Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista. Mikä lääkäri ottaisi huomioon oireet eikä vaan tuijottaisi labra-arvoja?

Mä menin endol kun terkkaris ei otettu vakavasti. Endo hyppäsi melkein seinään! Miksi syöt lääkkeitä, sun arvothan on olleet täysin normaalit? Sanoi, ettei keskeistä ole matalat tai korkeat arvot vaan niiden loogiset suhteet toisiinsa. Thyroxin lopetettiin asteittain ja tilalle D-vitamiini. Nykyisin voin paremmin kuin koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos Suomenmaassa olisi niin monella hypotyreoosi kuin ihmiset luulee, niin joku ennätys siitä tehtäisiin. Kun oireet VÄSYTTÄÄ JA UUVUTTAA johtuu niin monesta muustakin jutusta. Esim masennusta tai työuupumusta harva haluaa myöntää.

Minä taas olen sitä mieltä että suomi on täynnä laiminlyötyjä kilpirauhaspotilaita, joiden elämästä suurin osa jää elämättä taudin takia. Ja tätä ei haluta myöntää. Mikä tarve sulla on vähätellä toisten sairauksia? Ehkä kannattais mennä terapiaan niin pääsisit tasapainoon itsesi kansa, eikä tarvitsis olla tuollainen passiivisaggressiivinen, ikävä ihminen. Suomessa on huomattavan paljon taipumusta tähän vahvasti periytyvään sairauteen, jonka lisäksi monessa maassa lääkärit ottavat huomioon sen, että Tsernobylin ysinlaskeumia tuli tänne- ja sehän aiheuttaa kilpirauhasongelmia. Masennus ja työuupumus voivat myös olla seurausta vajaatoiminnasta. Itselläni ensimmäinen oire jonka huomaan kun lääktystä on aika tarkistaa, on se, että olen aivan stressaantunut. En huomaa, että väsymyksen tähden arjen hallintakyky heikkenee ja asiat alkavat kuormittaa. Masennusta ei todellakaan ole. Muutenkin elän terveellisesti. Mun mielestä on uskomatonta, että joku kehtaa tätä vähätellä. Kilpirauhasen vajaatoiminta estää elämästä normaalia elämää ja aiheuttaa salakavalaa uupumusta, joka ei ole masennusta, mutta huonontaa elämänlaatua. Kun lääkitys on kohdillaan, uupumus sun muu väistyy saman tien. Minä en usko, että perus lääkärikoulutuksella voi saada riittävää pätevyyttä tän vaivan hoitoon ja arvovallan säilyttääkseen pitää sitten sössöttää mitä sattuu. Onneksi on lääkäreitä, joilla on ollut nöyryyttä ihan oikeasti perehtyä asiaan.

No jos menee lääkäriin ja kertoo suvun kilpirauhasdiagnoosit kyllä ne lääkärit osaavat asiaan tarttua. Omat diagnoosit ja vaatimukset lääkityksen suhteen ei taida kovin järkevää olla.

Varmasti kilpirauhasen vajaatoiminnan ongelmana on oireiden epämääräisyys, niin moni muukin voi aiheuttaa samanlaisia. Vähän sama kuin keliakiassa, maha voi oireilla, sitten ihmiset itse päättää sen johtuvan keliakiasta. Ruokavalio on helppo muutaa, noita hormoneja tuskin kannattaa turhaan syödä. En minä jaksa uskoa, että lääkärit uhalla potilaita kiusaisivat. Selkeät tapaukset jotka itse tiedän ovat saaneet heti lääkityksen, sitä oikeaa annosta vaan on jonkun aikaa etsitty. Eikä noissa selkeissä tapauksissakaan nuo oireet noin hirveän rajoittavia ole ollut, jotenkin tuntuu, että osa ihmisistä kokee kaiken niin voimakkaasti, voimakkaammin kuin mikään lääketiede kykenee ennustamaan.

Vierailija kirjoitti:

Noiden kilpirauhasvaivojen parissa säätää niin monenmoista potilasta ja lääkäriä, että kyllä siinä yksi jos toinenkin on välillä sekaisin.

