Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kaikki 70-luvuilla syntyneet, millaista oli olla baarissa/yökerhoissa 90-luvulla?
17.03.2016 |
Kysyn vaan siksi, koska kiinnostaa. Synnyin v. 90 ja huomenna on vapaapäivä ja tissuttelen kotona kuunnellen 90-luvun parhaita biisejä :) Soiko nämä kaikki All that she wants, Captain Jack tms. ysärihitit joka puolella?
Kommentit (354)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pillurallin kruunaamaton kuningas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyn vaan siksi, koska kiinnostaa. Synnyin v. 90 ja huomenna on vapaapäivä ja tissuttelen kotona kuunnellen 90-luvun parhaita biisejä :) Soiko nämä kaikki All that she wants, Captain Jack tms. ysärihitit joka puolella?
Kyllä soi joka paikassa,baareissa,radiossa ym.
silloin oltiin liikenteessä kaikki viikonloput,pillurallia autoilla,yöt baarissa ym. Kesäisin mökkeiltiin myös paljon Ja ihan kaikki viikonloput,itse olin yleensä aina kuskina.
sain kortin -93 ,lankapuhelimella aina soittokierros kavereille kukamitämissä ja ei muutakuin corolla tulille.
mulla oli vielä tällainen hieman parempi "coupedexa"http://www.google.fi/search?q=toyota+corolla+coupe+te71&client=tablet-a…
mun hurja nuoruus jatkui hieman yli vuosituhannen vaihteen,autoissa aina takakontit täynnä subbareita ym.
mun kavereilla oli paljon toyotia pystylamppu carinaa,celicaa ja escortteja mk1-2 ja dx corollia ajettiin talviautoina paskaksi useampia,oli tuplakaasareita ym.
elämä oli jotenkin tosi helppoa ja kevyttä -90 luvulla palkalla pystyi vielä ostamaan kaikkea ja rellestämään.No ei nyt ihan kaikkialla soinut, kyllä rokkibaareissa soi silloinkin rokki ja miettikääpä minkälainen, kun suurin osa hyvistä rocklevyistä on 90-luvulla tehtyjä? :D
joo,ei sitä kaikkea voi muistaa näin pitkän ajan jälkeen,kuunneltiin mekin,kaija koota,tiktakkia,metallicaa,type o negativea,gunnareita,klamydiaa,kaverilla oli myös joku ihme innostus italodiscoon.
Kuunneltiinko jo silloin manowaria?Kuunneltiin Manowaria ja Halloweenia. Tukkahevi oli muotia, ei tosin ihan samalla tavalla kuin kasarilla. Ihan niin ison sen hiuskuontalon tarvinnut olla, mutta hevarilla piti olla pitkät hiukset ehdottomasti. Guns N´Roses oli suosittu, mulla itsellä oli tosi voimakas Metallica-vaihe just 90-luvulla. Kirk Hammett oli ihana :)
Nyt menee melkein kasarin puolelle. Kai Hansen lähti HElloweenista vuosikymmenten taitteessa ja perusti Gamma Rayn. Gamma Ray otti ohjelmistoonsa Helloweenin parhaita, jotka olivat Kai Hansenin kappaleita, mutta tuotti paljon uutta hyvää ja sen ensilevy Heading for tomorrow oli huippu, kuin Helloweenin parhaat, mutta eipä se kokoonpano sen enempää kunnolla yrittänytkään. Helloweenilta ei tullut enää sen jälkeen aikoihin mitään hyvää uutta, vaikka taitavat edelleen keikkailla. Samaa mieltä, että pitkät hiukset miehillä alkoi vähenemään Hard Rock porukoissakin ysärin edetessä.
Ja joku -79 sanoi, että Hard Rockia soitettiin mainiten HIMin. Niin sitä soitettiinkin, mutta vasta loppupuolella todella paljon sen mainitun Black albumin jälkeen. Him alkoi olla vasta aivan vuosituhannen taitteessa enemmän tunnettu.
Juu, Black on julkaistu 1991, joten totta kai on soitettu aiemmin kuin Himiä (jonka eka albumi alkoi soida 1997). Itse vain en ole kuullut Metallicaa baareissa ysärillä, minun aikoinani raskaammasta musiikista soitettiin tanssijoille vain Himiä. Siksi mainitsin sen. Ja sitä soitettiin kyllä jo ekasta albumista lähtien, ihan joka viikonloppu.
