Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Koulukiusataanko ainoita lapsia enemmän?

Näin meillä...
23.03.2016 |

Tuli vain vähän sellainen olo kunnon katsellut tämän viikon haastatteluja... Itse olen neljän lapsen perheestä ja todellakin oppi sietämään vähän kaikenlaista, myös nimittelyä ja tönimistä ja väheksymistä jne.

Käykö ainoiden kanssa niin että jotenkin tämä puoli jää heikommalle...

Kommentit (29)

Vierailija
1/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Näin meillä... kirjoitti:

Tuli vain vähän sellainen olo kunnon katsellut tämän viikon haastatteluja... Itse olen neljän lapsen perheestä ja todellakin oppi sietämään vähän kaikenlaista, myös nimittelyä ja tönimistä ja väheksymistä jne.

Käykö ainoiden kanssa niin että jotenkin tämä puoli jää heikommalle...

Mitä haastatteluja? Oletko töissä koulussa ja haastattelet lapsia?

En usko, että nuo korreloivat mitenkään, ja vaikka korreloisivat niin mitä sitten. Tajuatko, että syytät nyt koulukiusauksen uhreja, mikä on todella raukkamaista, kuin itse olisit koulukiusaaja. Nimittely, töniminen, vähättely ja riitely ovat sisarusten välillä kotona silloin tällöin normaaleja juttuja. Koulussa ei saa kiusata toisia, ikinä. Nimittely, töniminen, väheksyminen yms. eivät ikinä kuulu kouluun!

Vierailija
2/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

No tuskin kiusataan helpommin. Varmaan ihan samalla tavalla, kuin kaikkia muitakin.

Sen sijaan, ainoilla lapsilla on usein (ei aina) lasta sokeasti palvovat vanhemmat. Näitä siis, joita kaikkia muita ihmeellisemmät Jani-Jessciat pyörittävät ympärillään. Ja vanhemmat tanssivat lapsensa pillin mukaan.

Eli väittäisin, että kokevat helpommin tulevansa kiusatuksi, kuin muut. Saattavat esim. kokea kiusaamiseksi, jos muut eivät suostu tekemään juuri niinkuin hän haluaa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei. Olen ainut lapsi ja olen myös ollut kersasta asti vittumainen ja jääräpäinen. Kiitos isäni. Olin myös kouluni ainoa lapsi mutta kaikilla muilla oli tosi paljon sisaruksia (lestoja) Muistan pari heiveröistä ja koulukiusattua poikaa. Olivat molemmat nuorimpia lapsia ja vähän raukkoja. Sanoisin että omat luonne + tuuri vaikuttaa siihen joutuuko jonkun mulkun silmätikuksi. Yritti ne pari kertaa muakin piinata mutta taisin antaa niille mustan silmän. Joten ei, se että on ainut kersa ei todellakaan altista kiusaamiseen.

Ps. On todella vittumaista lukea tekstiä kun joka toinen lause päättyy kolmeen pisteeseen...

Vierailija
4/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarkoitan a) sitä että sellainen mikä muilla on normielämää onkin heidän mielestään kiusaamista ja b) itselle ei kehity tarpeeksi sosiaalisia taitoja esim antaa takaisin.

Tiedän nyt neljä lasta jotka itkee aina että muut kiusaa vaikka ne käytännön tilanteet on kaikilla sitä että tämä valittaja itse pomottaa muita. Ja ei esim siedä sitä että ei saakaan päättää miten pelataan jne.

Kiusaamiskokemus on tosi vahva ja kukaan muu ei hahmota sitä.

Vierailija
5/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nuorin lapsi on usein perheissä samassa asemassa kuin ainoa. Häneen takerrutaan ja häntä pidetään lapsena pitkään.

Vierailija
6/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No tuskin kiusataan helpommin. Varmaan ihan samalla tavalla, kuin kaikkia muitakin.

Sen sijaan, ainoilla lapsilla on usein (ei aina) lasta sokeasti palvovat vanhemmat. Näitä siis, joita kaikkia muita ihmeellisemmät Jani-Jessciat pyörittävät ympärillään. Ja vanhemmat tanssivat lapsensa pillin mukaan.

Eli väittäisin, että kokevat helpommin tulevansa kiusatuksi, kuin muut. Saattavat esim. kokea kiusaamiseksi, jos muut eivät suostu tekemään juuri niinkuin hän haluaa. 

Juuri tätä tarkoitan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opena sanoisin, että ei!

Mutta sellainen tuntu, että kiusaajina saattaisi olla vähän enemmän? Mutta älkää tätä nyt minään totuutena ottako. Saattaa vain olla kohdallani sattumaa. 

Vierailija
8/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet väärässä siinä, että nykyaikana ainoilla lapsilla on tilastollisesti parhaimmat lähtökohdat lähes kaikkeen. Heillä ei tutkimusten mukaan ole lainkaan heikommat sosiaaliset taidot kuin niillä, joilla on sisaruksia. Näin oli joskus 60-luvulla maalla eläneillä ainokaisilla, mutta nykyailana päiväkotia käyvät ainoat lapset, joihin vamhemmilla on mahdollisuus panostaa niin ajallisesti kuin rahallisesti, on hyvät sosiaaliset taidot. Keskimäärin pärjäävät elämässään paremmin kuin ne, joilla on sisaruksia, mm. kouluttautuvat tilastojen mukaan pidemmälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Opena sanoisin, että ei!

