Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Helpostihan se sieltä ulos tuli, synnytyksestä
21.03.2016 |
https://www.facebook.com/IFeakingLoveScience/videos/1347886488565692/
En ymmärrä miksi naiset voivottelee jälkeläisensä synnyttämistä. Kaikki nisäkkäät niin tekevät, mutta vain ihmisnainen valittaa (tästäkin). Mikä homman nimi?
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos sektio on keksitty.
Terveisin 2 pelkosektiota kokenut. Enempää ei lapsia tule. Hyvin menivät sektiot, ikinä en alakautta synnyttäisi. Ihmislapsi on järkyttävän iso äitiin nähden+ vieläpä pystyasento vaikeuttaa asiaa..eläimillä helpompaa.
Synnytin ja synnytän mahdollisuuksien mukaan kaikki lapseni alakautta. Ja olen ylpeä siitä.
T. Akateeminen äiti
Siinä ei ole mitään aihetta ylpeyteen. Synnytyksessä pitää saada lapsi ulos äitinsä mahasta. Ei ole parempia tai huonompia tapoja synnyttää eikä kukaan ole mistään syystä parempi tai huonompi synnyttäjä kuin toinen. Alapää tosin on vahingoittumaton niillä jotka on leikkauksella synnyttäneet.
Onhan se hieman eri asia onnistuneesti saattaa ihmislapsi maailmaan kuin maata leikkurin pöydällä. Puhumattakaan siitä, että onnistunut alatiesynnytys on vauvan etu. Alatiesynnytetyt lapset saavat äidin normaaliflooran ja synnytys aktivoi fagosyyttisolujen tuotannon. Heillä on vähemmän allergioita ja esim. leukemiaa paremman solutuotannon vuoksi. Heillä on myös vähemmän mielenterveysongelmia ja pienempi kuolleisuus aikuisuudessa, sillä alatiesynnytys kehittää syntyvän vauvan stressinsietoa ja -säätelykykyä.
Kyllä, olen ylpeä. Ja hyvässä kunnossa synnytysten jälkeen.
Niin onhan siinä tietenkin se ero että toinen on todistanut että jalkoväli on niin iso että sieltä mahtuu jalkapallo.
Synnytystavasta ei ole monellekaan tuntemalleni henkilölle ollut hyötyä. Ovat allergisia yms vaikka on p....sta tulleet. Ja kun oikein mietin niin leikkauksella syntyneet ei ole allergisia.
Ylpeyden aiheet on vähissä jos synnytystavasta pitää olla ylpeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin suunniteltu sektio takana. Ei huvittanut pätkääkään synnyttäminen, lisäksi pelkään kamalasti synnytystä. Täysin absurdia miten sellanen iso vauva voi mahtua tuosta pienestä kolosta.. ihan luonnollista pelätä moista järkyttävän teurastuksen näköistä tapahtumaa. Myönnän siis suoraan, että pelkosektion halusin. Miksi kärsiä, jos voi päästä helpommallakin? Minulle se synnytys ei todellakaan ollut millään tasolla oleellista vaan se ihana lapseni. Synnytyksen halusin hoitaa helpoimmalla ja nopeimmalla mahdollisella tavalla, jota sektio minulle onneksi olikin. :)
Minun lapseni syntyi sektiolla parikymmentä vuotta sitten. Enkä edes imettänyt, eikös olekin kamalaa? Fiksu, terve nuori nainen tuo näyttää olevan.. ei mitään allergioitakaan.
Sektioillahan ne alatiesynnytyksetkin aina pelastetaan......
Sitä aina kuvitellaan että ''luonto hoitaa'' ja niin hoitaakin, muttei todellakaan välttämättä kuten itse haluaisi... Luonto nimittäin olisi vähentänyt syntyvyyttä aika reippaasti jo heti synnytystilanteessa. Vain sektioilla nämä tilanteet on sitten pelastettu ja lapset saatu terveinä ja elossa maailmaan. Sitten joku pyhän alatiesynnytyksen kokenut kehtaa vielä arvostella sektiota..Juu eihän se sektio mikään riskitön toimenpide tietenkään ole, mutta todella TÄRKEÄ toimenpide se kyllä on.
Siis TAAS kerran sama vanha topic; kumpi on parempi sektio vai alatiesynnyttäjä!
Eiks kukaan voi potkia Ap:tä munille kun sehän on selkeästi mies kun aloittaa aiheesta että mitä sitä synnytyksestä valittamaan. Tunkis äijjä melonin perseeseensä ja ulostaisi sen sieltä suu supussa ja tulis vasta sitten tänne kirjoittelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen olkoon ylpeä synnytystavastaan, oli se sitten kumpi tahansa. Oli sitten akateeminen, amis, wt tai mitä tahansa. En tajua miten koulutustausta liittyy aiheeseen. Ei se sektiolla synnyttänytkään aina pääse helpommalla vaikka niin halutaan usein luulla. Tärkein ei ole se tapa vaan se lopputulos eli lapsi.
