Lue keskustelun säännöt.
En "uskalla" kertoa vanhemmilleni parisuhteestani
22.03.2016 |
Olen pian 23-vuotias. En ole koskaan seurustellut virallisesti, tai ainakaan sanonut vanhemmilleni säädöistäni.
No nyt olen tavannut elämäni miehen. Tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta kertoa asiasta vanhemmilleni. He ovat nimittäin aina olleet jostain syystä sitä mieltä, ettei sitoutuminen kannata nuorena..
Tiedän kyllä, olen aikuinen ja vastuussa itse omists päätöksistäni..
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai sitä vanhempia heti ruveta infoamaan, kun on *tavattu* joku. Hötkyilet ihan turhia.
No, et sä nyt enää niin hirveän nuori ole.
Ei tarvitse esitellä miestä tyyliin "elämäni mies yms.jne.".
Sanot vanhemmillesi että haluaisit niiden tapaavan yhden mukavan miehen, ja sitten katsot miten mies tulee vanhempien kanssa toimeen ja miten vanhemmat miehen.
Sille sinä et voi oikeastaan mitään, joten ota iisisti ja katso kuinka käy.
Vierailija kirjoitti:
Ethän sinä enää ole nuori.
:DD 23-vuotias ei ole nuori?
Minä taas olisin halunnut itse kertoa vanhemmilleni mutta miehen exä päätti jakaa tiedon kaikille mahdollisille heti ja soitti äidilleni (eikä unohtanut haukkua minua) :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän se vielä sitoutumista ole (saati elinikäistä sitoutumista), jos olet juuri vasta tavannut jonkun.
Jos teistä tulee jotain ja seurustelunne lähtee käyntiin, sopivan ajan kuluttua esittelet hänet vanhemmille poikaystävänäsi. Et "elämäsi miehenä", sitähän et voi vielä tietää.
Kyllä ne sinun homoutesi ovat jo aikoja sitten huomanneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ethän sinä enää ole nuori.
:DD 23-vuotias ei ole nuori?
Nyt puhutaan seurustelusta. Siihen 23 v ei todellakaan ole nuori.
No höh, 23-vuotiashan on jo ihan aikuinen! Ei kai vanhemmat mitään sun seurustelusta sano ja eihän miestä tarvitse minään aviomiesehdokkaana esitellä. Kutsut vanhemmat kylään ja sanot, että tapaavat samalla miesystäväsi. Mun mielestä 23-v ei todellakaan ole liian nuori löytämään elämänsä miestä, koska ajattelen, että on hyvä olla yhdessä pitkään ennen lasten hankkimista, ehtii kunnolla tutustua ja rakentaa suhdetta ja yhteistä elämää. Toivon, että omat lapseni löytävät puolisonsa nuorena. On ihanaa olla vuosikymmeniä saman rakkaan ihmisen kanssa. Itse olen ollut mieheni kanssa nuoresta asti ja nyt jo kohta 30 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ethän sinä enää ole nuori.
:DD 23-vuotias ei ole nuori?
Varmaan tässä tarkoitettiin, että ihan aikuisesta kyse kuitenkin. Parikymppinen on jo aikuinen, eikä ollenkan ole outoa, jos perustaa esim perheen jne. Joten sikäli jos esim vaikka menisi naimisiin 23-v:nä niin ei se ole nuorena naimisiin menemistä.
Onko siinä uudessa seurustelukumppanissa jokin perustavaa laatua oleva vika, kun et uskalla häntä vanhemmillesi esitellä? Väärä sukupuoli? Väärä kansallisuus? Väärä rotu? Riittäähän näitä! Ja jos nyt viet kumppanisi näytille, niin äiti antaisi piiskaa paljaalle pyllylle ja isä tekisi perinnöttömäksi? Hei haloo! Kasva jo irti mamman essunnauhoista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kumppanissa mitään vikaa, ihan tavallinen ihminen on!
Hirvittää vaan vanhempien reaktiot asiaan.
Up