Mutta sellainen tuntu, että kiusaajina saattaisi olla vähän enemmän? Mutta älkää tätä nyt minään totuutena ottako. Saattaa vain olla kohdallani sattumaa. 

Minäkin meinasin sanoa, että kiusaavat useammin.. Minäkin olen 4 lapsisesta perheestä, ja tuntuu että jokaisen luokalla pahimmat kiusaajat olivat ainoita lapsia. Voi olla toki sattumaa, eivätkä todellakaan läheskään kaikki ainoat lapset ole kiusaajia ollenkaa. Toisaalta saattaa johtua samasta syystä, mihin aiemmassa viestissäni viittasin. Muut kokevat heidän normaalin toimintansa kiusaamisena. Eli vaativat asioita, ja suuttuvat kun muut eivät suostu. Sitten reagoivat samoin kuin vanhempiensa "kieltoihin", eli haukkumista, hakkaamista ja itkupotkuraivareita. Tyyliin Southparkin Cartman...

Vierailija
10/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei se että on päivähoidossa takaa sosiaalisia taitoja...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ääh... tyhmä yleistys. Meidän ainokainen niin kovapäinen, että turpaan saisi kiusaajat. Tuota puoltansa ei ole vielä onneksi joutunut näyttämään, on yleensä kaikille kiva, hauska, iloinen...

Nimenomaan se ettei kotona ole kukaan höykyttänyt ja kiusannut, on antanut lapsellemme valtavan hyvän itsetunnon/omanarvontunnon. On tarkka kenet hyväksyy kavereiksi, ja jos joku on vähän ikävä tyyppi, ei ole missään tekemisissä. Ja kaverit on pitänyt itse hankkia, ei ole valmiina kotona, joten on ollut pakko oppia sosiaaliseksi.

Vierailija
12/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No tuskin kiusataan helpommin. Varmaan ihan samalla tavalla, kuin kaikkia muitakin.

Sen sijaan, ainoilla lapsilla on usein (ei aina) lasta sokeasti palvovat vanhemmat. Näitä siis, joita kaikkia muita ihmeellisemmät Jani-Jessciat pyörittävät ympärillään. Ja vanhemmat tanssivat lapsensa pillin mukaan.

Eli väittäisin, että kokevat helpommin tulevansa kiusatuksi, kuin muut. Saattavat esim. kokea kiusaamiseksi, jos muut eivät suostu tekemään juuri niinkuin hän haluaa. 

Olen ainoa lapsi ja minulla tuo on mennyt aivan toisin päin. Vanhempani kontrolloivat elämääni enkä ikinä päässyt iltapäivisin ulos. Olin luotettava ja hyvä koulussa, en ikinä valehdellut tai käyttäytynyt huonosti ja silti minuun ei luotettu lainkaan. En saanut edes mennä yksin tai kavereiden kanssa ostoksille ennen kuin olin 17, etten vain olisi ostanut sopimattomia vaatteita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sivullinen kirjoitti:

Ei se että on päivähoidossa takaa sosiaalisia taitoja...

Eikä sosiaaliset taidot tarkoita, etteikö voisi olla kiusaaja. Kaikkein kauheimpia kiusaajiahan on ne sosiaalisesti taitavat kiusaajat, joilla on psykologista silmää. Opettaja mukaan lukien koko luokka on kiusaajan puolella, eivätkä oikeasti näe miten tämä muka kiusaa.

Osaa esim. "täysin viattomasti" aina valita ne puheen aiheet tai sanat, jotka loukkaavat toista. Ulkopuoliselle kuitenkin kiusaaja näyttää toimivan ihan normaalisti. Siinä sitten alkaa hirveä uhrin syyllistäminen ja "kaikesta ei saa loukkaantua"... 

Vierailija
14/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tuskin kiusataan helpommin. Varmaan ihan samalla tavalla, kuin kaikkia muitakin.

Sen sijaan, ainoilla lapsilla on usein (ei aina) lasta sokeasti palvovat vanhemmat. Näitä siis, joita kaikkia muita ihmeellisemmät Jani-Jessciat pyörittävät ympärillään. Ja vanhemmat tanssivat lapsensa pillin mukaan.

Eli väittäisin, että kokevat helpommin tulevansa kiusatuksi, kuin muut. Saattavat esim. kokea kiusaamiseksi, jos muut eivät suostu tekemään juuri niinkuin hän haluaa. 

Olen ainoa lapsi ja minulla tuo on mennyt aivan toisin päin. Vanhempani kontrolloivat elämääni enkä ikinä päässyt iltapäivisin ulos. Olin luotettava ja hyvä koulussa, en ikinä valehdellut tai käyttäytynyt huonosti ja silti minuun ei luotettu lainkaan. En saanut edes mennä yksin tai kavereiden kanssa ostoksille ennen kuin olin 17, etten vain olisi ostanut sopimattomia vaatteita.

