Irtisanoutuminen jos ei pidä työstään ja on siinä huono

Mitä jos alat nyt hakea uutta työtä tai opiskelupaikkaa ja irtisanoudut vasta sitten? Karenssia tulee, jos omaehtoisesti irtisanoudut, ei siinä auta selittää että en pidä työstäni.

Kannattaisi tietysti etsiä uusi työpaikka, mutta helppoa se ei näinä aikoina ole. Inrtovertille sopii monenlaiset alat. Minkälainen olisi se unelmatyösi, mitä haluat tehdä ja missä olet hyvä? Mikä kiinnostaa?

En tiedä mikä kiinnostaisi ja tuntuu etten missään ole erityisen hyvä. Ehkä joku somistaminen mutta onko heille töitä ja elääkö palkalla? Nyt on AMK koulutus. Tein vuosia koulun jälkeen huonompia hommia ja ammattitaitokin ruosteessa ja tiedot. En halua tälle alalle kuitenkaan lisäopiskelua.

Ap

Ja mielenkiinnot on ehkä perinteiset muoti ja sisustaminen, jonkin verran kestävä kulutus ym. Luonnonmukaisuus.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ja mielenkiinnot on ehkä perinteiset muoti ja sisustaminen, jonkin verran kestävä kulutus ym. Luonnonmukaisuus.

Ap

Eli hömppä kiinnostaa. Siitä on vaikea keskivertoihmisen saada ammatti. 

Minusta kannattaa irtisanoutua ilman uutta työpaikkaa tai opiskelusuunnitelmia vain, jos oikeasti on niin loppu että mielenterveys alkaa olla jaksamisen rajoilla. Silloin nyt ei muuta voi kuin pelastaa itsensä, vaikka tulisikin karenssi. Mutta jos jotenkin jaksaa, minusta kannattaisi jatkaa sen aikaa että saa suunniteltua jatkon eikä jää tyhjän päälle.

Introverteille sopivat toki monetkin alat. Itse valitsin alani ihan sen perusteella, missä saa todennäköisesti olla rauhassa ja tehdä yksin. En ollut tietokoneista ollenkaan kiinnostunut, mutta valitsin IT-alan ihan siksi että ajatus yksin koodailusta tuntui ihanalta. Ja ei ole ala odotuksia pettynyt: nykyisin saan tehdä pääosin etänä kotoa työnsä, eli ihmisiä ei juuri tarvitse nähdä edes, vain sähköpostilla kommunikoida välillä.

Jaksaisitko sinnitellä vielä sen verran, että saat edes jotakin säästöön? Jos jäät työttömäksi rahattomana, alku on melko rankkaa. Se kolmen kuukauden karenssihan sulle tulee. Sossusta voit tietenkin hakea apua, mutta siinäkin voi kestää jonkin aikaa, eikä sossun luukku ole mikään mieltä ylentävä paikka.

Sinuna lähtisin opiskelemaan. Ei ole järkeä sinnitellä huonopalkkaisissa aspa-töissä ikuseisti, jos yhtään on hoksottimia ja pärjää koulun penkillä. Mä sinnittelin kaupan kassatätinä melkein 10 vuotta, vaikka vihasin työtäni joka hemmetin päivä. Onneksi sitten kouluttauduin ihan toiselle alalle. Ei se opiskeluaikakaan mitään ruusuilla tanssimista ollut, mutta mieli kohentui huomattavasti, kun oli edes jotakin tulevaisuudennäkymiä. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta kannattaa irtisanoutua ilman uutta työpaikkaa tai opiskelusuunnitelmia vain, jos oikeasti on niin loppu että mielenterveys alkaa olla jaksamisen rajoilla. Silloin nyt ei muuta voi kuin pelastaa itsensä, vaikka tulisikin karenssi. Mutta jos jotenkin jaksaa, minusta kannattaisi jatkaa sen aikaa että saa suunniteltua jatkon eikä jää tyhjän päälle.

Introverteille sopivat toki monetkin alat. Itse valitsin alani ihan sen perusteella, missä saa todennäköisesti olla rauhassa ja tehdä yksin. En ollut tietokoneista ollenkaan kiinnostunut, mutta valitsin IT-alan ihan siksi että ajatus yksin koodailusta tuntui ihanalta. Ja ei ole ala odotuksia pettynyt: nykyisin saan tehdä pääosin etänä kotoa työnsä, eli ihmisiä ei juuri tarvitse nähdä edes, vain sähköpostilla kommunikoida välillä.

Eikö tarvitse olla harrastuneisuutta taustalla tai matemaattisesti lahjakas? Olen huono matematiikassa. Ja myös koneilla. Tuo yksintyöskentely kyllä kiinnostaa. Voisin yksin tehdä vaikka miten pitkiä päiviä. Ikää vain kohta 40v ja en usko että kukaan palkkaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ja mielenkiinnot on ehkä perinteiset muoti ja sisustaminen, jonkin verran kestävä kulutus ym. Luonnonmukaisuus.

Ap

No nyt naurattaa nuo hömppöalat. Ei niistä elantoa saa, unohda koko juttu. Mäkin tykkään kivoista koltuista ja tykkään asetella maljakoita ja sohvatyynyjä mut ei musta silti sisustussuunnittelijaksi ole.

