Mitä 80-luvulla tehtiin vapaa-ajalla?

Omat lapseni tekevät nyt ihan sitä samaa vapaa-ajalla kuin itse tein 80-luvulla: juoksevat räkä poskella kavereiden kanssa pitkin pihoja ja lähimetsiä, pelaavat palloa, rassaavat pyörillä, hyppivät hyppynarua, leikkivät rookileikkejä, talvella hiihtoa, pulkkamäkeä jne. Kavereiden luona yökyläilyä. Jopa ihan ne samat "purkkikset" ja "kirkkikset" vieläkin tuolla pihalla raikuu! Pelataan nyt lasten kanssa enemmän ja monipuolisempia lautapelejä, kuin itse omassa lapsuudessani.

Kanavatarjonnasta huolimatta katsovat vain Pikkukakkosta ja viikonloppu aamuisin Foxin lastenohjelmia, silloin tällöin dvd-elokuvia. 80-luvulla meillä ei ollut videonauhuria, mutta naapurissa oli. Muistan kun katsottiin mm. Tao Taota ja Olipa kerran elämää. Että ei meillä juurikaan ruudun ääressä vietetään nytkään aikaa. Toki lapsillani on nyt peliaikansa pari kertaa viikossa, mutta ei ole hirveästi pois muusta.

Kesälomalla olin pitkiä aikoja mummolassa, jossa oli maatila. Touhusin mummon ja leikin pikkuserkkuni kanssa. Samalla tavalla yritetään järjestää nyt joka kesä, että lapset pääsisivät mummolaan edes viikoksi ilman meitä vanhempia.

Perheenä kyläiltiin paljon. Ylipäätään kyläilykulttuuri oli todella vahvaa. Joka viikonloppu käytiin isovanhemmilla tai sukulaisilla. Joskus arki-iltoinakin. Lomalla käytiin tapaamassa kauempana asuvia sukulaisia, lomalla matkusteltiin sukulaisperheiden kanssa, juhlapyhät vietettiin sukulaisten kanssa. Kaukaisempienkin sukulaisten syntymäpäiville oli tapana saada kutsuja. Tosin en voi verrata tässä asiassa meidän nykyistä perhe-elämää lapsuuteni perheeseen, koska silloin meillä oli kaikki sukulaiset lähellä, nyt taas kaikki on satojen kilometrien päässä ja pääasiallinen yhteydenpito jää väkisinkin somen ja puhelimen varaan. Näkisin, että ainakin meidän perheessä tämän ajan tilalle on tullut erilaiset ohjatut harrastukset ym. sosiaalinen toiminta. Sukulaisia nähdään vain pidemmillä lomilla.

Vanhempani tekivät oikeastaan hyvin paljon samanlaisia asioita vapaa-ajallaan silloin kuin itse nyt: käsitöitä, kesällä kasvimaan pitoa, loppukesästä marjojen keruuta ja säilöntää. 80-luvun puolen välin jälkeen vanhempani rakensivat omakotitalon ja siitä alkoi normaalit omakotiasumiseen liittyvät puuhat: pihanhoitoa ja polttopuiden tekoa. Isäni harrasti kalastusta, metsästystä ja kaikenlaista nikkarointia. Äitini käsitöitä ja lenkkeilyä.

Ei ollut tylsää ja tekemisen puutetta silloin eikä nyt! :) En oikein ymmärrä, miksi nykyajan tekniikka ja some sulkisi jotain muuta pois? Tai että ilman mobiililaitteita ja somea ei olisi muuta tekemistä? Parhaillaanhan ne tukevat toisiaan ja antaa elämään lisää sisältöä!

Vierailija kirjoitti:

Miten 80-luvulla toimittiin jos kaveri eksyi baarissa tai muuten illan aikana?

Silloin pysyttiin porukassa ja mentiin paikalle kun oltiin sovittu. Jos joku eksyi, sitä jäätiin odottelemaan ja eksynyt myös etsiytyi takaisin eikä jäänyt mihinkään. 

Wiklundin kahvilassa vietimme aikaa paljon kauppatorin laidalla Turussa. Hampurilaisbaareissa, kahviloissa ja pizzerioissa käytiin myös tyttöjen kanssa. Näin sitä aikaa vietettiin 80-luvulla. Oli oikeaa sosiaalista elämää kun tavattiin ihmisiä kasvotusten päivittäin.

t.mies, eikä poika enää

80 luvulla oltiin ihmisten kanssa vapaa-ajalla

Käytiin kaupungilla katselemassa tyttöjä, diskossa tansimassa, elokuvissa, konserteissa, kuunneltiin radiota ja ääänilevyjä ja äänitettiin kappaleita kasetille, luettiin kirjoja ja aikakaus ja harrastelehtiä, räpläiltiin autoja,  pidettiin kotibileitä, harrasteltiin kaikenlaista urheilua, myös viihdepainotteisia kuten laskettelua ja surffilautailua, matkusteltiin ulkomailla, lähinnä Ruotsissa mutta jos rahat riitti niin kauempanakin, käytiin sukulaisten ja tuttujen luona kyläilemässä, harrastettiin kirjeenvaihtoa kauempana asuvien kamujen kanssa, laitettiin kontakti-ilmoituksia lehtiin jos ei heilaa onnistuttu iskemään diskoista,.......

