Lue keskustelun säännöt.
Huhtikuussa avautuu uusi kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi
15.03.2016 |
Kommentit (41)
Käyttäjä14 kirjoitti:
Miten ruotsin pakollisuus haittaa tasa-arvoa
Tasa-arvolla ilmeisesti tarkoitetana tässä sitä, että pakkosuomi ruotsinkielisille on täysin eri asia kuin pakkoruotsi suomenkielisille. Kuitenkin pakkoruotsia puolustellaan sillä, että onhan pakkosuomikin. Kuitenkin pakkosuomi on aidosti tarpeellisen pääkielen opiskelua ja ruotsinkieliset ovat jatkuvassa suomen kylvyssä, joten oppiminen on ihan toisenlaista kuin pakkoruotsin, johon useimmat suomenkieliset eivät koskaan törmää koululuokan ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luokkaerot kasvaa, koska ruotsinkieliset napsii parhaat duunit ihan vaan koska osaavat ruotsia.
Kyllä niitä vapaaehtoisia suomenkielisiä ruotsin opiskelijoita riittää. Nytkin ne, jotka ovat oppineet ruotsin tarpeeksi hyvin, voivat hakea töitä, joissa edellytetään ruotsia taitoa. Turha kuvitella, että kuka tahansa pakkoruotsin lukenut, jonka ruotsin taito on "Luffe kom hit"-tasolla voisi hakea jotain Nordea-konsernin Tukholman paikkaa. Tai voi tietysti hakea muttei tulla valituksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes pohjoismaisissa yrityksissä kuten Nordea ja Sonera, ei tarvita ruotsin taitoa konsernitehtävissä. Vain paikallistason tehtävissä (siis Ruotsissa ruotsia, Suomessa suomea jne).
Monen ison yrityksen nordic-pääkonttori on Tukholmassa. Vaikka sähköpostit jenkkeihin hoidetaan englanniksi, kokouksissa ja puhelimessa puhutaan ruotsia.
Perustuslain mukainen oikeus hoitaa asioitaan äidinkielellään tarkoittaa myös, että moniin virkoihin täällä palkataan kaksikielinen eikä ummikkosuomenkielistä.
Ja nimenomaan näiden yritysten konsernin työkielenä käytetään ENGLANTIA, eli kokoukset, pöytäkirjat yms. ovat englanniksi. Puhelimessa toki voi käyttään ihan sitä kieltä, mitä puhujat itse haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes pohjoismaisissa yrityksissä kuten Nordea ja Sonera, ei tarvita ruotsin taitoa konsernitehtävissä. Vain paikallistason tehtävissä (siis Ruotsissa ruotsia, Suomessa suomea jne).
Monen ison yrityksen nordic-pääkonttori on Tukholmassa. Vaikka sähköpostit jenkkeihin hoidetaan englanniksi, kokouksissa ja puhelimessa puhutaan ruotsia.
Perustuslain mukainen oikeus hoitaa asioitaan äidinkielellään tarkoittaa myös, että moniin virkoihin täällä palkataan kaksikielinen eikä ummikkosuomenkielistä.Ja nimenomaan näiden yritysten konsernin työkielenä käytetään ENGLANTIA, eli kokoukset, pöytäkirjat yms. ovat englanniksi. Puhelimessa toki voi käyttään ihan sitä kieltä, mitä puhujat itse haluavat.
Pakkoruotsittajille tulee yllätyksenä mm. se, että tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät oikeasti ymmärrä toisiaan, vaan hekin käyttävät yhteiskielenä englantia. Samoin islantilaiset ja ruotsalaiset. Ainoastaan ruotsi ja norja ovat sen verran lähellä toisiaan, että jotenkin ymmärtävät toisiaan omilla kielillään. Englanti ei siis ole yhteisenä kielenä pelkästään pakkoruotsista kiukuttelevien suomalaisten vuoksi.
Ruotsia osaavat voivat työllistyä Ruotsiin ja Norjaan. Muut voivat jäädä työttömiksi ja tälläkin hetkellä kohtalotovereita riittää. Lisää työttömiähän tämän maan talous juuri kaipaa. Ulkomaa, jossa useimmat Suomalaiset työskentelevät, on Ruotsi ja nykyään juurikin asiantuntijatehtävissä. Ruotsihan se ensimmäisenä kannattaa poistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsia osaavat voivat työllistyä Ruotsiin ja Norjaan. Muut voivat jäädä työttömiksi ja tälläkin hetkellä kohtalotovereita riittää. Lisää työttömiähän tämän maan talous juuri kaipaa. Ulkomaa, jossa useimmat Suomalaiset työskentelevät, on Ruotsi ja nykyään juurikin asiantuntijatehtävissä. Ruotsihan se ensimmäisenä kannattaa poistaa.
