Lue keskustelun säännöt.
Toissa ollessani kahden lapsen aiti vuodatti minulle miten lasten kanssa on ollut niin rankkaa, mies ei auta, ei haluaisi enempaa lapsia koska on liian rankkaa jne.
19.02.2006 |
Koko ajan vieressä kunteli 12v. tytär. Mun mielestä ei ole oikein puhua näin lapsensa kuullen.
Kommentit (4)
Oli aina vain tasaisen rauhallinen ja etäinen. En koskaan ole nähnyt häntä vihaisena, rakastavana, kateellisena...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos tytär ymmärsi, että on hänen syynsä, että äidillä on rankkaa, niin se oli väärin.
En määkään tollasta tajua!
Lapsien pitää kyllä olla lapsia ja jos elämä on NIIIN rankkaa niin vois puhua tollasta sontaa sillon kun lapset ei oo saman katon alla.
Varsinkin teinit ajattelee monesti liian vaikeita asioita ja syyttää itseään vanhempien erosta ja muusta pahasta.
Muutenkin lapset jää usein erotessa vaan heittosäkeiks jollon kuulee roskajuttuja isästä tai äidistä tai heidät unohdetaan tai ajatellaan että 10- vuotias ymmärtää tilanteen eikä siitä kärsi..
En sano että olisi hyvä olla ihan pumpulissakaan, kyllä lapsen on hyvä nähdä erilaisia tunteita ja varsinkin miten niistä selvitään, mutta se on myös väärin että lapsiaan solvaa. Jos itse ei osaa hoitaa ongelmiaan niin se ei ole lasten vika.
Ei jäänyt traumoja vaan ehkä todellisempi kuva maailmasta.
On tärkeää tietenkin selittää lapselle, että aikuisetkin ovat vain ihmisiä ja tuo ystäväsi ei ollut mikään poikkeus vaan kaikilla on omat vaikeutensa.