T: 200 / 217 / 220
Ps. Ihanaa olla "joku seiskaysi". Se saa minut kuulostamaan niin nuorelta <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä tuli mieleen yksi tärkeä juttu ysäriltä: saatananpalvontakohu. Kaikki mustaan pukeutuneet ja metallimusiikkia kuuntelevat nuoret olivat automaattisesti saatananpalvojia, joista keskusteltiin vakavasti monissa ajankohtaisohjelmissa. Metallimusiikkia pidettiin nuorisolle syvästi vahingollisena, siitä puhuttiin samalla tavalla kuin nyt puhutaan tietokonepeleistä.
T: 200 / 2017
Ei sitä enää oikeasti kohissu 90-luvulla, vaan Judas Priestkin vapautettiin backmasking syytteistä juuri vuonna 1990 joiden väitettiin aiheuttaneen 1988 parin hengen kuoleman. Backmaskingistä ja satanismista alettiin puhua jo -70 luvulla. Huipussaan se oli tuolloin kasarin loppupuolella, mutta jo 1989 Soundgarten parodioi kohua ja backmaskasi levylle tarinan joulupukista.
Judas Priestin artistit taas ihmettelivät oikeuskäsittelyä ja sitä, että minkä takia ylipäätään näkisivät sellaista vaivaa, kun heidän tavoite oli tehdä hyvää musiikkia. Sen väitetyn sanomankin olemassaolo oli kuulijan korvista kiinni.
Kyllä muuten Suomessa oli pahin paniikki nimenomaan ysärillä, montaa minunkin luokkalaistani opo jututti vakavissaan mustiinpukeutumisesta. Laitapa googleen hauksi Saatana kutsuu minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyn vaan siksi, koska kiinnostaa. Synnyin v. 90 ja huomenna on vapaapäivä ja tissuttelen kotona kuunnellen 90-luvun parhaita biisejä :) Soiko nämä kaikki All that she wants, Captain Jack tms. ysärihitit joka puolella?
Kyllä todellakin soi! Joka puolella koko ajan. :) Rafloissa poltettiin sisällä kaikkialla, baari-illan jälkeen tukka ja vaatteet lemus röökille, mikä oli ärsyttävää, sillä itse en polta. Ei ollu nettiä yleisessä käytössä silloin 90-luvun alussa eikä kännyköitä, eli mitään ei päivitetty mihinkään. Baareissa pidettiin hauskaa ja keskityttiin just siihen mitä oli.. harvoin oli kamera kellään mukana.
Olihan baarit savusta sinisenä vielä 2000-luvun alkupuoliskollakin, näköjään vuonna 2007 on ravintolat muuttuneet savuttomiksi. Muistan, kun erään baarin oven aukaisi joskus viikonloppuna, niin sieltähän pölähti melkoinen tupakansavu vastaan. Jotkut polttivat siellä jopa pilveäkin, itse en siellä uskaltanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä tuli mieleen yksi tärkeä juttu ysäriltä: saatananpalvontakohu. Kaikki mustaan pukeutuneet ja metallimusiikkia kuuntelevat nuoret olivat automaattisesti saatananpalvojia, joista keskusteltiin vakavasti monissa ajankohtaisohjelmissa. Metallimusiikkia pidettiin nuorisolle syvästi vahingollisena, siitä puhuttiin samalla tavalla kuin nyt puhutaan tietokonepeleistä.
T: 200 / 2017
Ei sitä enää oikeasti kohissu 90-luvulla, vaan Judas Priestkin vapautettiin backmasking syytteistä juuri vuonna 1990 joiden väitettiin aiheuttaneen 1988 parin hengen kuoleman. Backmaskingistä ja satanismista alettiin puhua jo -70 luvulla. Huipussaan se oli tuolloin kasarin loppupuolella, mutta jo 1989 Soundgarten parodioi kohua ja backmaskasi levylle tarinan joulupukista.
Judas Priestin artistit taas ihmettelivät oikeuskäsittelyä ja sitä, että minkä takia ylipäätään näkisivät sellaista vaivaa, kun heidän tavoite oli tehdä hyvää musiikkia. Sen väitetyn sanomankin olemassaolo oli kuulijan korvista kiinni.
Kyllä muuten Suomessa oli pahin paniikki nimenomaan ysärillä, montaa minunkin luokkalaistani opo jututti vakavissaan mustiinpukeutumisesta. Laitapa googleen hauksi Saatana kutsuu minua.
Kuulostaa, että koulunne opettajien sivistystaso ei ollut kovin korkealla. Meillä vanhemmat olisi nauraneet opettajat pihalle jos tuollaisesta olisi tullut tietoa. Riparillakin sai 1989 kuunnella jo Metallicaa tai muuta vastaavaa, ei pahimpia sanotuksia omaavia bändejä.