Valitettavasti Suomessa on tuhansia ihmisiä, jotka syövät täysin turhaan kilpirauhaslääkkeitä. Sitten on niitä, jotka eivät syö niitä, vaikka kärsivät kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Ihmisillä on nykyisin monenmoista väsymystä ja hiustenlähtöä, mutta kaikki ei johdu aina kilpirauhasesta. Monella kilpirauhaspotilaalla on myös monenlaista muuta vaivaa. Myöskään turha hormonien popsiminen ei aina tilannetta auta; joskus jopa pahentaa. Kilpirauhashormoni kyllä aivan varmasti piristää, kun sitä annostellaan elimistöön liikaa. Siinä kuitenkin sekoitetaan koko systeemi. Ojasta allikkoon.

Terveyskeskuksessa harvoin lähdetään millekään vapaalle linjalle noissa asioissa. Kannattaa varmasti asioida yksityisellä, jos haluaa sen mielipiteen, joka on omasta mielestä oikea.

Taisit kirjoittaa tuohon jo vastaavia vähätteleviä kommentteja. Oletkos joku katkeroitunut terveyskeskuslääkäri? Minulla oli tosi vakavaksi päässyt vajaatoiminta. Näkyi vain vasta-aineissa. Terveyskeskuslääkäri katsoi ne pari perustestiä ja sanoi että eipäs täällä mitään ole. Yksityinen katsoi sitten ne vasta-aineetkin. Olin lähes työkyvytön siinä vaiheessa. Puhumattakaan siitä, etten jaksanut elää minkäänlaista sosiaalista elämää ja lapsetkin hoidin juuri ja juuri. Sain elämäni kirjaimellisesti takaisin kun lääkitys alkoi. Edelleen kun olen asioinut terveyskeskuksessa, lääkäri ei "kuule" kun puhun kilpirauhasesta. Kun minulle tuli liikatoimintaa liian suuresta annoksesta, hän ei reagoinut siihen mitenkään vaan alkoi pohtia astman mahdollisuutta. Törkeää väittää, että yksityisellä puolella potilas voisi ostaa diagnoosin sairauteen jota ei ole. Minä olisin varmaan jo kuollut rytmihäiriöön tai siihen että joku kerta pyörtyessäni olisin lyönyt pääni, jos olisin  jäänyt terveyskeskuksen armoille. Toistan. Olin todella vakavasti sairas. Terveyskeskuslääkärin mukaan minua ei vaivannut mikään. Korkeintaan laiskuus.

Vierailija kirjoitti:

Mä menin endol kun terkkaris ei otettu vakavasti. Endo hyppäsi melkein seinään! Miksi syöt lääkkeitä, sun arvothan on olleet täysin normaalit? Sanoi, ettei keskeistä ole matalat tai korkeat arvot vaan niiden loogiset suhteet toisiinsa. Thyroxin lopetettiin asteittain ja tilalle D-vitamiini. Nykyisin voin paremmin kuin koskaan.

Varmaan just noin, siksi ei kannatakaan omin päin alkaa päättämään lääkitystään. Jos itse on lukenut epämääräisiä juttuja ja kuunnellut yksittäisten ihmisten kokemuksia ei kannata ehkä lääkäreitä ruveta neuvomaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noiden kilpirauhasvaivojen parissa säätää niin monenmoista potilasta ja lääkäriä, että kyllä siinä yksi jos toinenkin on välillä sekaisin.

Valitettavasti Suomessa on tuhansia ihmisiä, jotka syövät täysin turhaan kilpirauhaslääkkeitä. Sitten on niitä, jotka eivät syö niitä, vaikka kärsivät kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Ihmisillä on nykyisin monenmoista väsymystä ja hiustenlähtöä, mutta kaikki ei johdu aina kilpirauhasesta. Monella kilpirauhaspotilaalla on myös monenlaista muuta vaivaa. Myöskään turha hormonien popsiminen ei aina tilannetta auta; joskus jopa pahentaa. Kilpirauhashormoni kyllä aivan varmasti piristää, kun sitä annostellaan elimistöön liikaa. Siinä kuitenkin sekoitetaan koko systeemi. Ojasta allikkoon.