Mutta kumpi on muna ja kumpi kana? Johtuisiko Ruotsin suosio työskentelymaana siitä, että pakkoruotsin vuoksi muita kieliä ei ole juurikaan luettu?
Mutta nykyään on helppo mennä töihin mihin tahansa EU-maahan. Miksi Suomen valtion tehtävä on kouluttaa työvoimaa juuri Ruotsia varten? Esim. saksan ja ranskan taidolla avautuu paljon laajemmmat työmahdollisuudet.
Olen läpäissyt yliopistossa virkamiesruotsin ja todellisuussa osaisin varata hotellihuoneen tai tilata ruokaa ruotsiksi. Työasioissa ei mitään mahdollisuuksia pärjätä ruotsiksi. Osaan yhtä paljon tai vähän saksaa, vaikka luin sitä vain lukiossa muutaman kurssin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä kampanja on tarkoitettu vain ja ainoastaan venäjän lukemisen lisäämiseksi. Jokainen allekirjoittanut tukee Putinin pyrkimyksiä saada poliittista vaikutusvaltaa suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kampanja on tarkoitettu vain ja ainoastaan venäjän lukemisen lisäämiseksi. Jokainen allekirjoittanut tukee Putinin pyrkimyksiä saada poliittista vaikutusvaltaa suomessa.
Tai ehkä taustalla onkin EU-liittovaltion kannattajat, jotka haluavat lisätä saksan ja ranskan opiskelua ???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokkaerot kasvaa, koska ruotsinkieliset napsii parhaat duunit ihan vaan koska osaavat ruotsia.
Joo, ne joissa pääsee pyyhkimään ruotsinkielisten vanhusten pyllyjä.
Oikeasti hyvissä duuneissa tarvita nykyään ihan muita kieliä.
Muitakin, mutta myös ruotsia. Kokemusta on.
No osaatko mainita jonkun tällaisen "hyvän duunin"?
Vierailija kirjoitti:
Ruotsia osaavat voivat työllistyä Ruotsiin ja Norjaan. Muut voivat jäädä työttömiksi ja tälläkin hetkellä kohtalotovereita riittää. Lisää työttömiähän tämän maan talous juuri kaipaa. Ulkomaa, jossa useimmat Suomalaiset työskentelevät, on Ruotsi ja nykyään juurikin asiantuntijatehtävissä. Ruotsihan se ensimmäisenä kannattaa poistaa.
Itse olen työllistynyt sekä Ruotsiin että Norjaan osaamatta juuri ollenkaan ruotsia. Eikä sille ole kyllä ollut mitään tarvettakaan, koska englantia puhumme joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin: kannatan kielivalintojen vapaaehtoisuutta. Luxemburgin malli olisi paras, eli tarjolla olisi runsas valikoima opiskeltavia kieliä ja jokainen lapsi oppisi 2-3 vierasta kieltä valintansa mukaan. En tosin tiedä, kuinka tämä resurssien puolesta etenkin pienemmillä paikkakunnilla mahdollistettaisiin.
Mutta. Hävetkää kommentoijat, aggressiivisista kommenteistanne paistaa kotoa opittu asenne "herrakansan pakkoruotsia" vastaan. Itse tulen puhtaasti duunariperheestä, mutta meillä ruotsia arvostettiin eikä arvosteltu. Törmäsin yhteiskunnan (mielestäni huolestuttavan pakkomielteisiin) asenteisiin siis vasta yläasteella, kun luokkatoverit kieltäytyivät kotoa opittujen asenteiden vuoksi opiskelemasta ja jännä kun eivät sitten oppineetkaan. Opettelin ruotsin, vieläpä seudulla jossa alle 1% puhuu ruotsia äidinkielenään, ja nykyään käytän sitä päivittäin sujuvasti ja mielelläni, sillä olen muuttanut rannikolle. Nykyisen työnikin sain osittain ruotsintaitoni ansiosta, ja kyllä, meillä on konttori myös Tukholmassa. Ruotsin opiskelusta on omalla kohdallani koitunut pelkkää hyvää, joten älkääpä yleistäkö uhoamalla, ettei siitä edes mitään hyötyä ole. Ei toki kaikille olekaan, mutta joillekin kyllä paljonkin, kuten mistä tahansa kielitaidosta.