Onko muuten opon koulutus myös korkeakoulun opettajakoulutus vai onko se joku muu? Ainakin tuolta pohjalta arvaisin ennemmin opistotasoa.
226, kyllä se oli siihen aikaan ihan valtavirtaa. Tässä siitä dokkarista, jonka kehoitin sinua googlettamaan. Ettekö katsoneet tätä koulussa? Itse näin kaksi kertaa, ekaksi yläasteella ja sitten lukiossa.
"Luultavasti jokainen 80- tai 90-luvuilla syntynyt suomalainen, joka suoritti oppivelvollisuutensa uskonnontunnit evankelis-luterilaisesti, on ollut tekemisissä Marja-Liisa Mattilan (ent. Huhta) ohjaaman Saatana kutsuu minua –lyhärin kanssa. Kirkon tiedotuskeskuksen tilaama dokkari valmistui vuosikymmenellä, jota leimasi Yhdysvalloista evankelikalistien vanavedessä rantautunut ns. saatanapaniikki, uskomus koko yhteiskunnan läpäisevästä saatananpalvojien salaliitosta.
Kun kasarilla tämä rajoittui vielä Leo Mellerin, Jyrki Isohellan ja näiden kuppikuntalaisten varoituksiin rockin ja heavyn vaarallisuudesta, tuli saatanapaniikista valtavirtaa ysärillä, lehdistön ja herätysliikkeiden löydettyä toisensa. Käytännössä tämä tarkoitti, että Keijo Ahorinnan, Päivi Niemen ja Riku Rinteen kaltaiset uskomuksensa hyvän ja pahan kosmisesta kamppailusta tieteellisen näytön edelle sijoittaneet asiantuntijat pääsivät ihan oikeisiin sanomalehtiin varoittamaan kotimaisesta paholaisenpalvontabuumista.
Tietynlaisena ilmiön päätepisteenä voitaneen pitää vuoden 1998 Hyvinkään paloittelusurmaa (jotkut puheenvuorot kun typistivät moniongelmaisten syyllisten vaikuttimet metallimusiikkiin), joskin arkisempana todistusaineistona kävivät vuosikymmenellä yleistyneet hautarauhan häiritsemiset. Tosin esimerkiksi aiheesta väitellyt uskontotieteilijä Titus Hjelm katsoi aktiviteetin olleen pikemminkin yhteydessä muuhun murrosikäisten (ja miksei varttuneempienkin) ilkivaltaan. Trendi oli vain kääntynyt auton sivupeilien tärvelemisestä hautakivien kaatamiseen."
http://vajaatoimintasankari.blogspot.fi/2013/08/saatana-kutsuu-minua.ht…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, en ole huomannut yhtäkään viittausta Jyrkiin, tai siis JYRK: kuten se logossa kirjoitettiin :)
Sehän oli todella merkittävä tuon ajan nuorisoilmiö, iltapäivästä MTV3:lta tullut nuortenohjelma, jossa näytettiin myös paljon musiikkivideoita, etenkin kotimaisia, joita ei MusicTV :ltä tullut ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No soihan ne. Prodigy oli kova juttu.
Youre no good to me i dont need nobody, dont need no one, thats no good for me
Olihan se joo, kova juttu!
... Täytyy sanoa että nykyäajan nuoret tanssivat paremmin, seksikkämmin. Me lähinnä hypimme, tehtiin käsiliikkeitä..JA PASKAT! SILLOIN LIIKUTTIIN NOPIAAN! JA MYÖS JALAT! ERITYISESTI JALAT!
Niin, ekstaasipäissäänhän sitä tekee mieli liikkua musiikin tahtiin :D. Tässä mallia samalta aikakaudelta: www.youtube.com/watch?v=C8G8cdbPmp8
Enpä jaksa googlettaa. Muistan hyvin mitä aiheesta keskusteltiin, kun olin seurakunnan toiminnassa ja isoskoulutuksessa asiaa käytiin läpi kirkon työntekijöiden kanssa. Siis sitä käytiin läpi, että musiikkia on tuomittu iät ja ajat.
Tuolloin pahimman kohun jälkeen kirkolla alkoi olla omia hevibändejä. Kävin Julkujärvellä kirkon Ristirock tapahtumassakin, jossa silloin gospelbändit, mm. The Road ja etenkin Terapia soitti hyvinkin raskasta metallia. Muutkin kirkon muusikot, esimerkiksi Pekka Simojoki toivat kappaleisiinsa joitain elementtejä raskaasta metallista.
