Miten hyväksyä miehen uusi elämä? Petti, jätti, heti uusi nainen

Viehän se aluksi aikaa. Suhteuta asiaa muihin: minä menetin 15 vuotta ja 3 lastakin syntyi. Mutta nyt muutaman vuoden jälkeen olen uudelle naiselle mielettömän kiitollinen. Mies oli oikeasti itsekäs, laiska, omahyväinen, nautinnonhaluinen ja hauskaa bileseuraa, muttei hänestä arkielämään (eikä töihin) ollut. Joten helpompi näin, saan sentään Kelalta elatustuen, eikä tarvitse kustantaa äijän elämää. Ja sitä paitsi on mahdollista, että vielä joskus rakastun ihan kunnolliseen mieheen.

Voimia. Mieti, mitä opit tästä, ettet tee samaa virhettä uudelleen.

Ajan kanssa. Nyt vain etenet päivä kerrallaan. Jonain päivänä huomaat, ettei ajatus hänestä tunnu enää pahalta.

Olemalla tyytyväinen että näytti todellisen luonteensa ennen lapsia!

Vierailija kirjoitti:

Miten näiden asioiden kanssa oppii elämään? Miten tästä pääsee yli? Pettäminen selvisi minulle vasta kun katsoin salaa miehen viestejä, hänellä oli jo pidempään ollut sutinaa tämän naisen kanssa, oli tekstaillut tälle samaan aikaan kun oli minun seurassani. Mies muuttui etäiseksi. Ja nyt, jätti minut ja tapailee tätä uutta naistaan. Meillä ei ole lapsia, onneksi. Miten tästä pääsee alkuun ja jatkamaan elämää? Minua itkettää ajatuskin, että törmäisin heihin kaupassa tms. Tuntuu, että 6v elämästä valui hukkaan.

Miehille uuden suhteen aloittaminen tuntuu olevan todella helppoa. Monet heistä polkaisee uuden elämän ikään kuin nollasta, vaikka mukamas olivat edelliseen suhteeseen täysin sitoutuneita. Toki tällaisia nopeiden liikkeiden ihmisiä on naisissakin, mutta väitän, että vähemmän.

No mitä me muut voimme tehdä? Ainakin keskittyä omaan elämäämme. Pakottaa ajatukset pois siitä, mitä miehellä on nyt - mitä se loppujen lopuksi enää merkitsee? Omia tekemisiään ja sanomisiaan on hyvä vähän vatvoa, jos niistä vaikka jotakin ottaisi opikseen, mutta fakta on että sellaisiin asioihin, joihin ei pysty vaikuttamaan, ei kannata panostaa pätkän vertaa. Keskity siis ap oman elämäsi uudelleen rakentamiseen ja koeta ajatella, että mennyt on mennyttä ja jokainen on vastuussa omasta onnestaan. Pikku hiljaa helpottaa. Suru ja ahdistus tulee aaltoina, jotka ajan mittaan laimenevat.

terveisin "olin mieheni elämän suurin rakkaus - joka unohtui seuraavana päivänä"

No eroja sattuu. Kyllä niistä pääsee yli. Ja olisko parempi olla yhdessä, jos tietäisit hänen rakastavan toista, tai ainakin rakkauden sinuun loppuneen? Ei ihmistä voi omistaa.

Itke itkusi ja pää pystyyn.

Ajattele niin, ettei se ole sinun asia sen enempiä hyväksyä kuin jättää hyväksymättä. Se on nyt taaksejäänyttä elämää, se suhde ja miten teille kummallekin käy tästä eteenpäin, on kummankin oma asia. 

Se helpottaa sitten, kun lakkaat miettimästä asioita ex-miehesi kautta ja alat miettiä niitä omasta näkökulmastasi. Missä sinä olet nyt? Mitä sinulla on? Mitä sinä haluat? Mitä sinä voit tehdä itsesi hyväksi?

Jossain vaiheessa sillä ei ole enää mitään merkitystä, mitä se mies tekee ja kenen kanssa.

Alapeukku, koska katsoit saavasi urkkia toisen viestejä. Ehdoton turn-off.

Heikot sortuu elon tiellä, jännämies senkun porskuttaa.

Kuulehan, ei sun sitä tarvi hyväksyä. Helppoa, eikö niin? Jätä vaan tunkiolle.

Vierailija kirjoitti:

Heikot sortuu elon tiellä, jännämies senkun porskuttaa.

Voi pidä nyt jo pääsi kiinni :D. Onko pakko ihan joka jumalan ketjussa ruikuttaa jännämiehistä? Tajuatko ollenkaan miten paska mainos olet kilttimiehille? Otan ennen kymmenen pettävää jännämiestä kuin yhden tuollaisen vastenmielisen ulisijan.

Sillä uudella on joka päivä pelko perseessä siitä, että kokee kohtalosi. Miehesi on taas iso lapsi. Eihän lapsen kanssa voi tehdä lapsia. Sehän on henkistä pedofiliaa.

Aika auttaa. Ota suhde kokemuksen kautta, ja sentään ette ehtineet hankkia lapsia. Petetyksi tuleminen on kurjaa, mutta se on miehen häpeä.

Itke niin paljon kuin itkettää. Yritä välttää törmääminen mieheen ja uuteen. Ajan kanssa nouset ja menet eteenpäin, pian ei tunnu enää pahalta. Ja jos sitten satut törmäämään mieheen sattumalta, kävele pää pystyssä. Kyllä se siitä! <3

En voi olla väläyttämättä tätä asiaa täällä; Ensinnäkin, olen pahoillani puolestasi. MUTTA. Olen enemmän ja enemmän alkanut vakuuttumaan siitä, että suurin osa miehistä (ja miksei naisistakin) ei kertakaikkiaan ole yksiavioisia. Ihan oikeasti. Yksiaioisuus on vain ihmisten keksimä luonnonvastainen sääntö ja sen takia pettämisiä tapahtuu jatkuvasti.

Noin naiset tekee miehelle aina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heikot sortuu elon tiellä, jännämies senkun porskuttaa.

Voi pidä nyt jo pääsi kiinni :D. Onko pakko ihan joka jumalan ketjussa ruikuttaa jännämiehistä? Tajuatko ollenkaan miten paska mainos olet kilttimiehille? Otan ennen kymmenen pettävää jännämiestä kuin yhden tuollaisen vastenmielisen ulisijan.

No se on tullut jo selväksi että valinta kohdistuu aina jännämieheen. Omapahan on valintanne, joten turha odottaa minulta sympatiaa.

Olisitko halunnut eläätuollaisen miehen kanssa? Suosittelen jättämään omaan arvoonsa tuollaiset kusipäät. Ansaitset parempaa. Tuskin voit kauheasti arvostaa tyyppiä joka toimii tuolla tavalla. Jatka sinä elämääsi. Kyllä se karma hoitaa ja opettaa tällaiset pahantekijät.

Ei oo lapsia niin aika vähällä pääsee. Ei muuta kun uutta putkeen. 

Meillä on sama tilanne. Oli jo kerran aiemminkin ja silloin annoin anteeksi. Nyt ollaan taas tässä ja sydän tuhannen sirpaleina. Enää en tee samaa virhettä.

AP, olen ihan samassa tilanteessa. Lisänä se, että näen exää ja hänen uuttaan ihan joka päivä olosuhteiden pakosta, asutaan samalla suunnalla. Ja erosta kuukausi aikaa. Ihan tuskaa, kai tää kipu joku päivä helpottaa.

Voimia