Ei ollut persuja.

YouTuben resoluutio oli huonompi.

Ei ollut vapaa-ajan ongelmia minulla. Silloin oli töitä niin paljon kuin jaksoi tehdä ja niistä maksettiin kunnolla. Olin tuolloin lähes aina joko töissä tai kotona nukkumassa.

elettiin

Leikin barbeilla, luin sarjakuvalehtiä, pelasin pasianssia pelikorteilla, tein palapelejä (1000 palan), pelattiin Tetristä vai oliko se vasta 90-luvun puolella?

Ei todellakaan ollut tylsää, töissä kävin, viikonloppuisin käytiin kavereiden kanssa ravintoloissa ja discoissa, kuunneltiin lauantai-iltapäivisin radiosta Nuorten Sävellahjaa ja nauhoitettiin kasetille musiikkia. Tein myös erilaisia leikekirjoja urheilusta ja tv-elokuvista ja sarjoista. Elämä oli silloin paljon vapaampaa ja leppoisampaa nykyaikaan verrattuna. 

Olin nuori äiti. Ja vielä alussa kotona. Leikittiin duploilla ja legoilla, koottiin palapelejä, oltiin leikkipuistossa ja pikkulasten muskarissa, käveltiin kauppaan ostamaan kaikki hyllystä, ja käveltiin postiin ostamaan postimerkki kirjeeseen. Kahtena iltana viikossa mies oli lasten kanssa kun kävin piano- ja espanjantunnilla. Aikuisten kanssa kokattiin ja syötiin, katsottiin yhdessä joku elokuva (videot oli) tai pelattiin jotain peliä, tehtiin coctaileja, joskus mentiin tanssimaan ja joskus rock-konsertteihin, joskus ulos syömään.

Otin paljon valokuvia jotka liimasin albumeihin ja kirjoitin tekstit. Kirjoitin kirjeitä joita lähetin sukulaisille kuvien kera (Suomeen). Au-pairien kanssa ajeltiin viikpnloppuisin pikkureissuja pitkin Keski-Saksaa että näkivät muutakin kuin pelkän meidän pikkukaupungin, ja pyöräilimme paljon. Kävimme kirjastossa joka viikko ja kaikki tuntemani ihmiset lukivat paljon.

80-luvun lopussa lapset olivat koulussa ja minä 6-tunnin töissä, lapsillakin alkoivat pianotunnit ja n.k. Suomikoulu (kerran viikossa) ja uintiharrastus. Luettiin edelleen, askarreltiin, piirrettiin. Ihan oli tavallista elämää eli hyvää elämää.

Sitä mitä ei tunne, ei kaipaa.

Ai niin: Tietoa haettiin omista tietokirjoista tai kirjaston, niin että emme tyhmiksi jääneet vaikkei nettiä vielä ollut!

Pyöräiltiin, talvella käytiin luistelemassa, pelailtiin korttia ja lautapelejä, käytiin kävelyillä, tehtiin läksyjä ja luettiin kokeisiin, tehtiin käsitöitä..samaa kuin nuoret tekevät - kai - nytkin, mutta käytettiin niihin asioihin paljon enemmän aikaa. Nykyään ehkä harvinaisempaa: Minulla oli 21 kirjeenvaihtokaveria ulkomailta ja Suomesta muutama. Kirjoja tuli luettua paljon. Jotenkin nämä kirjoittelut harvenivat ja jäivät kuin tuli perhettä ja muuttoa, harmi. Mulla oli lukion ohessa siivoustyö, siihen aikaan maalla aika harva teki töitä koulun ohessa. 

Pelasin Oil Panicia, katsoin V2000-videoita, pyöräilin, hengailin jengin kanssa kartsalla. Nykyään ei näe sellaista nuorison hengailua, että kokoonnutaan joku kymmenen fillaria kadunkulmaan ja jauhetaan tunteja paskaa.

Vierailija kirjoitti:

Konttasin vielä 80-luvulla :)

Sitä se alkoholi teettää. Onneksi olet raitistunut.

Vierailija kirjoitti:

Miten 80-luvulla toimittiin jos kaveri eksyi baarissa tai muuten illan aikana?

SE jouduttiin ettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten 80-luvulla toimittiin jos kaveri eksyi baarissa tai muuten illan aikana?

SE jouduttiin ettiin.

Jos se 1980-luvulla baarissa eksynyt kaveri ei ole jo löytynyt, asiasta voisi jo ilmoittaa poliisille tai Kadonneet -ohjelmalle.

Vakavasti ottaen niin 1980- ja 1990-luvuilla se aikakäsitys oli ehkä nykyistä väljempi, sillä eihän vanhemmatkaan olleet koko ajan soittelemassa omille lapsilleen tai päinvastoin. Ei se ollut lankapuhelimien valtakaudella mikään ongelma vaan normaalitilanne. Jos halusi tavata naapuritalon kerrostalossa asuvaa kaveria, niin käytiin soittamassa ovikelloa ja pyydettiin mukaan.