Olisikin ollut hauskaa joutua opon puhutteluun mustissa vaatteissa ja laittaa nenän eteen vaikka Terapian kappaleiden sanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
oisko tossa ysärin baarit aika pitkälti kiteytettynä :D
Katoin ensin että oliks siinä Juno juontamassa mut oliki Raymond Ebanks. :D
Missä on Minna O. ja Micaela M. nykyään? Miksei ne jääneet julkisuuteen?
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä tuli mieleen yksi tärkeä juttu ysäriltä: saatananpalvontakohu. Kaikki mustaan pukeutuneet ja metallimusiikkia kuuntelevat nuoret olivat automaattisesti saatananpalvojia, joista keskusteltiin vakavasti monissa ajankohtaisohjelmissa. Metallimusiikkia pidettiin nuorisolle syvästi vahingollisena, siitä puhuttiin samalla tavalla kuin nyt puhutaan tietokonepeleistä.
T: 200 / 2017
Minä kuuluin noihin joita pidettiin saatananpalvojina :D. Kuuntelen kyllä edelleen black metallia ja vaatteet on aika mustia ja tukka on tietysti pitkä. M34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläasteella mulla oli levenevälahkeiset farkut, erilaisia onlyn paitoja ja tennarit. Yleisesti ottaen levis 501:t olivat suositut. Asuin maalla. Pojilla oli mustat päällä, buutsit tai maiharit ja panimon mainoslippis. Vyöketjusta roikkui baarin narikkalappu. Tytöille oli tärkeää onnistua hiuskiekuran muotoilussa otsalle. Etenkin, jos oli permanentattu polkka keskijakaukselka. Siihen sellainen pieni nosto tehtiin otsatukkaan lakalla. T-paita ja sen päällä ruutuflanelli oli aika suosittu. Discoissa huojuttiin hitaita rednexin wish you were gere tahtiin. Myös scorpions ja metallica soi, ja offspring. Apulanta, klamydia ja tehosekoitin. HIM, se sekoitti kaikki.
Olin ekan kerran baarissa 1998. Tupakan haju jäi hiuksiin. 100 markkaa riitti hyvin koko yön hulinaan ja käteenkin jäi hiluja. Kuopiossa käytiin sirkkelissä tanssimassa. Rockabillyjä ja punkkareita oli aika paljon?
Prodigy oli kova. Brittipoppi, oasis ja blur, oli oma koulukuntansa.
Maalla ajettiin pilluralkia ja kaikki oli torilla. Enää harvoin kuulee niin hyvin basson tippuvan jo kilometrin päästä...
Mulla oli lukiossa kirppisvaatteita ja lyhyt poikatukka. Sinistä hilekynsilakkaa. Värjäsin hiukset punaisiksi. Sitten joskus oli hiusmaskaralla raitoja. Kavereiden kanssa katsottiin sinkkuelämää-sarjan eka kausi. Siis kun tuli ekan kerran.
Oli se mukavaa aikaa. Kuuntelen edelleen sen ajan rokkia ja grungea ja miehen kanssa joskus käydään kaupassa niin, että ylexin ysäriohjelma soi ja ajetaan kaupungilla vanha tuttu teinikierros. Nykyisin ei näy ketään missään, mopoilijat varmaan kotona pelaamassa ja harrastamassa järkeviä ja kunnianhimoisia asioita...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oisko tossa ysärin baarit aika pitkälti kiteytettynä :D
Katoin ensin että oliks siinä Juno juontamassa mut oliki Raymond Ebanks. :D
Missä on Minna O. ja Micaela M. nykyään? Miksei ne jääneet julkisuuteen?
Minna O. <3 Varmasti kaunein suomalainen nainen koskaan, olin teininä niin kateellinen hänen ulkonäöstään.
Tuossa juttua, mitä nykyään puuhaa: http://www.mtv.fi/viihde/televisio/artikkeli/missa-he-ovat-nyt-jyrki-ju…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
226, kyllä se oli siihen aikaan ihan valtavirtaa. Tässä siitä dokkarista, jonka kehoitin sinua googlettamaan. Ettekö katsoneet tätä koulussa? Itse näin kaksi kertaa, ekaksi yläasteella ja sitten lukiossa.
