Miten valmistaudut virpomiseen?
Huomennahan niiden lapsukaisten pitäisi taas kierrellä ovelta ovelle, eikö?
Käykö teillä vaan tutut lapset, vai saako käydä vieraatkin? Kiertävätkö omat lapsesi? Annatko herkkuja vai jotain terveellisempää vai peräti rahaa? Vai jätättekö oven avaamatta kokonaan?
Itse jätän valitettavasti virpomisen kieltävän lapun oveen, koska raskaan vuorotyön lomassa tarvitsee unta.
Kommentit (70)
En tiedä tuleeko tähän kerrostaloon virpomaan lapsia. Tuskin tulee muista taloista, koska heillä ei ole ovikoodeja. Ajattelin kuitenkin illalla ostaa pari pussia karkkia tai suklaamunia. En tiedä tuleeko ketään, mutta muutaman kouluikäisen lapsen tiedän asuvan samassa talossa.
Ostin suklaapatukoita virpojien varalle, ja kolikkokiposta aion antaa myös kolikoita heille.
Odotan innolla pieniä virpojia ü
Itsekin kävin lapsena kavereiden kanssa virpomassa. Muistan kuinka kiva oli tehdä niitä oksia ja pukeutua noidaksi. Ja kuinka kovasti vieraiden ihmisten virpominen jännitti.
En niuhota koristeista enkä pukeutumisista. Kaikki virpojat ovat tervetulleita.
Joskus aikaisempina vuosina olisin hämmästynyt jos joku olisi tullut tavallisissa vaatteissa virpomaan, mutta koska olen kuullut että se kuuluu idän perinteeseen, niin saavat virpoa niinkuin jos tahtovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset eivät kierrä virpomassa. Tietävät, että pääsiäisenä on herkkuja tarjolla ilman, että ravaavat muiden ovilla. Kun ovikello soi, avaan oven, mutta virpojille totean, että kiitos ei virpomista. Kenellekään ei tule paha mieli eikä meille niitä turhia koristeltuja oksia roskiin kannettavaksi.
Kuulostat mukavalta äidiltä.
Ensinnäkin lapset eivät virvo pelkkien herkkujen takia. Se on hauskaa koristella oksat ja jännittävää esiintyä "naamiaisasussa".
Ja oksat ovat ihan hellyttäviä ja usein tosi kauniitakin, jos on vähän äiti auttanut tekemisessä :D
Olen äiti vain omille lapsille, muille olen se "kylä, joka kasvattaa". Minulla ei ole mitään tarvetta kerätä kotiini muiden äitien koristelemia oksia, joita lapset ovelleni kantavat. Usko tai älä, jos tarjoan palkaksi omenaa, niin lapset (ja se taustalla valvova vanhempi) huomauttavat aika äkkiä, että oksan koristeet oli sen verran hintavia, että omena ei palkaksi riitä.
Virpomisperinteeseen kuuluu nimenomaan se, että siitä voi kieltäytyä. Lasten on hyvä oppia kestämään pettymyksiä ja mikä olisi parempi tapa kuin laittaa heidät kiertelemään ovelta ovelle kysymässä, saako virpoa vai ei. Jos ei saa, kuuluu toivottaa hyvää päivänjatkoa eikä haistatella tai pillahtaa itkuun.
Ohhoh, onneksi en tunne sinua. Vaikutat hyvin kylmältä ihmiseltä. Mieluummin ole avaamatta sitä ovea, jos jo valmiiksi tiedät että oven takana odottaa virpoja jolta aiot kieltää virpomisen. En itse ole kovin lapsirakas ihminen, mutta kyllä sen verran lapsia jaksan, että pääsiäisenä avaan virpojille oven, hymyilen ja annan pääsiäismunan.
Minä olen käynyt lapsena virpomassa ehkä kerran isovanhempien luona.
Minun vanhempani ovat aina sanoneet virpomisen olevan keräämistä, samaa mieltä ovat isovanhempani.
