Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Apua! Perheenjäsenen itsemurhayritykset ahdistavat.
17.03.2016 |
Lyhyesti: elämäni tärkein ihminen on yrittänyt muutaman kerran itsemurhaa. Ei siis uhkaillut vaan yrittänyt. Ei ole puhunut asiasta etukäteen eli mitään varoitusta ei koskaan tule.
Nyt olen tilanteessa että asia ahdistaa päivittäin ja jatkuva ajatus siitä että se tapahtuu uudelleen, kalvaa mieltä. Jos hän ei vastaa puhelimeen niin paniikinomainen ajattelu iskee taas päälle. Olen puhunut joillekin ystäville mutta en enää kehtaa koska en halua kuormittaa ketään jutuillani.
Tuntuu etten vain pääse asiasta yli vaikka syytä ehkä olisi. Onko kellään kokemusta samasta tilanteesta ja onko neuvoja mistä apua voisi saada? Joistakin neuvontapaikoista olen saanut vastauksen että apua voi saada vain silloin, jos itsemurha käytännössä toteutuu. Eli jos olisin itsemurhan tehneen läheinen.
Kommentit (11)
Terveyskeskuksessa on näitä psykiatrisia sairaanhoitajia, joiden kanssa voi käydä juttelemassa. Saisitkohan sellaiselle aikaa? Mun mielestä sulle kuuluisi kyllä kriisiapukin. Kannattaa oikeasti pyrkiä aika määrätietoisesti keskusteluavun piiriin. Yksi kaveri meni aivan raiteiltaan läheisen itsemurhan vuoksi, ja yhtä kuluttavaa tuo jatkuva pelkokin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On syytäkin ahdistaa! Olisit sairas, jos tilanne ei ahdistaisi sinua.
Et ehkä saa hoitoa yrittäjän läheisenä, mutta sinun kuuluu saada hoitoa ahdistukseesi. Eli ihan mielenterveystoimistosta varaat ajan ahdistuksen vuoksi. Ahdistuksen syy ei ole este omalle hoidollesi.
Vierailija kirjoitti:
Nyt läheinen avun piiriin. Heti.
On ollut sairaalahoidossa muutaman viikon. Mutta ei häntä siellä jatkuvasti voida pitää. Lääkäri katsonut ettei kärsi mielenterveysongelmista, noista yrityksistä huolimatta. - AP
Kammottaa ajatuskin että itsellä ois vastaava tilanne. VOIMIA! :(
Vierailija kirjoitti:
Terveyskeskuksessa on näitä psykiatrisia sairaanhoitajia, joiden kanssa voi käydä juttelemassa. Saisitkohan sellaiselle aikaa? Mun mielestä sulle kuuluisi kyllä kriisiapukin. Kannattaa oikeasti pyrkiä aika määrätietoisesti keskusteluavun piiriin. Yksi kaveri meni aivan raiteiltaan läheisen itsemurhan vuoksi, ja yhtä kuluttavaa tuo jatkuva pelkokin on.
Kuluttava on juuri oikea sana. Tuo jatkuva pelko on juuri sellaista. Yleislääkäriltä pyysin lähetettä jotta olisin päässyt keskustelemaan vaikka vain sen yhden kerran jonkun mielenterveysammattilaisen kanssa. Lähetettä en saanut koska kuulemma sille "ei toistaiseksi ole edellytyksiä". Ja kunnan rahat ovat vähissä. Toki senkin ymmärrän. Silti harmittaa että edes yhteen keskustelukertaan ei ole mahdollisuuksia. -AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveyskeskuksessa on näitä psykiatrisia sairaanhoitajia, joiden kanssa voi käydä juttelemassa. Saisitkohan sellaiselle aikaa? Mun mielestä sulle kuuluisi kyllä kriisiapukin. Kannattaa oikeasti pyrkiä aika määrätietoisesti keskusteluavun piiriin. Yksi kaveri meni aivan raiteiltaan läheisen itsemurhan vuoksi, ja yhtä kuluttavaa tuo jatkuva pelkokin on.
Kuluttava on juuri oikea sana. Tuo jatkuva pelko on juuri sellaista. Yleislääkäriltä pyysin lähetettä jotta olisin päässyt keskustelemaan vaikka vain sen yhden kerran jonkun mielenterveysammattilaisen kanssa. Lähetettä en saanut koska kuulemma sille "ei toistaiseksi ole edellytyksiä". Ja kunnan rahat ovat vähissä. Toki senkin ymmärrän. Silti harmittaa että edes yhteen keskustelukertaan ei ole mahdollisuuksia. -AP
Mites seurakunta? perheasiain neuvottelukeskuksesta saa ilmaista parisuhdeapua, mutta saiskohan sieltä muunkinlaista keskusteluapua? Enkä nyt tarkoita uskonnollista, sielunhoidollista, vaan ihan tuosta tilanteesta. Kannattaa kysyä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveyskeskuksessa on näitä psykiatrisia sairaanhoitajia, joiden kanssa voi käydä juttelemassa. Saisitkohan sellaiselle aikaa? Mun mielestä sulle kuuluisi kyllä kriisiapukin. Kannattaa oikeasti pyrkiä aika määrätietoisesti keskusteluavun piiriin. Yksi kaveri meni aivan raiteiltaan läheisen itsemurhan vuoksi, ja yhtä kuluttavaa tuo jatkuva pelkokin on.
Kuluttava on juuri oikea sana. Tuo jatkuva pelko on juuri sellaista. Yleislääkäriltä pyysin lähetettä jotta olisin päässyt keskustelemaan vaikka vain sen yhden kerran jonkun mielenterveysammattilaisen kanssa. Lähetettä en saanut koska kuulemma sille "ei toistaiseksi ole edellytyksiä". Ja kunnan rahat ovat vähissä. Toki senkin ymmärrän. Silti harmittaa että edes yhteen keskustelukertaan ei ole mahdollisuuksia. -AP
Mites seurakunta? perheasiain neuvottelukeskuksesta saa ilmaista parisuhdeapua, mutta saiskohan sieltä muunkinlaista keskusteluapua? Enkä nyt tarkoita uskonnollista, sielunhoidollista, vaan ihan tuosta tilanteesta. Kannattaa kysyä!
Voisin tietysti koittaa seurakunnan kautta vaikka en kuulu kirkkoon, mutta jos sillä ei ole tässä merkitystä.
Ja kiitos myös viesti #8 kirjoittajalle linkeistä! -AP
Jotenkin kummaksun joidenkin lääkärien/hoitajien/neuvontapalveluiden näkemystä, että apua saa vasta sitten kun itsemurha on toteutunut. Siinä vaiheessa kriisi on jo kärjistynyt joskus niin pahastikin, ettei siinä jälkipuinti enää auta. Tälläisissä ja muissakin vastaavissa asioissa pitäisi panostaa ennaltaehkäisyyn eikä herätä vasta kun homma on jo kärjistynyt. Uskomatonta toimintaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Nyt läheinen avun piiriin. Heti.