Terveyskeskuksessa harvoin lähdetään millekään vapaalle linjalle noissa asioissa. Kannattaa varmasti asioida yksityisellä, jos haluaa sen mielipiteen, joka on omasta mielestä oikea.

Taisit kirjoittaa tuohon jo vastaavia vähätteleviä kommentteja. Oletkos joku katkeroitunut terveyskeskuslääkäri? Minulla oli tosi vakavaksi päässyt vajaatoiminta. Näkyi vain vasta-aineissa. Terveyskeskuslääkäri katsoi ne pari perustestiä ja sanoi että eipäs täällä mitään ole. Yksityinen katsoi sitten ne vasta-aineetkin. Olin lähes työkyvytön siinä vaiheessa. Puhumattakaan siitä, etten jaksanut elää minkäänlaista sosiaalista elämää ja lapsetkin hoidin juuri ja juuri. Sain elämäni kirjaimellisesti takaisin kun lääkitys alkoi. Edelleen kun olen asioinut terveyskeskuksessa, lääkäri ei "kuule" kun puhun kilpirauhasesta. Kun minulle tuli liikatoimintaa liian suuresta annoksesta, hän ei reagoinut siihen mitenkään vaan alkoi pohtia astman mahdollisuutta. Törkeää väittää, että yksityisellä puolella potilas voisi ostaa diagnoosin sairauteen jota ei ole. Minä olisin varmaan jo kuollut rytmihäiriöön tai siihen että joku kerta pyörtyessäni olisin lyönyt pääni, jos olisin  jäänyt terveyskeskuksen armoille. Toistan. Olin todella vakavasti sairas. Terveyskeskuslääkärin mukaan minua ei vaivannut mikään. Korkeintaan laiskuus.

Vasta-aineetkaan eivät vielä merkitse, että ihmisellä olisi vajaatoiminta automaatisesti. Se on merkki autoimmuunitulehduksesta. Siitä, että kilpirauhanen voi ajautua toiminnan häiriöön. Eihän esim. veressä oleva reumatekijäkään tarkoita, että ihmisellä olisi automaattisesti reuma.

Ikävä kyllä näihin kilpirauhasvaivoihin ongelmallisimmin suhtautuvat usein ihmiset, joilla on jokin muu selkeä syy oireilleen. Sehän ei tarkoita sitä, etteikö ihminen voisi kärsiä myös vajaatoiminnasta, mutta jotkut ihmiset nyt vain päättävät, että heidän vaivoilleen syynä on kilpirauhanen. Aina kyse ei ole vähättelystä vaan siitä, että ihmiset eivät yksinkertaisesti ole aina oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

37: voimia sinulle, kannattaa varmaan sitten keskustella lääkärin kanssa masennuksen mahdollisuudesta

Kiitos sulle :)t. 32. Olen aloittanut voxran ja katson piristynkö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noiden kilpirauhasvaivojen parissa säätää niin monenmoista potilasta ja lääkäriä, että kyllä siinä yksi jos toinenkin on välillä sekaisin.

Valitettavasti Suomessa on tuhansia ihmisiä, jotka syövät täysin turhaan kilpirauhaslääkkeitä. Sitten on niitä, jotka eivät syö niitä, vaikka kärsivät kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Ihmisillä on nykyisin monenmoista väsymystä ja hiustenlähtöä, mutta kaikki ei johdu aina kilpirauhasesta. Monella kilpirauhaspotilaalla on myös monenlaista muuta vaivaa. Myöskään turha hormonien popsiminen ei aina tilannetta auta; joskus jopa pahentaa. Kilpirauhashormoni kyllä aivan varmasti piristää, kun sitä annostellaan elimistöön liikaa. Siinä kuitenkin sekoitetaan koko systeemi. Ojasta allikkoon.

Terveyskeskuksessa harvoin lähdetään millekään vapaalle linjalle noissa asioissa. Kannattaa varmasti asioida yksityisellä, jos haluaa sen mielipiteen, joka on omasta mielestä oikea.