Itse ajattelen myös samalla tavalla, joten meille ei tarvitse tulla virpomaan
Ruuvaan jo tänään illalla ovikellon irti. Siinähän rimputtelevat, minä en auo ovia kerjäläisille saati sitten noidille!
Meille saa tulla virpomaan kuka tahansa.Oma lapseni ei virvo ( on iso jo).Palkaksi olen varannut Kinder munia ja pääsiäispatukoita.Minulle pääsiäinen on vuoden tärkein juhla,sillä olen ortodoksi.Myös virpomiskulttuuri kuuluu pääsiäiseen.
Olin pienenä kahden naapurin tytön kanssa tämän kylän ensimmäiset noidat ja lapseni ovat pienenä käyneet samoissa paikoissa noitimassa. Naapuruston lapset tuntevat meidän perheen kuitenkin hyvin ja noitia kävi viime vuonna yli 20 kappaletta. Tänäkin vuonna noidille varatut herkut ovat olleet valmiina jo pari viikkoa, joten tervetuloa vain!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset eivät kierrä virpomassa. Tietävät, että pääsiäisenä on herkkuja tarjolla ilman, että ravaavat muiden ovilla. Kun ovikello soi, avaan oven, mutta virpojille totean, että kiitos ei virpomista. Kenellekään ei tule paha mieli eikä meille niitä turhia koristeltuja oksia roskiin kannettavaksi.
Kuulostat mukavalta äidiltä.
Ensinnäkin lapset eivät virvo pelkkien herkkujen takia. Se on hauskaa koristella oksat ja jännittävää esiintyä "naamiaisasussa".
Ja oksat ovat ihan hellyttäviä ja usein tosi kauniitakin, jos on vähän äiti auttanut tekemisessä :D
Olen äiti vain omille lapsille, muille olen se "kylä, joka kasvattaa". Minulla ei ole mitään tarvetta kerätä kotiini muiden äitien koristelemia oksia, joita lapset ovelleni kantavat. Usko tai älä, jos tarjoan palkaksi omenaa, niin lapset (ja se taustalla valvova vanhempi) huomauttavat aika äkkiä, että oksan koristeet oli sen verran hintavia, että omena ei palkaksi riitä.
Virpomisperinteeseen kuuluu nimenomaan se, että siitä voi kieltäytyä. Lasten on hyvä oppia kestämään pettymyksiä ja mikä olisi parempi tapa kuin laittaa heidät kiertelemään ovelta ovelle kysymässä, saako virpoa vai ei. Jos ei saa, kuuluu toivottaa hyvää päivänjatkoa eikä haistatella tai pillahtaa itkuun.
Kyllä oot tosi hieno kylä. Olis aika perseestä, jos tuntisin sut.
Avaan oven munasilleen ja virvon takaisin! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset eivät kierrä virpomassa. Tietävät, että pääsiäisenä on herkkuja tarjolla ilman, että ravaavat muiden ovilla. Kun ovikello soi, avaan oven, mutta virpojille totean, että kiitos ei virpomista. Kenellekään ei tule paha mieli eikä meille niitä turhia koristeltuja oksia roskiin kannettavaksi.
Kuulostat mukavalta äidiltä.
Ensinnäkin lapset eivät virvo pelkkien herkkujen takia. Se on hauskaa koristella oksat ja jännittävää esiintyä "naamiaisasussa".
Ja oksat ovat ihan hellyttäviä ja usein tosi kauniitakin, jos on vähän äiti auttanut tekemisessä :D
Olen äiti vain omille lapsille, muille olen se "kylä, joka kasvattaa". Minulla ei ole mitään tarvetta kerätä kotiini muiden äitien koristelemia oksia, joita lapset ovelleni kantavat. Usko tai älä, jos tarjoan palkaksi omenaa, niin lapset (ja se taustalla valvova vanhempi) huomauttavat aika äkkiä, että oksan koristeet oli sen verran hintavia, että omena ei palkaksi riitä.