Alatiesynnytys on äidille aavistuksen sektiota turvallisempi vaihtoehto, lapselle taas aavistuksen riskialtiimpi vaihtoehto kuin suunniteltu sektio.
Suunniteltu sektio taas on vauvalle aavistuksen turvallisempi vaihtoehto kuin alatiesynnytys, ja äidille taas aavistuksen riskialtiimpi toimenpide kuin alatiesynnytys.
Sektion haluavat äidit ovat siis itsekkäitä eikös? Pyh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos sektio on keksitty.
Terveisin 2 pelkosektiota kokenut. Enempää ei lapsia tule. Hyvin menivät sektiot, ikinä en alakautta synnyttäisi. Ihmislapsi on järkyttävän iso äitiin nähden+ vieläpä pystyasento vaikeuttaa asiaa..eläimillä helpompaa.
Synnytin ja synnytän mahdollisuuksien mukaan kaikki lapseni alakautta. Ja olen ylpeä siitä.
T. Akateeminen äiti
Siinä ei ole mitään aihetta ylpeyteen. Synnytyksessä pitää saada lapsi ulos äitinsä mahasta. Ei ole parempia tai huonompia tapoja synnyttää eikä kukaan ole mistään syystä parempi tai huonompi synnyttäjä kuin toinen. Alapää tosin on vahingoittumaton niillä jotka on leikkauksella synnyttäneet.
Miksei olisi aihetta ylpeyteen? Rohkeaahan se on synnyttää alateitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ps. Minulla on täysi oikeus subjektiiviseen ylpeyden kokemukseeni. Synnytys on ainutlaatuinen tapahtuma, josta on myös kiva kertoa omalle lapselle, esim. miten se meni. Tytär voi olla kiinnostunut asiasta oman synnytyksensä lähestyessä aikanaan.
Voithab sinäkin olla ylpeä siitä, että leikkaava lääkäri osasi viiltää vatsasi onnistuneesti?
No on toki, mutta ilmeisesti muut saavutuksesi ovat aika vähäiset jos jaksat tuntea oikein ylpeyttä ja ylemmyyttä tuollaisesta johon mikä tahansa nisäkäs pystyy.
No täällä ainakin on aika monta nisäkästä, jotka eivät pysty, vaan vinkuvat sektiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisen synnytys on kivuliaampi ja vaikeampi kuin muiden eläinten ja tämä johtuu pystyasennosta sekä vauvojen isoista päistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos sektio on keksitty.
Terveisin 2 pelkosektiota kokenut. Enempää ei lapsia tule. Hyvin menivät sektiot, ikinä en alakautta synnyttäisi. Ihmislapsi on järkyttävän iso äitiin nähden+ vieläpä pystyasento vaikeuttaa asiaa..eläimillä helpompaa.
Synnytin ja synnytän mahdollisuuksien mukaan kaikki lapseni alakautta. Ja olen ylpeä siitä.
T. Akateeminen äiti
Siinä ei ole mitään aihetta ylpeyteen. Synnytyksessä pitää saada lapsi ulos äitinsä mahasta. Ei ole parempia tai huonompia tapoja synnyttää eikä kukaan ole mistään syystä parempi tai huonompi synnyttäjä kuin toinen. Alapää tosin on vahingoittumaton niillä jotka on leikkauksella synnyttäneet.
No todellakin on aihetta ylpeyteen! Jos fyysisiä esteitä ei ole ja valitaan sektio ns. mukavuussyistä, niin ei ajatella lapsen parasta ollenkaan. Lapsille on nimittäin parasta syntyä alateitse, äitikin toipuu synnytyksestä nopeammin kuin sektioäidit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos sektio on keksitty.
Terveisin 2 pelkosektiota kokenut. Enempää ei lapsia tule. Hyvin menivät sektiot, ikinä en alakautta synnyttäisi. Ihmislapsi on järkyttävän iso äitiin nähden+ vieläpä pystyasento vaikeuttaa asiaa..eläimillä helpompaa.
Synnytin ja synnytän mahdollisuuksien mukaan kaikki lapseni alakautta. Ja olen ylpeä siitä.
T. Akateeminen äiti
Siinä ei ole mitään aihetta ylpeyteen. Synnytyksessä pitää saada lapsi ulos äitinsä mahasta. Ei ole parempia tai huonompia tapoja synnyttää eikä kukaan ole mistään syystä parempi tai huonompi synnyttäjä kuin toinen. Alapää tosin on vahingoittumaton niillä jotka on leikkauksella synnyttäneet.