Taisit kirjoittaa tuohon jo vastaavia vähätteleviä kommentteja. Oletkos joku katkeroitunut terveyskeskuslääkäri? Minulla oli tosi vakavaksi päässyt vajaatoiminta. Näkyi vain vasta-aineissa. Terveyskeskuslääkäri katsoi ne pari perustestiä ja sanoi että eipäs täällä mitään ole. Yksityinen katsoi sitten ne vasta-aineetkin. Olin lähes työkyvytön siinä vaiheessa. Puhumattakaan siitä, etten jaksanut elää minkäänlaista sosiaalista elämää ja lapsetkin hoidin juuri ja juuri. Sain elämäni kirjaimellisesti takaisin kun lääkitys alkoi. Edelleen kun olen asioinut terveyskeskuksessa, lääkäri ei "kuule" kun puhun kilpirauhasesta. Kun minulle tuli liikatoimintaa liian suuresta annoksesta, hän ei reagoinut siihen mitenkään vaan alkoi pohtia astman mahdollisuutta. Törkeää väittää, että yksityisellä puolella potilas voisi ostaa diagnoosin sairauteen jota ei ole. Minä olisin varmaan jo kuollut rytmihäiriöön tai siihen että joku kerta pyörtyessäni olisin lyönyt pääni, jos olisin  jäänyt terveyskeskuksen armoille. Toistan. Olin todella vakavasti sairas. Terveyskeskuslääkärin mukaan minua ei vaivannut mikään. Korkeintaan laiskuus.

Tiesitkös, että noista vasta-ainemäärityksiä ei käytetä kilpirauhasen _vajaatoiminnan_ diagnostiikkaan, vaan kilpirauhasen autoimmuunitautien tunnistamiseen. Siksi niitä ei määritetä automaattisesti kilpirauhastutkimuksissa, sillä usein (mutta ei aina) perus kilpirauhaslabrat kyllä kertovat kilpirauhasen tilanteesta. 

Ja kyllä, kilpirauhasen vajaatoiminta on tämän päivän muotidiagnoosi, jonka oireet ovat niin yleispätevät ja sopivat lähes mihin sairauteen vain, että jokainen lihonut ja väsähtänyt on sen nettitohtorina itselleen diagnosoinut. Onhan se toki helppo selitys muuten melko epäspesifille vaivoille..

Jos määritetään TSH ja T4V, saadaan kyllä käsitys kilpirauhasen toiminnasta siten, että tiedetään hormonia erittyvän riittävästi kehon tarpeisiin. Silloin täytyy etsiä syytä jostain muusta, ja luulisi ihmisten ymmärtävän, että väsymykselle, alakuloisuudelle, lihomiselle, epämääräisille suolisto-oireille ym. voi löytyä hyvinkin monenlaisia ihan elintavoista ja muista syistä johtuvia selityksiä. 

Mutta ymmärrän sen kyllä, että kilpirauhasen vajaatoiminta olisi helppo selitys monille epämääräisille vaivoille ja se toivo, että yksi pieni tyroksiinitabletti muuttaisi voinnin (=saisi aineenvaihdunnan taas mukavasti rullaamaan että virkistyy, laihtuu ja mielikin piristyy). 

Tottakai se näin voi tehdäkin heille, joilla oikeasti on vajaatoiminta (tosiasiallista sairautta yhtään väheksymättä), mutta jos kliinisesti ja laboratorioarvojen mukaan kilpirauhanen pelaa hyvin, pitää syytä lähteä etsimään jostain muualta (ja hyvin usein ensimmäisenä kiinnittää huomio niihin elintapoihin).

 

Saanko arvata? Väsyttää ja turvottaa? Paino vain nousee ja kasvot turvonneet? Samoin kädet ja jalat? Mutään ei jaksa tehdä, kun on niin poikki? Se on kuulkaa LORVIKATARRI! Jokatoisella lihavalla ja laiskalla ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa. Ne labrat on kuulkaa ihan faktaa. Se thyroxin ei reitä pelasta. Ottakaa nyt helvetti itseänne niskasta kiinni ja alkakaa treenata ja syödä fiksusti. Kaikki muitakin väsyttää välillä ihan kauheasti, muttei se ratkea lääkäreitä syyttelemällä ja tekosyitä hakemalla. Vähemmän sidukkaa, enemmän lenkkiä!