Virpomisperinteeseen kuuluu nimenomaan se, että siitä voi kieltäytyä. Lasten on hyvä oppia kestämään pettymyksiä ja mikä olisi parempi tapa kuin laittaa heidät kiertelemään ovelta ovelle kysymässä, saako virpoa vai ei. Jos ei saa, kuuluu toivottaa hyvää päivänjatkoa eikä haistatella tai pillahtaa itkuun.
Ohhoh, onneksi en tunne sinua. Vaikutat hyvin kylmältä ihmiseltä. Mieluummin ole avaamatta sitä ovea, jos jo valmiiksi tiedät että oven takana odottaa virpoja jolta aiot kieltää virpomisen. En itse ole kovin lapsirakas ihminen, mutta kyllä sen verran lapsia jaksan, että pääsiäisenä avaan virpojille oven, hymyilen ja annan pääsiäismunan.
Minäkin avaan oven, hymyilen ja sanon ystävällisesti, että kiitos ei virpomista.
Mikä siinä on väärin? Ne lapsethan kysyvät, saako virpoa ja siihen kysymykseen sisältyy oletus siitä, että oven avaaja kieltäytyy. Jos ei halua lapsensa pettyvän kiellosta, niin sitten sopii etukäteen, missä lapset käyvät.
Vierailija kirjoitti:
Teen koko päivän töitä kotona, ja en haluaisi tulla häirityksi. Viime vuonna ovikello soi klo 9-15 enkä todellakaan pystynyt keskittymään. En voi pitää vapaapäivää tämän takia. Miten ovikellon saa irrotettua omakotitalon seinästä?
Ja mitä alapeukuttamista on siinä, että joudun sunnuntainakin tekemään töitä elättääkseni perheeni? Työni vaatii keskittymistä ja virheetöntä tulosta. En osta säästösyistä suklaamunia tms. omillekaan lapsilleni, mutta pääsiäisenä he saavat jotain.
T. Pienituloinen pakkoyrittäjä
Vierailija kirjoitti:
Laita oveen lappu. Virpominen kielletty.
Vierailija kirjoitti:
Teen koko päivän töitä kotona, ja en haluaisi tulla häirityksi. Viime vuonna ovikello soi klo 9-15 enkä todellakaan pystynyt keskittymään. En voi pitää vapaapäivää tämän takia. Miten ovikellon saa irrotettua omakotitalon seinästä?
Tuo on mielestäni epäkohteliasta.
Vierailija kirjoitti:
Teen koko päivän töitä kotona, ja en haluaisi tulla häirityksi. Viime vuonna ovikello soi klo 9-15 enkä todellakaan pystynyt keskittymään. En voi pitää vapaapäivää tämän takia. Miten ovikellon saa irrotettua omakotitalon seinästä?
Riittää kun irrotat ovikellon sulakkeen oman asuntosi sähkökaapista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapset eivät kierrä virpomassa. Tietävät, että pääsiäisenä on herkkuja tarjolla ilman, että ravaavat muiden ovilla. Kun ovikello soi, avaan oven, mutta virpojille totean, että kiitos ei virpomista. Kenellekään ei tule paha mieli eikä meille niitä turhia koristeltuja oksia roskiin kannettavaksi.
Kuulostat mukavalta äidiltä.
Ensinnäkin lapset eivät virvo pelkkien herkkujen takia. Se on hauskaa koristella oksat ja jännittävää esiintyä "naamiaisasussa".
Ja oksat ovat ihan hellyttäviä ja usein tosi kauniitakin, jos on vähän äiti auttanut tekemisessä :D
Olen äiti vain omille lapsille, muille olen se "kylä, joka kasvattaa". Minulla ei ole mitään tarvetta kerätä kotiini muiden äitien koristelemia oksia, joita lapset ovelleni kantavat. Usko tai älä, jos tarjoan palkaksi omenaa, niin lapset (ja se taustalla valvova vanhempi) huomauttavat aika äkkiä, että oksan koristeet oli sen verran hintavia, että omena ei palkaksi riitä.