"Luultavasti jokainen 80- tai 90-luvuilla syntynyt suomalainen, joka suoritti oppivelvollisuutensa uskonnontunnit evankelis-luterilaisesti, on ollut tekemisissä Marja-Liisa Mattilan (ent. Huhta) ohjaaman Saatana kutsuu minua –lyhärin kanssa. Kirkon tiedotuskeskuksen tilaama dokkari valmistui vuosikymmenellä, jota leimasi Yhdysvalloista evankelikalistien vanavedessä rantautunut ns. saatanapaniikki, uskomus koko yhteiskunnan läpäisevästä saatananpalvojien salaliitosta.
Kun kasarilla tämä rajoittui vielä Leo Mellerin, Jyrki Isohellan ja näiden kuppikuntalaisten varoituksiin rockin ja heavyn vaarallisuudesta, tuli saatanapaniikista valtavirtaa ysärillä, lehdistön ja herätysliikkeiden löydettyä toisensa. Käytännössä tämä tarkoitti, että Keijo Ahorinnan, Päivi Niemen ja Riku Rinteen kaltaiset uskomuksensa hyvän ja pahan kosmisesta kamppailusta tieteellisen näytön edelle sijoittaneet asiantuntijat pääsivät ihan oikeisiin sanomalehtiin varoittamaan kotimaisesta paholaisenpalvontabuumista.
Tietynlaisena ilmiön päätepisteenä voitaneen pitää vuoden 1998 Hyvinkään paloittelusurmaa (jotkut puheenvuorot kun typistivät moniongelmaisten syyllisten vaikuttimet metallimusiikkiin), joskin arkisempana todistusaineistona kävivät vuosikymmenellä yleistyneet hautarauhan häiritsemiset. Tosin esimerkiksi aiheesta väitellyt uskontotieteilijä Titus Hjelm katsoi aktiviteetin olleen pikemminkin yhteydessä muuhun murrosikäisten (ja miksei varttuneempienkin) ilkivaltaan. Trendi oli vain kääntynyt auton sivupeilien tärvelemisestä hautakivien kaatamiseen."
http://vajaatoimintasankari.blogspot.fi/2013/08/saatana-kutsuu-minua.ht…
Aivan keksittyä, että joku saatananpalvojien pelko olisi tullut ysärillä valtavirraksi. Minä kävin varmaan nykyään vanhoillisimpana pidetyssä paikassa, Ryttylässä riparin -90 ja silloin kirkon oma rock ja metallimusiikkikin oli jo saanut vahvan jalansijan. Melkein koko ysärin nuorten suurimmassa kristillisessä tapahtumassa Maata Näkyvissä festareilla Turussa pääesiintyjinä oli raskaamman metallin bändejä.
Muistan kyllä, että ei sivistys ihan joka peräkyliä ja niiden opettajia tavoittanut. Kansanlähetyksen toiminnassa tai viidesläisissä ei musiikkia kuitenkaan ainakaan tuomittu, päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
226, kyllä se oli siihen aikaan ihan valtavirtaa. Tässä siitä dokkarista, jonka kehoitin sinua googlettamaan. Ettekö katsoneet tätä koulussa? Itse näin kaksi kertaa, ekaksi yläasteella ja sitten lukiossa.
"Luultavasti jokainen 80- tai 90-luvuilla syntynyt suomalainen, joka suoritti oppivelvollisuutensa uskonnontunnit evankelis-luterilaisesti, on ollut tekemisissä Marja-Liisa Mattilan (ent. Huhta) ohjaaman Saatana kutsuu minua –lyhärin kanssa. Kirkon tiedotuskeskuksen tilaama dokkari valmistui vuosikymmenellä, jota leimasi Yhdysvalloista evankelikalistien vanavedessä rantautunut ns. saatanapaniikki, uskomus koko yhteiskunnan läpäisevästä saatananpalvojien salaliitosta.
Kun kasarilla tämä rajoittui vielä Leo Mellerin, Jyrki Isohellan ja näiden kuppikuntalaisten varoituksiin rockin ja heavyn vaarallisuudesta, tuli saatanapaniikista valtavirtaa ysärillä, lehdistön ja herätysliikkeiden löydettyä toisensa. Käytännössä tämä tarkoitti, että Keijo Ahorinnan, Päivi Niemen ja Riku Rinteen kaltaiset uskomuksensa hyvän ja pahan kosmisesta kamppailusta tieteellisen näytön edelle sijoittaneet asiantuntijat pääsivät ihan oikeisiin sanomalehtiin varoittamaan kotimaisesta paholaisenpalvontabuumista.