Joku tk-lääkärikö täällä on linjoilla? Ne puheet arvauskeskuksesta eivät tosiaankaan ole ihan tuulesta temmattuja.

Tuo vajaatoiminta on tosiaan muotidiagnoosi, mutta ihmeellistä, ettei ihmistä tarkastella kokonaisena systeeminä vaan yritetään hoitaa pelkkää kilpirauhasta. Jos arvot ovat aivan päin hevonkuusta, niin silloin aivan varmasti tarvitsee lääkkeet, mutta joskus se olo voi parantua, kun pudottaa painoa, lähtee lenkille ja keksii elämälleen mielekkäämpää sisältöä. Jos jalat turpoaa, mieltä masentaa ja huonon ruokavalion vuoksi hiuksetkaan eivät kasva, niin varmasti monea ilahduttaisi se tieto, että ongelma ratkeaa pillerillä. Joskus se ratkeaakin, mutta paljon useammin ei ratkea. Se on kuitenkin kylmä fakta, että kilpirauhasen vajaatoiminta näkyy verikokeissa. Joskus se fakta satuttaa, mutta se voi olla hyväkin. Peiliin katsomisen paikka suurimmalla osalla suomalaisista, mitä elintapoihin tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noiden kilpirauhasvaivojen parissa säätää niin monenmoista potilasta ja lääkäriä, että kyllä siinä yksi jos toinenkin on välillä sekaisin.

Valitettavasti Suomessa on tuhansia ihmisiä, jotka syövät täysin turhaan kilpirauhaslääkkeitä. Sitten on niitä, jotka eivät syö niitä, vaikka kärsivät kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Ihmisillä on nykyisin monenmoista väsymystä ja hiustenlähtöä, mutta kaikki ei johdu aina kilpirauhasesta. Monella kilpirauhaspotilaalla on myös monenlaista muuta vaivaa. Myöskään turha hormonien popsiminen ei aina tilannetta auta; joskus jopa pahentaa. Kilpirauhashormoni kyllä aivan varmasti piristää, kun sitä annostellaan elimistöön liikaa. Siinä kuitenkin sekoitetaan koko systeemi. Ojasta allikkoon.

Terveyskeskuksessa harvoin lähdetään millekään vapaalle linjalle noissa asioissa. Kannattaa varmasti asioida yksityisellä, jos haluaa sen mielipiteen, joka on omasta mielestä oikea.

Taisit kirjoittaa tuohon jo vastaavia vähätteleviä kommentteja. Oletkos joku katkeroitunut terveyskeskuslääkäri? Minulla oli tosi vakavaksi päässyt vajaatoiminta. Näkyi vain vasta-aineissa. Terveyskeskuslääkäri katsoi ne pari perustestiä ja sanoi että eipäs täällä mitään ole. Yksityinen katsoi sitten ne vasta-aineetkin. Olin lähes työkyvytön siinä vaiheessa. Puhumattakaan siitä, etten jaksanut elää minkäänlaista sosiaalista elämää ja lapsetkin hoidin juuri ja juuri. Sain elämäni kirjaimellisesti takaisin kun lääkitys alkoi. Edelleen kun olen asioinut terveyskeskuksessa, lääkäri ei "kuule" kun puhun kilpirauhasesta. Kun minulle tuli liikatoimintaa liian suuresta annoksesta, hän ei reagoinut siihen mitenkään vaan alkoi pohtia astman mahdollisuutta. Törkeää väittää, että yksityisellä puolella potilas voisi ostaa diagnoosin sairauteen jota ei ole. Minä olisin varmaan jo kuollut rytmihäiriöön tai siihen että joku kerta pyörtyessäni olisin lyönyt pääni, jos olisin  jäänyt terveyskeskuksen armoille. Toistan. Olin todella vakavasti sairas. Terveyskeskuslääkärin mukaan minua ei vaivannut mikään. Korkeintaan laiskuus.

Tiesitkös, että noista vasta-ainemäärityksiä ei käytetä kilpirauhasen _vajaatoiminnan_ diagnostiikkaan, vaan kilpirauhasen autoimmuunitautien tunnistamiseen. Siksi niitä ei määritetä automaattisesti kilpirauhastutkimuksissa, sillä usein (mutta ei aina) perus kilpirauhaslabrat kyllä kertovat kilpirauhasen tilanteesta. 

