Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Opettajat, koetteko ansioksenne sen, kun lapsi on 9-10 oppilas?
21.03.2016 |
Kaikista tai melkein kaikista aineista siis 9-10.
Näettekö erityistä vaivaa, jotta lapsi saavuttaisi tämän tason? Ja kun tätä lukee vanhemmatkin, niin sama kysymys teillekin. Onko menestys teidän ansiotanne?
Osa menestyksestä seuraa tietenkin lapsen ahkeruudesta ja lahjakkuudesta, mutta entäpä loput?
Kommentit (12)
Kyllä se kotoa ja vanhemmilta tulee, eli jos koti on hyvä myös numerot ovat hyviä. Jos olisi opettajien ansioita, useampi heikommin pärjännyt saisi numeroita nostettua. Harvemmin saavat, varsinkin jos on huono koti (ongelmaiset vanhemmat).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen alaa vaihtanut opettaja ja voin todeta, etten pystynyt pilaamaan motivoituneiden opiskelijoiden oppimista enkä myöskään saanut kaadettua oppia päähän opiskelijoille, jotka vastustivat oppimista.
Varmasti osa oppimisesta on lahjakkuutta ja älykkyyttä. Osa on myös kovaa työtä ja halua suorittaa asiat loppuun.
Geenit ja kodin asenne ovat tärkeimmät, ope heti perässä.
Vierailija kirjoitti:
Olen alaa vaihtanut opettaja ja voin todeta, etten pystynyt pilaamaan motivoituneiden opiskelijoiden oppimista enkä myöskään saanut kaadettua oppia päähän opiskelijoille, jotka vastustivat oppimista.
Tismalleen näin!
Olen sitä mieltä, että lapseni opettaja vain ylpeilee, kun luokalla sattuu olemaan muutama hyvä oppilas. Ei hän ole ehtinyt panostamaan opetuksen eriyttämiseen, sillä aika on mennyt vain häiriköiden kanssa selviytymisessä. Kotona olemme lasta opettaneet, kun koulussa toisiaan ei opetusta ole saanut. Lapsi oppii kyllä helposti, kun vähänkin opettaa. Tilanne on todella hämäävä, mutta ilman vanhempien ahkeruuta ei nykyluokissa olisi aina näitä 9-10 oppilaita!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan ole opettajan (minun) ansiota. Jokaisella luokalla on muutama hyvä, muutama heikompi, kasa keskivertotapauksia. Opettajana voin tietysti vaikuttaa siihen, pääseekö lapsi ylemmäs siltä omalta portaaltaan.
Hmm. Koulumenestystäni väheksyttiin kotona aina ja minut haluttiin laittaa ammattikouluun jollekin fyysiselle alalle. Alistettiin ja haukuttiin. Koulussa en useimmiten jaksanut kuunnella opettajia vaan mietin tai luin omiani. Opiskeltavan asian luin itsekseni ja nopeammassa tahdissa kuin koko ryhmä eteni. Keskiarvo oli kuitenkin yli 9 aina, ja kai osaamiseni vuoksi katsottiin henkistä poissaoloa tunneilla sormien läpi. Nykyään olen jatko-opiskelija. Vanhemmat eivät ainakaan kunniaa saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se kotoa ja vanhemmilta tulee, eli jos koti on hyvä myös numerot ovat hyviä. Jos olisi opettajien ansioita, useampi heikommin pärjännyt saisi numeroita nostettua. Harvemmin saavat, varsinkin jos on huono koti (ongelmaiset vanhemmat).
En allekirjoita tätä. Omissa oppilaissani ja opiskelijoissani oli myös sisaruksia. Joissain tapauksissa erot sisarusten välillä olivat suuriakin. Tiesin myös perheitä, joilla oli paljon haasteita, mutta siitä huolimatta oppilaalla tai opiskelijalla oli motivaatiota opiskeluun. Vastakkaisiakin esimerkkejä löytyi.
Jatko-opintojen kohdalla kotitausta vaikutti paljon. Esimerkiksi eräs lähes kympin keskiarvon saanut oppilas valitsi peruskoulun jälkeen ammatillisen koulutuksen. Hänen vanhempansa olivat myös ammatillisesta taustasta. Sitten oli ihan 7-8 arvosanoja saaneita, jotka hakeutuivat lukioon ja sen jälkeen yliopistoon.
-3-
Olen nelilapsisen perheen ainoa kympin oppilas. Muilla yläasteen päättötodistuksen ka kutosen pintaan. Itellä 9,8 ettei nyt sentään ihan kaikesta 10. Tiiä sitten kenen ansiota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu lapsen motivaatiosta ja kilpailusta. Tyttäreni ei halua alle ysin numeroita. On nyt seiskalla. Itse olen kuntoutustuella mt-syistä oleva äiti. Ammattini on koulunkäyntiavustaja. Koen usein, etten ole osannut tukea tyttöä, vaikka numerot ovatkin hyviä. Itse olin vähän huonompi koulussa ja isällään on lukihäiriö. Jostain syystä tytöllä on laaja ystäväpiiri ja on pidetty ystäväpiirissään, kun minulla äitinä ei ole yhtään ystävää. Että omena voi pudota kauas puusta.
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että lapseni opettaja vain ylpeilee, kun luokalla sattuu olemaan muutama hyvä oppilas. Ei hän ole ehtinyt panostamaan opetuksen eriyttämiseen, sillä aika on mennyt vain häiriköiden kanssa selviytymisessä. Kotona olemme lasta opettaneet, kun koulussa toisiaan ei opetusta ole saanut. Lapsi oppii kyllä helposti, kun vähänkin opettaa. Tilanne on todella hämäävä, mutta ilman vanhempien ahkeruuta ei nykyluokissa olisi aina näitä 9-10 oppilaita!
ap
Minä antaisin tästä paljon kunniaa oppilaalle itselleen. Hienoa, että olette vanhempina myös opettaneet lastanne!
Tilanne monissa luokissa tosiaan on se, että hitaimpien (ja oppimista vastustavien) ehdoilla mennään. Turhauttavaa juuri niille oppilaille, joilla olisi kykyjä ja halua enempäänkin.
-3-
Alue: Aihe vapaa
Kyllä suurin ansio on oppilaan kognitiivisilla kyvyillä, joita on harjoitettu järjestelmällisesti. Tähdet ovat olleet kohdillaan syntymästä saakka... No joo, onhan siinä jotain sijaa vanhemmillakin ja koululla. Usein kyllä nämä kaikissa aineissa hyvät ovat olleet sitä jo hyvin varhain. Puhun keskiarvolla 9,5 ja ylöspäin olevista. Ei tarvitse rautalangasta vääntää.