Tietynlaisena ilmiön päätepisteenä voitaneen pitää vuoden 1998 Hyvinkään paloittelusurmaa (jotkut puheenvuorot kun typistivät moniongelmaisten syyllisten vaikuttimet metallimusiikkiin), joskin arkisempana todistusaineistona kävivät vuosikymmenellä yleistyneet hautarauhan häiritsemiset. Tosin esimerkiksi aiheesta väitellyt uskontotieteilijä Titus Hjelm katsoi aktiviteetin olleen pikemminkin yhteydessä muuhun murrosikäisten (ja miksei varttuneempienkin) ilkivaltaan. Trendi oli vain kääntynyt auton sivupeilien tärvelemisestä hautakivien kaatamiseen."
http://vajaatoimintasankari.blogspot.fi/2013/08/saatana-kutsuu-minua.ht…
Aivan keksittyä, että joku saatananpalvojien pelko olisi tullut ysärillä valtavirraksi. Minä kävin varmaan nykyään vanhoillisimpana pidetyssä paikassa, Ryttylässä riparin -90 ja silloin kirkon oma rock ja metallimusiikkikin oli jo saanut vahvan jalansijan. Melkein koko ysärin nuorten suurimmassa kristillisessä tapahtumassa Maata Näkyvissä festareilla Turussa pääesiintyjinä oli raskaamman metallin bändejä.
Muistan kyllä, että ei sivistys ihan joka peräkyliä ja niiden opettajia tavoittanut. Kansanlähetyksen toiminnassa tai viidesläisissä ei musiikkia kuitenkaan ainakaan tuomittu, päinvastoin.
No voi herranjestas sentään, ei ole keksittyä :D Elitkö sillä vuosikymmenellä ollenkaan? Asiasta on tehty mm. kaksi väitöskirjaa Helsingin yliopistolle: Hermosen Satanismi ja saatananpalvonta 1990-luvun suomalaisessa nuorisokulttuurissa (2006) ja Tituksen Saatananpalvonta, media ja suomalainen yhteiskunta (2005). Siitä vaan tutustumaan vähän oman poteron ulkopuolelle.
Asuin Helsingissä ja Vantaalla noina vuosina, joten mistään maalaiskylistä ja sivistymättömyydestä on nyt aika turha puhua. Esimerkiksi tuo mainitsemani dokkari on kuulunut ihan yleiseen opetussuunnitelmaan, siksi sitä on näytetty kouluissa kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
226, kyllä se oli siihen aikaan ihan valtavirtaa. Tässä siitä dokkarista, jonka kehoitin sinua googlettamaan. Ettekö katsoneet tätä koulussa? Itse näin kaksi kertaa, ekaksi yläasteella ja sitten lukiossa.
"Luultavasti jokainen 80- tai 90-luvuilla syntynyt suomalainen, joka suoritti oppivelvollisuutensa uskonnontunnit evankelis-luterilaisesti, on ollut tekemisissä Marja-Liisa Mattilan (ent. Huhta) ohjaaman Saatana kutsuu minua –lyhärin kanssa. Kirkon tiedotuskeskuksen tilaama dokkari valmistui vuosikymmenellä, jota leimasi Yhdysvalloista evankelikalistien vanavedessä rantautunut ns. saatanapaniikki, uskomus koko yhteiskunnan läpäisevästä saatananpalvojien salaliitosta.
Kun kasarilla tämä rajoittui vielä Leo Mellerin, Jyrki Isohellan ja näiden kuppikuntalaisten varoituksiin rockin ja heavyn vaarallisuudesta, tuli saatanapaniikista valtavirtaa ysärillä, lehdistön ja herätysliikkeiden löydettyä toisensa. Käytännössä tämä tarkoitti, että Keijo Ahorinnan, Päivi Niemen ja Riku Rinteen kaltaiset uskomuksensa hyvän ja pahan kosmisesta kamppailusta tieteellisen näytön edelle sijoittaneet asiantuntijat pääsivät ihan oikeisiin sanomalehtiin varoittamaan kotimaisesta paholaisenpalvontabuumista.
Tietynlaisena ilmiön päätepisteenä voitaneen pitää vuoden 1998 Hyvinkään paloittelusurmaa (jotkut puheenvuorot kun typistivät moniongelmaisten syyllisten vaikuttimet metallimusiikkiin), joskin arkisempana todistusaineistona kävivät vuosikymmenellä yleistyneet hautarauhan häiritsemiset. Tosin esimerkiksi aiheesta väitellyt uskontotieteilijä Titus Hjelm katsoi aktiviteetin olleen pikemminkin yhteydessä muuhun murrosikäisten (ja miksei varttuneempienkin) ilkivaltaan. Trendi oli vain kääntynyt auton sivupeilien tärvelemisestä hautakivien kaatamiseen."
http://vajaatoimintasankari.blogspot.fi/2013/08/saatana-kutsuu-minua.ht…
Aivan keksittyä, että joku saatananpalvojien pelko olisi tullut ysärillä valtavirraksi. Minä kävin varmaan nykyään vanhoillisimpana pidetyssä paikassa, Ryttylässä riparin -90 ja silloin kirkon oma rock ja metallimusiikkikin oli jo saanut vahvan jalansijan. Melkein koko ysärin nuorten suurimmassa kristillisessä tapahtumassa Maata Näkyvissä festareilla Turussa pääesiintyjinä oli raskaamman metallin bändejä.
