Lue keskustelun säännöt.
Peittääkö muut epävarmuutensa kovaääniseen, puheliaaseen
19.02.2006 |
käytökseen?
Mä teen joskus niin ja se ärsyttää mua itteäni koska tunnen itseni kaksnaamaseks kun esitän kauhean rentoa ja oikeesti olen ujo jännittäjä tyyppi....en tiedä mistä lie kummunnut tuollainen tapa.....joku suojamuuri varmaan kun pienenä sain aina kuulla olevani liian hiljainen....
Kommentit (11)
En vaan jaksa olla hiljaa. Ujo en kyllä oo, enkä epävarma sosiaalisissa suhteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tutussa porukassa pälättää ku papupata
sillä se mene niin pahaksi ettei siinä meinaa suunvuoroa muut saada ja jos saakin niin se kyllä puhuu päälle. ärsyttävää.
ei tuu itelle niin huono omatunto!!!
Pahinta mustakin on hiljaset hetket ja jos on eksynyt jonkun oikein hiljasen seuraan....tulee aina sellanen olo, että se varmaan kuuntelee liiankin tarkkaan mitä paskaa jauhan ja ottaa kaiken turhan " tosissaan" ja arvioi mut ihmisenä väärin....
Ootteko huomannu, että hiljasella odotetaan usein kuitenkin olevan jotain painavaa sanottavaa ja lärpättäjää pidetään helpommin sellasena " ohitettavana"
T:ap
osaa kuunnella eikä oo ns. sosiaalista silmää. Siis tajua sitä, että muutkin voi haluta viedä keskustelua johonkin suuntaan, ei vaan se yks pälättäjä. Oon tietoisesti opetellut olemaan hiljaa ja rauhallisena ja vaikeeta on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun itse hölöttää. Jälkeenpäin se harmittaa, ja välillä tunnen itseni tosi moukaksi kun saatan vaikka keskeyttää.
Ujoksi ei muo moni edes arvaa, tuskin kukaan. Parhaimmalle ystävällekkin kun kerroin ensi kerran, ei millään meinannut uskoa.
Tuntuu aina, että varmaa ärsytän hiljaisempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tämän yhden rauhattoman sielun jutuille haukotellessa
sitten, kun olisi itsellä vastakommentin paikka, niin ei ehdikkään sanoa sitä vaan se hetki menee ohi. Tuntuu, että ei saa sanotuksi mitään järkevää koko keskusteluun muuta kuin joo, jaa, niinkö...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt sitten taas 26v. en usko et kukaan voi sanoa musta samaa.. Kyl se itteetä vituttaa välistäin, ku huomaa päivän päätteeksi, että on hölöttäny kaikkee mahdollista sontaa ja volyymit kaakossa.
Varsinkin hiljaiset hetket mulle kamalia... aina tilanteiden jälkeen mua harmittaa, että olin niin paljon äänessä ja kuuntelin niin vähän...