaa, suunnittelemme Aasian vaellusreissua, nautimme elämästä!
Surettaa sinun vanhempiesi puolesta. Hekin kun ovat sanoneet heipat luettelemillesi asioilleen. Vai miten se nyt menikään?
En ole tuo jolle vastasit, mutta eivät kaikki ihmiset koe samoja asioita tärkeäksi, eikä kaikilla edes ole suuria intohimoja, joiden toteuttamista lapset estäisivät. Jotkut eivät kaipaa sellaista matkustamista, minkä lapset estäisivät ja heille riittää ehkä harrastaminen kerran pari viikossa, jos sattuvat samaan lapsen vahdin. Monelle tämä ei todellakaan riitä. Jotkut saattavat nähdä, että lapsi tuo hänen elämäänsä enemmän kuin antaa, jotkut taas täysin päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peteqwerty kirjoitti:
Elämässä on muutakin kun lapset. Mutta sitähän nää mammat ei tajuu...
Luuletko, että lapsiperheen elämää eletään pelkästään lasten ehdoilla? Että lopetetaan kaikki se elämä, mitä on ollut ennen lapsia, luovutaan harrastuksista, ystävistä, matkustelusta jne.?
Lapset tuovat elämään LISÄÄ sisältöä, eivät vähennä sitä. Näin minä ainakin sen olen kokenut, samoin kaikki ystäväni, joiden kanssa asiasta olen jutellut.
En "luule" vaan tiedän, että aktiivinen elämä loppuu lapsiin. En enää edes yritä nähdä porsineita ystäviäni, koska sovitut menot kaatuvat aina Timo-Annelin korvatulehdukseen tai Jimi-Jessikan flunssakierteeseen. Uralleen näiden pariskuntien naiset ovat myös joutuneet sanomaan heipat, siinä missä harrastuksilleen, intohimoilleen ja seksielämälleen.
Vapaaehtoisesti lapsettomia ystäviä onneksi löytyy, heidän kanssaan kahvittelemme, liikumme, matkustamme, teemme ruokaa, suunnittelemme Aasian vaellusreissua, nautimme elämästä!
Surettaa sinun vanhempiesi puolesta. Hekin kun ovat sanoneet heipat luettelemillesi asioilleen. Vai miten se nyt menikään?
Niin surettaa ja niin ovat. Luonnollisesti. Mitä sitten? Sehän oli heidän päätöksensä, eikä tietenkään velvoita lasta tekemään samaa päätöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa väittää, etteivät lapset estäisi monien asioiden tekemistä. Vaikkapa matkustelu: joo, voihan lastenkin kanssa matkustella tiettyyn rajaan asti, mutta koetapa safaria Afrikassa vauvan kanssa tai paria viikkoa ilman juoksevaa vettä pikkulapsen kanssa Mongoliassa.
Kuinka moni ihan oikeasti viettää elämästään vuosikausia mainitsemissasi olosuhteissa? Mutta ei niitä lapsia oikeasti tarvitse haluta tai pyrkiä saamaan. Silti en lähtisi huutelemaan lisääntyjien tyhmyyttä. Enkä sen puoleen lisääntymättömien tyhmyyttä. Jokainen elämä on erilainen ja ainutkertainen. Jos sitä ei pysty näkemään saati ymmärtämään, tulee kieltämättä vaikutelma jos ei typeryydestä, niin ainakin yksinkertaisesta putkinäköisyydestä.
En tiedä muista, mutta me vietämme useamman kuukauden vuodessa, osittain jo töiden takia. En tarkoittanut, että lisääntyjät ovat tyhmiä, kunhan ihmettelen sitä, että tällaisiin ketjuihin tullaan aina vakuuttamaan, että "eivät lapset estä matkustelua tai elämää". Se kun ei kaikkien kohdalla pidä paikkaansa, koska jokainen elämä on erilainen, kuten sanoitkin. Josko sovittaisiin, että kukaan ei tässä sopassa ole tyhmä?
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa väittää, etteivät lapset estäisi monien asioiden tekemistä. Vaikkapa matkustelu: joo, voihan lastenkin kanssa matkustella tiettyyn rajaan asti, mutta koetapa safaria Afrikassa vauvan kanssa tai paria viikkoa ilman juoksevaa vettä pikkulapsen kanssa Mongoliassa.