Taidat olla niitä, joille koskaan käy mikään. Ihan sama minkä ammatin hankit, niin et ikinä viihdy siinä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta kannattaa irtisanoutua ilman uutta työpaikkaa tai opiskelusuunnitelmia vain, jos oikeasti on niin loppu että mielenterveys alkaa olla jaksamisen rajoilla. Silloin nyt ei muuta voi kuin pelastaa itsensä, vaikka tulisikin karenssi. Mutta jos jotenkin jaksaa, minusta kannattaisi jatkaa sen aikaa että saa suunniteltua jatkon eikä jää tyhjän päälle.

Introverteille sopivat toki monetkin alat. Itse valitsin alani ihan sen perusteella, missä saa todennäköisesti olla rauhassa ja tehdä yksin. En ollut tietokoneista ollenkaan kiinnostunut, mutta valitsin IT-alan ihan siksi että ajatus yksin koodailusta tuntui ihanalta. Ja ei ole ala odotuksia pettynyt: nykyisin saan tehdä pääosin etänä kotoa työnsä, eli ihmisiä ei juuri tarvitse nähdä edes, vain sähköpostilla kommunikoida välillä.

Eikö tarvitse olla harrastuneisuutta taustalla tai matemaattisesti lahjakas? Olen huono matematiikassa. Ja myös koneilla. Tuo yksintyöskentely kyllä kiinnostaa. Voisin yksin tehdä vaikka miten pitkiä päiviä. Ikää vain kohta 40v ja en usko että kukaan palkkaa.

Ap

Ei mulla ollut mitään harrastuneisuutta, ja lyhyen matematiikan lukiossakin luin. Ihan täysin matemaattisesti tollona itseäni pidin. Mutta tunsin erään tyypin joka oli alalla ja vakuutti, että vaikka opinnoissa saa vähän taistella kun ei ole matematiikkaihmisiä, niin itse työssä matematiikkaa ei tarvita. Ja oikeassa oli. Kyllä se yliopistolla matematiikan appron suorittaminen oli vaikeaa ja paria kurssia kävin useamman kerrankin tenttimässä kun ei heti mennyt läpi. Mutta niistä peruskursseista päästyä ei niin mitään ongelmia. Ja töissä ei tosiaan ole jotain peruskoulun ala-asteen matemattiikkaa kummempaa tarvinnut ikinä.

Nämä työt tosiaan on minusta aika yksinkertaisia, eivätkä vaadi mitään erityislahjakkuutta tai taitoja. Vain sitä että aina kun tulee uusia tekniikoita (niitä tulee jatkuvasti), jaksaa perehtyä niihin kunnolla ja sitten vaan alkaa soveltaa. Suunnilleen keskivertoälykäs ihminen kyllä pärjää tällä alalla, jos vaan haluaa, ei ole mitään ihmeellistä vaativaa. Lähinnä vaatii tylsyyden sietokykyä, koska ne tekniikat ja asiat itsessään on aika tylsiä ja kuivia. Mutta itse siedän tylsyyttä oikein mielellään kun sitä vasten saan tehdä työtä yksin rauhassa ja lisäksi on erittäin hyvä palkka.

Vaikea saada säästöön jos jo nyt osa-aikatyössä ja tiukkaa muutenkin. Ainakin aikaa voi mennä parikin vuotta säästää karenssirahat. Olen kohta taas siinä pisteessä että tarvitsen burnout lomaa. Mitä en haluaisi. En oikein tiedä mitä tehdä. Jatkunut jo vuosia tilanne

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ja mielenkiinnot on ehkä perinteiset muoti ja sisustaminen, jonkin verran kestävä kulutus ym. Luonnonmukaisuus.

Ap

Noi on harrastuksia ja duuni on duunia. Aika harva saa tehdä sitä, mitä rakastaa tai sitten sille työlle pitää todella omistautua eikä sekään usein riitä. Jos sinusta ei ole asiakaspalvelijaksi niin tuskin myöskään somistajaksi, jossa miellyttäminen on tärkeää.

Tee joku netin uratesti ja lähde kokonaan uudelle polulle. Somistelet sitten omalla ajalla.

Alapas nyt aktiivisesti käydä mielentervtstossa ja pistä vireille psykoterapia. Voit hyvinkin päästä työkyvyttömyyseläkkeelle 10v päästä.

Voitko puhua vaikka esimiehelle tilanteestasi? Jos antaa potkut, hyvä niin? Jos ei niin varmaan yrittää helpottaa tilannetta.

Kannatan! Lähdin erityisen vittumaisesta työstä kuukausi sitten ja hyvin pyyhkii. Rahaa ei ole, mutta kaikkea ei rahalla saakkaan, mielenterveys on yksi niistä. Ennemmin tolkuissaan ja köyhä, kuin karvan verran varakkaampi (paska palkka, myös melkein aina myöhässä) ja pöönautin partaalla.

Oletko AP hakenut sairaslomaa? Se voisi auttaa ainakin alkuun niin, että saat hengähdystauon ja voit sen aikana miettiä, mitä teet seuraavaksi.

Hei sinä koodaaja? Mikä sun koulutus on?

Vierailija kirjoitti:

Oletko AP hakenut sairaslomaa? Se voisi auttaa ainakin alkuun niin, että saat hengähdystauon ja voit sen aikana miettiä, mitä teet seuraavaksi.

En ole nyt hakenut sairaslomaa. Olen ollut viimeksi viime vuonna sairaslomalla.

T:ap

Mutta jos irtisanoudun niin eikö minut voida määrätä kauemmas töihin tai jopa samaan paikkaan karenssin uhalla?

Ap

Älä irtisanoudu itse. Ala mahdottomaksi ja hanki potkut niin vältät karenssin.