Muistan kyllä, että ei sivistys ihan joka peräkyliä ja niiden opettajia tavoittanut. Kansanlähetyksen toiminnassa tai viidesläisissä ei musiikkia kuitenkaan ainakaan tuomittu, päinvastoin.
No voi herranjestas sentään, ei ole keksittyä :D Elitkö sillä vuosikymmenellä ollenkaan? Asiasta on tehty mm. kaksi väitöskirjaa Helsingin yliopistolle: Hermosen Satanismi ja saatananpalvonta 1990-luvun suomalaisessa nuorisokulttuurissa (2006) ja Tituksen Saatananpalvonta, media ja suomalainen yhteiskunta (2005). Siitä vaan tutustumaan vähän oman poteron ulkopuolelle.
Asuin Helsingissä ja Vantaalla noina vuosina, joten mistään maalaiskylistä ja sivistymättömyydestä on nyt aika turha puhua. Esimerkiksi tuo mainitsemani dokkari on kuulunut ihan yleiseen opetussuunnitelmaan, siksi sitä on näytetty kouluissa kaikille.
Se, että sinä nyt tätä koko ajan vakuuttelet, ei tee asiaa yleiseksi. Väitöskirjoja ja dokkareita tehdään vaikka mistä aiheesta riippumatta yleisyydestä. Saatananpalvonta iso juttu 90-luvulla? Ei tosiaan.
Vierailija kirjoitti:
No jos puhutaan vuosista 90-95 ja 95-00 niin millainen pukeutuminen ja kampaukset oli silloin in? Oliko miehillä joku keskijakaus tai blondattu geelitukka ja puuhelmet. -ap
90-95 miehillä farkut ja ruutupaidat. Naisilla pienet reput.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No soihan ne. Prodigy oli kova juttu.
Youre no good to me i dont need nobody, dont need no one, thats no good for me
Olihan se joo, kova juttu!
... Täytyy sanoa että nykyäajan nuoret tanssivat paremmin, seksikkämmin. Me lähinnä hypimme, tehtiin käsiliikkeitä..JA PASKAT! SILLOIN LIIKUTTIIN NOPIAAN! JA MYÖS JALAT! ERITYISESTI JALAT!
Niin, ekstaasipäissäänhän sitä tekee mieli liikkua musiikin tahtiin :D.
Huumeiden käyttö on aina pienen piirin harrastus. Minä tai oikeastaan kukaan muukaan tuttuni ei törmätty huumeisiin ollenkaan 90-luvulla. No, okei joku ehkä oli kannabista kokeillut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
226, kyllä se oli siihen aikaan ihan valtavirtaa. Tässä siitä dokkarista, jonka kehoitin sinua googlettamaan. Ettekö katsoneet tätä koulussa? Itse näin kaksi kertaa, ekaksi yläasteella ja sitten lukiossa.
"Luultavasti jokainen 80- tai 90-luvuilla syntynyt suomalainen, joka suoritti oppivelvollisuutensa uskonnontunnit evankelis-luterilaisesti, on ollut tekemisissä Marja-Liisa Mattilan (ent. Huhta) ohjaaman Saatana kutsuu minua –lyhärin kanssa. Kirkon tiedotuskeskuksen tilaama dokkari valmistui vuosikymmenellä, jota leimasi Yhdysvalloista evankelikalistien vanavedessä rantautunut ns. saatanapaniikki, uskomus koko yhteiskunnan läpäisevästä saatananpalvojien salaliitosta.
Kun kasarilla tämä rajoittui vielä Leo Mellerin, Jyrki Isohellan ja näiden kuppikuntalaisten varoituksiin rockin ja heavyn vaarallisuudesta, tuli saatanapaniikista valtavirtaa ysärillä, lehdistön ja herätysliikkeiden löydettyä toisensa. Käytännössä tämä tarkoitti, että Keijo Ahorinnan, Päivi Niemen ja Riku Rinteen kaltaiset uskomuksensa hyvän ja pahan kosmisesta kamppailusta tieteellisen näytön edelle sijoittaneet asiantuntijat pääsivät ihan oikeisiin sanomalehtiin varoittamaan kotimaisesta paholaisenpalvontabuumista.