Vastaavat reissut teimme lapsemme olessa vauva. Toki lapsi estää joitain asioita, mutta meillä on matkustettu ihan niin kuin ennenkin. Eikä muukaan elämä niin paljon muuttunut tästä yhdestä, mutta meillä onkin helppo lapsi ja hyvä turvaverkko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika naurettavaa väittää, etteivät lapset estäisi monien asioiden tekemistä. Vaikkapa matkustelu: joo, voihan lastenkin kanssa matkustella tiettyyn rajaan asti, mutta koetapa safaria Afrikassa vauvan kanssa tai paria viikkoa ilman juoksevaa vettä pikkulapsen kanssa Mongoliassa.
Vastaavat reissut teimme lapsemme olessa vauva. Toki lapsi estää joitain asioita, mutta meillä on matkustettu ihan niin kuin ennenkin. Eikä muukaan elämä niin paljon muuttunut tästä yhdestä, mutta meillä onkin helppo lapsi ja hyvä turvaverkko.
Oho! Oliko vauvalla malarialääkitys Afrikassa?
Alue: Aihe vapaa
"Vapaaehtoinen lapsettomuus on suurin kupla. Tutkimukset kertovat, että suurin osa on toivonut lapsia, mutta ei ole niitä saanut. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Kai sitä oman onnettomuutensa yrittää selittää itselleen parhain päin. "
Jos ymmärtäsit kirjoittamasi alkuosan, niin tuskin tulisit alla olevaan johtopäätökseen. Väännän hieman rautalangasta. Suurin osa ei tarkoita, että kaikki haluaisivat, tai toivoisivat. - Toki aika moni meistä yrittää selittää -minkä tahansa asian- itselleen parhain päin.
- Jos arvaan oikein niin sinulla on lapsia. Mutta saako sellaista edes kysyä, että miksi olet halunnut lapsia? Uunissako meinasit paistaa? Vai halusitko, että sukusi saattaisi jatkua? Tyydyttämään sinun asettamia tavoitteita, joihin et itse kyennyt, mutta uskot, että lapsesi tekevät ne vielä sinunkin edestäsi. Vanhuudenko turvaksi haluat? Vai siksi, ettei tarvitsisi käyttää kortsua tai syödä pillereitä?
- Minusta lapsia saadaan, jos saadaan, mutta toivosin, että he jotka saavat kokevat, että ni-in oli tarkoitettu, että juuri he saivat. Mutta samalla toivoisin, että lapsia saaneet ymmärtäsivät, että joku voi oikeasti tuntea ja kokea, ettei ole kykenevä olamaan äiti tai isä tai muutoin lapsen huoltaja. - Eikö silloin ole parempi olla haluamatta lasta?
En usko tai en ainakaan ole kovin varma, että pakottamalla ja tai painostamalla lapsen isäksi tai äidiksi - lapsen huoltajaksi on paras tai optimaalein lähtökohta,mistä lapsen olisi turvallista ja tai muutoin kannattavinta varttua ja kasvaa, tullakseen itsenäiseksi ja vastuulliseksi ihmiseksi. - Ei lapsien saamisen, tai saamatta jääminen ole mikään mitta elämässä onnistumiessa, tai epäonnistumisessa. Ja vaikka näin ei sanoa, niin joskus en ole voinut välttyä ajatukselta, että olisi saattanut olla parempi, jos kaikki tähän maailman syntyneet lapset eivät olisi koskaan synytneet.
- Ei ole lasten vika, että he ovat syntyneet sotien ja levottomuuksien keskelle, jossa jokainen hetki voi olla se viimeinen ja säännöllinen ravinto ja puhdas vesi ovat harvinaisempia näkyjä kuin Kolmensepän patsaalla päivystävät kameli ja norsu laumat Tammikuussa 39 -asteen pakkasessa.
Toisaalta jokainen syntynyt lapsi on merkki uudesta toivosta ja elämän jatkumisesta. Siitä haaveeesta, että onhan päivä vielä huomennakin. Onhan.