Miksei olisi aihetta ylpeyteen? Rohkeaahan se on synnyttää alateitse.
Joku voisi tähän sanoa että onhan sekin rohkeaa lähteä leikkuriin isoon vatsa-alueen leikkaukseen. :D Rohkeus tietysti vähän erilaista. Alatiesynnyttäjä joutuu heittäytymään luonnon vietäväksi, luottamaan itseensä synnyttäjä, kestämään epävarmuutta. Toisaalta sektioäiti pääsee tai joutuu (miten haluaa ajatella) vain makaamaan ja voimatta itse vaikuttaa. Tilanne on toisaalta hallittu. Hänen täytyy vain luottaa siihen ettei kirurgi sählää mitään. Minusta molemmat vaativat omanlaista rohkeutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos sektio on keksitty.
Terveisin 2 pelkosektiota kokenut. Enempää ei lapsia tule. Hyvin menivät sektiot, ikinä en alakautta synnyttäisi. Ihmislapsi on järkyttävän iso äitiin nähden+ vieläpä pystyasento vaikeuttaa asiaa..eläimillä helpompaa.
Synnytin ja synnytän mahdollisuuksien mukaan kaikki lapseni alakautta. Ja olen ylpeä siitä.
T. Akateeminen äiti
Siinä ei ole mitään aihetta ylpeyteen. Synnytyksessä pitää saada lapsi ulos äitinsä mahasta. Ei ole parempia tai huonompia tapoja synnyttää eikä kukaan ole mistään syystä parempi tai huonompi synnyttäjä kuin toinen. Alapää tosin on vahingoittumaton niillä jotka on leikkauksella synnyttäneet.
Onhan se hieman eri asia onnistuneesti saattaa ihmislapsi maailmaan kuin maata leikkurin pöydällä. Puhumattakaan siitä, että onnistunut alatiesynnytys on vauvan etu. Alatiesynnytetyt lapset saavat äidin normaaliflooran ja synnytys aktivoi fagosyyttisolujen tuotannon. Heillä on vähemmän allergioita ja esim. leukemiaa paremman solutuotannon vuoksi. Heillä on myös vähemmän mielenterveysongelmia ja pienempi kuolleisuus aikuisuudessa, sillä alatiesynnytys kehittää syntyvän vauvan stressinsietoa ja -säätelykykyä.
Kyllä, olen ylpeä. Ja hyvässä kunnossa synnytysten jälkeen.
Kiinnostaisi tietää, miksi tämä kirjoitus on saanut alapeukkuja, kun ihan tottahan tässä puhutaan. Lapsen parasta ajatellen alatiesynnytys on ihan ykkönen. Terv. kaksi alateitse synnyttänyt, alapääkin ihan kunnossa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan voivotellut. Kolme lasta olen synnyttänyt, pian neljännen. Synnyttäminen on parasta mitä olen koskaan kokenut. Miksi sinä yleistät noin typerästi.
Synnytys- ja vauvan ruokintatavoissa on se jännä puoli, että niihin suhtaudutaan tavattomalla paatoksella. Kymmenen vuoden (tai enemmän) päästä asialla ei kutenkaan ole enää mitään merkitystä, pääasia, että on ulos tullut ja ruokaa saanut.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen synnytys on kivuliaampi ja vaikeampi kuin muiden eläinten ja tämä johtuu pystyasennosta sekä vauvojen isoista päistä.
Millä perustelet tuon väitteen, että ihmisen synnytys on kivuliaampi kuin muiden eläinten? Olen nähnyt mm. nautojen synnytyksiä ja veikkaisin kyllä niiden olevan ihan yhtä kivuliaita, siihen malliin nekin mammat huutavat ja väsyvät synnytyksessä. Olen ollut myös työntämässä esiin luiskahtanutta kohtua takaisin eläimen sisälle. Luuletko, että se on tuskatonta? Ei se synnytyksen tuskaisin osa ole se pään syntyminen vaan ne tunteja jatkuvat poltot ja niitä on ihan jokaisella eläimellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos sektio on keksitty.
Terveisin 2 pelkosektiota kokenut. Enempää ei lapsia tule. Hyvin menivät sektiot, ikinä en alakautta synnyttäisi. Ihmislapsi on järkyttävän iso äitiin nähden+ vieläpä pystyasento vaikeuttaa asiaa..eläimillä helpompaa.
Synnytin ja synnytän mahdollisuuksien mukaan kaikki lapseni alakautta. Ja olen ylpeä siitä.