Olet sen toisen ääripään, ylisuojelevien ja -kontrolloivien vanhempien, jälkikasvua? Jotenkin on yhtä surullista vierestä seurata tällaistakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sivullinen kirjoitti:

Ei se että on päivähoidossa takaa sosiaalisia taitoja...

Kyllä sosiaaliset taidot opitaan sosiaalisissa ryhmissä ja tilanteissa, ei sen yhden tutun sisaruksen kanssa kotona.

Todennäköisesti ainoat lapset kiusaavat vähemmän, koska tilastojen mukaan he voivat parhaiten. Vanhemmilla on aikaa ja rahaa heille, ja heillä on aikuisuudessa mm vähemmän mielenterveysongelmia. Ihan tutkitusti. Lapsuudessa ainoita lapsia viedään tapahtumiin ja sosiaalistetaan eri tilanteissa hienostoravintoloista teatteriin, kun ne isommat lapset möllöttävät vauvan ja äidin kanssa kotona. Näin kärjistetysti.

Vierailija
16/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se ainokainen silti jää ilman sitä särmien hiontaa. Moni on myös toooodella pikkuvanha juurikin koska juoksee aikuisten riennoissa tai kököttää kotona aikuisten kanssa.

Vierailija
17/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sivullinen kirjoitti:

Kyllä se ainokainen silti jää ilman sitä särmien hiontaa. Moni on myös toooodella pikkuvanha juurikin koska juoksee aikuisten riennoissa tai kököttää kotona aikuisten kanssa.

Kyllä meillä lapsi leikki ja on valtava määrä askartelu ym. tavaraa. Silti käy meidän kanssa usein laivalla (koko aika ollaan lasten discoissa ja puuhamaissa), viikonloppuisin Huimalassa (20e sisään per lapsi, kallista puuhaa monilapsisille), teatterissa, elokuvissa, uimassa, sukuloimassa jne. Ja on arkipäivisin yksityisessä päiväkodissa. Olen itse jaksava ja hyvävointinen. Panostamme lapseen. Varmasti hänellä paremmat lähtökohdat kuin monilla muilla.

Vierailija
18/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sivullinen kirjoitti:

Kyllä se ainokainen silti jää ilman sitä särmien hiontaa. Moni on myös toooodella pikkuvanha juurikin koska juoksee aikuisten riennoissa tai kököttää kotona aikuisten kanssa.

Kyllä meillä lapsi leikki ja on valtava määrä askartelu ym. tavaraa. Silti käy meidän kanssa usein laivalla (koko aika ollaan lasten discoissa ja puuhamaissa), viikonloppuisin Huimalassa (20e sisään per lapsi, kallista puuhaa monilapsisille), teatterissa, elokuvissa, uimassa, sukuloimassa jne. Ja on arkipäivisin yksityisessä päiväkodissa. Olen itse jaksava ja hyvävointinen. Panostamme lapseen. Varmasti hänellä paremmat lähtökohdat kuin monilla muilla.

Silti siitä puuttuu se hiominen mikä sisaruksista tulee. Ja miten tuo että on yksityisessä päiväkodissa liittyy mihinkään...

Vierailija
19/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sivullinen kirjoitti:

Kyllä se ainokainen silti jää ilman sitä särmien hiontaa. Moni on myös toooodella pikkuvanha juurikin koska juoksee aikuisten riennoissa tai kököttää kotona aikuisten kanssa.

Taas typerää yleistystä. Meidän ainoa on varmasti lapsenomaisempi kuin moni ikäisensä "kovan koulun" sisarusparvessa käynyt. Ja kyllä niitä särmiä voi hioa muidenkin kuin sisarusten kanssa.

Tsiisus kun pitää monilapsisten perheiden vanhempien aina käydä yksilapsisten kimppuun. Alkaa jo tuntua että teitä harmittaa aivan helvetisti se iso lapsilauma. Give me a break!

Vierailija
20/29 |
23.03.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen ainoa lapsi ja olin kiusattu. Mutta en mä jotenkin miellä et sellainen "läski, ruma"-tyylinen huutelu olis mitenkään normaalia kanssakäymistä koulussa ja että siitä ei saisi pahoittaa mieltään. Musta tuntuu että just sellainen sosiaalinen pelisilmä erilaisten konfliktien suhteen on ainoalla lapsella huonompi, sisarusten tapellessa jonkunlainen kestokyky kehittyy, näin ainakin omia lapsia seuratessa olen huomannut. Ja sitten kun kiusaaja tajuaa jonkun olevan hieman herkempi, se iskee. Mutta ei se sen herkän  vika ole tietenkään! Toisaalta, jos on sisaruksia, voi kiusaaminen olla helpompi kestää, kun ei jää ihan yksin, ne sisarukset kai yleensä kuitenkin on tukena ja kaverina, ainakin siellä kotona.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi neljä