Virpomisperinteeseen kuuluu nimenomaan se, että siitä voi kieltäytyä. Lasten on hyvä oppia kestämään pettymyksiä ja mikä olisi parempi tapa kuin laittaa heidät kiertelemään ovelta ovelle kysymässä, saako virpoa vai ei. Jos ei saa, kuuluu toivottaa hyvää päivänjatkoa eikä haistatella tai pillahtaa itkuun.
Onnekseni en asu "kylässäsi" Tai ainakin oletan niin, koska ihmiset ovat ystävällisiä niin virpojille kuin muillekin.
Harvalla on varsinaista tarvetta kerätä koristeltuja pajunoksia kotiinsa. Jos on, niin sen voi itsekin tehdä. Kyse on hauskan perinteen ylläpitämisestä ja lasten ilosta.
Pettymkset totta kai kuuluvat lapsen elämään ja ovat tarpeellisiakin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että niitä oikein tieten tahtoen tulisi tuottaa joka hetki.
Kerroit, että omat lapsesi eivät mene virpomaan. Kysyitkö heidän mielipidettään mitenkään?
Olen kysynyt lapsilta virpomisesta joka vuosi siitä alkaen, kun kerhossa 3v iässä tekivät ensimmäiset virpomisoksat, jotka siunattiin palmusunnuntaina kirkossa. Joka kerta jo yli 10 vuoden ajan lapseni ovat sanoneet, että he eivät halua virpomaan, asia ei heitä kiinnosta. Suklaamunia on kotona muutenkin, niitä ei ole tarpeen kerätä lisää.
Mielestäni olen aivan ystävällinen avatessani oven ja kieltäytyessäni virpomisesta. Jos ei halua lapsensa pettyvän, ei lähetä tätä vieraille oville hakemaan palkkaa. Koristeltu pajunoksa ei kuulu minun perinteisiini, joten en ymmärrä, miksi sellaisia pitäisi ottaa vastaan. Enhän minäkään vaadi virpojia syömään sitruunalla maustettua mämmiä, vaikka se on osa minun perinteitäni.
Harmi, jos sinun lastesi elämä on niin täynnä pettymyksiä, että vieraan ihmisen kieltäytyminen virpomisesta tulkitaan niin, että pettymyksiä on joka hetki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita oveen lappu. Virpominen kielletty.
Vierailija kirjoitti:
Teen koko päivän töitä kotona, ja en haluaisi tulla häirityksi. Viime vuonna ovikello soi klo 9-15 enkä todellakaan pystynyt keskittymään. En voi pitää vapaapäivää tämän takia. Miten ovikellon saa irrotettua omakotitalon seinästä?
Tuo on mielestäni epäkohteliasta.
Aha. Eli nykyäänkö kaiken kieltäminen on epäkohteliasta? Kaikki rajat ja kiellot pois ja vapaakasvatus kunniaan, niinkö?
Minä olen aina kieltäytynyt virpomisesta. Sanon että ei kiitos, en halua virpomista. Omat lapseni eivät ole koskaan käyneet virpomassa, meiltä ei lähdetä kerjuulle. Enkä minä voi sietää kerjäläisiä.
Minulla lapset lähtee vielä virpomaan, poika 16 ja tyttö 15. Viime vuonna saivat 20€/ nokka.
Onnekseni en asu "kylässäsi" Tai ainakin oletan niin, koska ihmiset ovat ystävällisiä niin virpojille kuin muillekin.
Harvalla on varsinaista tarvetta kerätä koristeltuja pajunoksia kotiinsa. Jos on, niin sen voi itsekin tehdä. Kyse on hauskan perinteen ylläpitämisestä ja lasten ilosta.
Pettymkset totta kai kuuluvat lapsen elämään ja ovat tarpeellisiakin. Se ei kuitenkaan tarkoita, että niitä oikein tieten tahtoen tulisi tuottaa joka hetki.
Kerroit, että omat lapsesi eivät mene virpomaan. Kysyitkö heidän mielipidettään mitenkään?