Tietynlaisena ilmiön päätepisteenä voitaneen pitää vuoden 1998 Hyvinkään paloittelusurmaa (jotkut puheenvuorot kun typistivät moniongelmaisten syyllisten vaikuttimet metallimusiikkiin), joskin arkisempana todistusaineistona kävivät vuosikymmenellä yleistyneet hautarauhan häiritsemiset. Tosin esimerkiksi aiheesta väitellyt uskontotieteilijä Titus Hjelm katsoi aktiviteetin olleen pikemminkin yhteydessä muuhun murrosikäisten (ja miksei varttuneempienkin) ilkivaltaan. Trendi oli vain kääntynyt auton sivupeilien tärvelemisestä hautakivien kaatamiseen."
http://vajaatoimintasankari.blogspot.fi/2013/08/saatana-kutsuu-minua.ht…
Aivan keksittyä, että joku saatananpalvojien pelko olisi tullut ysärillä valtavirraksi. Minä kävin varmaan nykyään vanhoillisimpana pidetyssä paikassa, Ryttylässä riparin -90 ja silloin kirkon oma rock ja metallimusiikkikin oli jo saanut vahvan jalansijan. Melkein koko ysärin nuorten suurimmassa kristillisessä tapahtumassa Maata Näkyvissä festareilla Turussa pääesiintyjinä oli raskaamman metallin bändejä.
Muistan kyllä, että ei sivistys ihan joka peräkyliä ja niiden opettajia tavoittanut. Kansanlähetyksen toiminnassa tai viidesläisissä ei musiikkia kuitenkaan ainakaan tuomittu, päinvastoin.
No voi herranjestas sentään, ei ole keksittyä :D Elitkö sillä vuosikymmenellä ollenkaan? Asiasta on tehty mm. kaksi väitöskirjaa Helsingin yliopistolle: Hermosen Satanismi ja saatananpalvonta 1990-luvun suomalaisessa nuorisokulttuurissa (2006) ja Tituksen Saatananpalvonta, media ja suomalainen yhteiskunta (2005). Siitä vaan tutustumaan vähän oman poteron ulkopuolelle.
Asuin Helsingissä ja Vantaalla noina vuosina, joten mistään maalaiskylistä ja sivistymättömyydestä on nyt aika turha puhua. Esimerkiksi tuo mainitsemani dokkari on kuulunut ihan yleiseen opetussuunnitelmaan, siksi sitä on näytetty kouluissa kaikille.
Se, että sinä nyt tätä koko ajan vakuuttelet, ei tee asiaa yleiseksi. Väitöskirjoja ja dokkareita tehdään vaikka mistä aiheesta riippumatta yleisyydestä. Saatananpalvonta iso juttu 90-luvulla? Ei tosiaan.
Kannattaa lukea ne väitöskirjat niin tietää, mitä niissä sanotaan :) Enkä ole MISSÄÄN KOHTAA väittänyt, että saatananpalvonta olisi ollut yleistä vaan sanoin, että silloin oli saatanapaniikki. Se on ihan tosiasia, tässä taas yksi linkki, jossa tekstin lisäksi kaksi aikansa (1993 ja 1996) ohjelmaakin: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/06/21/saako-saatanaa-palvoa#media=808…
Sinä sen sijaan et osaa perustella kuin oman kokemuksesi kautta. Missä oma näyttösi asiasta? Muukin kuin paikallisen kirkon tapahtumien muistelu?
Alue: Aihe vapaa
Ei sitä enää oikeasti kohissu 90-luvulla, vaan Judas Priestkin vapautettiin backmasking syytteistä juuri vuonna 1990 joiden väitettiin aiheuttaneen 1988 parin hengen kuoleman. Backmaskingistä ja satanismista alettiin puhua jo -70 luvulla. Huipussaan se oli tuolloin kasarin loppupuolella, mutta jo 1989 Soundgarten parodioi kohua ja backmaskasi levylle tarinan joulupukista.
Judas Priestin artistit taas ihmettelivät oikeuskäsittelyä ja sitä, että minkä takia ylipäätään näkisivät sellaista vaivaa, kun heidän tavoite oli tehdä hyvää musiikkia. Sen väitetyn sanomankin olemassaolo oli kuulijan korvista kiinni.