Saksa ja ranska ovat huomattavasti vaikeampia kieliä kuin ruotsi. Ei löydy nykynuorilta sisua lukea oikein kumpaakaan. Helppoon elämään tottuneet teinit jättävät kielen jo alkeiden jälkeen, koska se nykylukiossa onnistuu. Saksan opena tiedän, mistä puhun. Ruotsin valinnaisuus ei tilannetta muuttaisi, koska nuo kielet olisivat edelleen vaikeita ha vaatisivat ponnistelua, mikä teinejä ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saksa ja ranska ovat huomattavasti vaikeampia kieliä kuin ruotsi. Ei löydy nykynuorilta sisua lukea oikein kumpaakaan. Helppoon elämään tottuneet teinit jättävät kielen jo alkeiden jälkeen, koska se nykylukiossa onnistuu. Saksan opena tiedän, mistä puhun. Ruotsin valinnaisuus ei tilannetta muuttaisi, koska nuo kielet olisivat edelleen vaikeita ha vaatisivat ponnistelua, mikä teinejä ei kiinnosta.
No sittenhän pakkoruotsittajat olisivat tyytyväisiä, kun ruotsi valittaisiin ihan VAPAAEHTOISESTI saksan ja ranskan sijaan?
Ruotsia nyt vain ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.
Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Peukku ylös kuka teistä pakkoruotsia opiskelleista osaa ruotsia niin hyvin että voi palvella ruotsinkielisiä sillä?
RKP ilmoitti taannoisten Oulun kuntaliitoskeskustelujen aikana, että suomenkielistä EI VOI KOSKAAN kurssittaa niin hyväksi ruotsin käyttäjäksi, että hän voisi antaa täysipainoista palvelua ruotsinkielisille kuntalaisille.
Se lausunto pudotti pohjan kokonaan pois pakolliselta ruotsin opetukselta.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsia nyt vain ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.
Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
Eli siis toisinsanoen ruotsin kielen pakollisuudelle ei ole olemassa mitään järkeviä perusteita.
Käyttäjä14 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edes pohjoismaisissa yrityksissä kuten Nordea ja Sonera, ei tarvita ruotsin taitoa konsernitehtävissä. Vain paikallistason tehtävissä (siis Ruotsissa ruotsia, Suomessa suomea jne).
Monen ison yrityksen nordic-pääkonttori on Tukholmassa. Vaikka sähköpostit jenkkeihin hoidetaan englanniksi, kokouksissa ja puhelimessa puhutaan ruotsia.
Perustuslain mukainen oikeus hoitaa asioitaan äidinkielellään tarkoittaa myös, että moniin virkoihin täällä palkataan kaksikielinen eikä ummikkosuomenkielistä.No ne jotka haluaa työskennellä Nordeassa saa opiskella sitä ruotsia niin paljon kuin maittaa. Ei kuitenkaan pakoteta kaikkia 5.4 miljoonaa suomalaista siihen.
Ei pakoteta, vaan palkataan ne jotka osaa. Luokkaerot kasvaa.
Jotkut vain valitsevat jäädä sinne alempaan luokkaan.
Nuoria ei kouluteta ensi sijassa sen takia, mikä heidän mielestään on kivaa, vaan sen takia, mitä yhteiskunta tarvitsee. Yhteiskunta tarvitsee koulutettuja ihmisiä, jotka oman erikoisalansa hallitsemisen lisäksi myös osaa elää yhteiskunnassamme lainkuuliaisena, kulttuuristamme monipuolisesti nauttivana ja yhteiskuntaan rakentavasti osallistuvana henkilönä. Yhteiskunnan etujen mukaista siis on, että henkilö A, joka on lahjakas tekniikassa ja matematiikassa sekä pärjää kohtuullisen hyvin ruotsissa, syrjäyttää henkilön B, joka on lahjakas tekniikassa ja matematiikassa ja on huono ruotsissa siksi että sabotoi ruotsinopetusta. A on nimittäin - oikeasti - lahjakkaampi, aikuisempi ja parempaa kansalaisainesta kuin B, ja A:han kannattaa investoida.
Sosiaalisesti lahjaton nörtti, joka ei viitsi opetella sosiaalisia taitoja, koska pitää tietokonekomponenttien kanssa nyhräämistä tai elektroniikan kanssa säheltämistä tärkeämpänä, on huonoa kansalaisainesta. Lahjakkailla ihmisillä on oikeus koulutukseen vain ja ainoastaan sillä ehdolla, että he käyttävät lahjakkuuttaan yhteiskuntamme hyväksi, muuten he ovat täyttä painolastia, jota ei kuulukaan päästää opiskelemaan. Ei yhteiskunnalla ole mitään velvollisuutta järjestää moniongelmaisille nörteille ilmaista nörttikoulutusta, elleivät nörtit viitsi tehdä yhtään mitään ottaakseen kontaktia muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Pakkoruotsi tuli vasta peruskoulun myötä 70-luvulla. Miten ruotsinkielisten palvelut turvattiin ennen sitä? VArmaan samaa systeemiä voidaan käyttää uudestaan.