T. Akateeminen äiti
Siinä ei ole mitään aihetta ylpeyteen. Synnytyksessä pitää saada lapsi ulos äitinsä mahasta. Ei ole parempia tai huonompia tapoja synnyttää eikä kukaan ole mistään syystä parempi tai huonompi synnyttäjä kuin toinen. Alapää tosin on vahingoittumaton niillä jotka on leikkauksella synnyttäneet.
Onhan se hieman eri asia onnistuneesti saattaa ihmislapsi maailmaan kuin maata leikkurin pöydällä. Puhumattakaan siitä, että onnistunut alatiesynnytys on vauvan etu. Alatiesynnytetyt lapset saavat äidin normaaliflooran ja synnytys aktivoi fagosyyttisolujen tuotannon. Heillä on vähemmän allergioita ja esim. leukemiaa paremman solutuotannon vuoksi. Heillä on myös vähemmän mielenterveysongelmia ja pienempi kuolleisuus aikuisuudessa, sillä alatiesynnytys kehittää syntyvän vauvan stressinsietoa ja -säätelykykyä.
Kyllä, olen ylpeä. Ja hyvässä kunnossa synnytysten jälkeen.
Kiinnostaisi tietää, miksi tämä kirjoitus on saanut alapeukkuja, kun ihan tottahan tässä puhutaan. Lapsen parasta ajatellen alatiesynnytys on ihan ykkönen. Terv. kaksi alateitse synnyttänyt, alapääkin ihan kunnossa :)
Minusta "onnistunut tapa saattaa lapsi maailmaan" on sellainen tapa, jolla lapsi saadaan elävänä ulos. Silloin ainoa ja oikea tapa ei ole alatiesynnytys. Päinvastoin, sektio on pelastanut monta lasta jotka olisivat kuolleet alatiesynnytykseen. Tässä valossa väite että alatie olisi ainoa onnistunut tapa saattaa lapsi maailmaa on virheellinen. Lisäksi jonkinlaisen kohonneen riskin astmaan ja allergiaan vielä ymmärrän mutta että sektiolla olisi kausaalisuhde mielenterveysongelmiin on jo melkoista puppua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ps. Minulla on täysi oikeus subjektiiviseen ylpeyden kokemukseeni. Synnytys on ainutlaatuinen tapahtuma, josta on myös kiva kertoa omalle lapselle, esim. miten se meni. Tytär voi olla kiinnostunut asiasta oman synnytyksensä lähestyessä aikanaan.
Voithab sinäkin olla ylpeä siitä, että leikkaava lääkäri osasi viiltää vatsasi onnistuneesti?
No on toki, mutta ilmeisesti muut saavutuksesi ovat aika vähäiset jos jaksat tuntea oikein ylpeyttä ja ylemmyyttä tuollaisesta johon mikä tahansa nisäkäs pystyy.
No täällä ainakin on aika monta nisäkästä, jotka eivät pysty, vaan vinkuvat sektiota.
Eipä se pystymisestä kiinni vaan kun on mahdollisuus valita, niin miksi ei voisi valita sitä vaihtoehtoa joka tuntuu itselle mieluisammalta.
Itse olen synnyttänyt alateitse esikoisen ja olen kokenut myös hitaan palautumisen, joten ei se aina mene niin että alateitse synnyttäneet palautuvat nopeammin kuin sektiolla synnyttäneet. Ja toinen tulee pelkosektiolla, enkä koe olevani siksi huonompi äiti toiselle lapselleni. Ensimmäinen synnytys nyt vain meni metsään enkä koe pystyväni siihen uudestaan.
Tekeekö se minusta huonon ihmisen tai äidin?
Alue: Aihe vapaa
Minä synnytin 24-vuotiaana suunnitellulla sektiolla. Kaikki meni todella hienosti, vauva kirjaimellisesti vaan nostettiin vatsasta pihalle ja minut kursittiin kokoon ja siinä se. Haava oli välillä kipeä (muttei kipu ollut edes pahaa lääkkeiden ansiosta) ja toki varovainen piti olla, mutta toivuin kyllä HYVIN ÄKKIÄ. Mitään karseita supistuskipuja ja ponnisteluja en joutunut luojan kiitos kokemaan. Olen aikaisemminkin jo ollut suuressa leikkauksessa, joten tämä ei edes jännittänyt kummemmin. Lahjaksi sainkin sitten maailman rakkaimman tyttäreni. Henkilökunta oli ihanaa ja kokemus aivan mahtava. Ei todellakaan haittaa ettei tarvinnu alakertaa mennä tuhoamaan :D
Jokainen synnyttäköön miten parhaaksi näkee. Suomessa mahdollistetaan niin sektio kuin alatiesynnytyskin, ja ainakin suurimmaksi osaksi ammattilaiset ovat todella ammattitaitoisia ja palvelu hienoa!