Ja kyllä, kilpirauhasen vajaatoiminta on tämän päivän muotidiagnoosi, jonka oireet ovat niin yleispätevät ja sopivat lähes mihin sairauteen vain, että jokainen lihonut ja väsähtänyt on sen nettitohtorina itselleen diagnosoinut. Onhan se toki helppo selitys muuten melko epäspesifille vaivoille..

Jos määritetään TSH ja T4V, saadaan kyllä käsitys kilpirauhasen toiminnasta siten, että tiedetään hormonia erittyvän riittävästi kehon tarpeisiin. Silloin täytyy etsiä syytä jostain muusta, ja luulisi ihmisten ymmärtävän, että väsymykselle, alakuloisuudelle, lihomiselle, epämääräisille suolisto-oireille ym. voi löytyä hyvinkin monenlaisia ihan elintavoista ja muista syistä johtuvia selityksiä. 

Mutta ymmärrän sen kyllä, että kilpirauhasen vajaatoiminta olisi helppo selitys monille epämääräisille vaivoille ja se toivo, että yksi pieni tyroksiinitabletti muuttaisi voinnin (=saisi aineenvaihdunnan taas mukavasti rullaamaan että virkistyy, laihtuu ja mielikin piristyy). 

Tottakai se näin voi tehdäkin heille, joilla oikeasti on vajaatoiminta (tosiasiallista sairautta yhtään väheksymättä), mutta jos kliinisesti ja laboratorioarvojen mukaan kilpirauhanen pelaa hyvin, pitää syytä lähteä etsimään jostain muualta (ja hyvin usein ensimmäisenä kiinnittää huomio niihin elintapoihin).

 

Kuulostaa erittäin järkevältä. Noin toivon itseänikin hoidettavan kun jonkun vuoden päästä menen kyselemään toimiiko kilpirauhaseni. Äidin suvun naiset vanhetessaan ovat kaikki joutuneet lääkitykseen, meillä näyttää olevan tuo geneettinen taipumus. Tulee tai ei tule minulle, sen näkee myöhemmin enkä todellakaan ala lääkärien kanssa vänkäämään lääkityksestä. Sivusta seuranneena, miten nainen, joka koki ehkäisyhormonit aivan hirveän hankaliksi ja vahingollisiksi keholleen haluaa väkisin lääkettä joka lääkärin mukaan ei auta hänen oloaan. Placebo voisi olla hyvä lääke osalle potilaista, ovatkohan lääkärit kokeilleet - heti paranee olo.

Vierailija kirjoitti:

Saanko arvata? Väsyttää ja turvottaa? Paino vain nousee ja kasvot turvonneet? Samoin kädet ja jalat? Mutään ei jaksa tehdä, kun on niin poikki? Se on kuulkaa LORVIKATARRI! Jokatoisella lihavalla ja laiskalla ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa. Ne labrat on kuulkaa ihan faktaa. Se thyroxin ei reitä pelasta. Ottakaa nyt helvetti itseänne niskasta kiinni ja alkakaa treenata ja syödä fiksusti. Kaikki muitakin väsyttää välillä ihan kauheasti, muttei se ratkea lääkäreitä syyttelemällä ja tekosyitä hakemalla. Vähemmän sidukkaa, enemmän lenkkiä!

Mä oon hyvin pitkälti samoilla linjoilla, etenkin kun itselläni kilpirauhasen vajaatoiminta on diagnosoitukin. Jaksoin vallan hyvin opiskella ja tehdä töitä, treenata 6 kertaa viikossa ja elää muutenkin aktiivista elämää, vaikka veriarvot huiteli missä sattuu. Ja ai niin, painokin on koko ajan ollut sama eli alle 55 kg. Ikääkin kuitenkin lähemmäs neljäkymmentä...

Minua naurattaa tämä ainainen vertailu terveyskeskuksen ja yksityisen puolen välillä.

Kai ymmärrätte sen, että terveyskeskuksessa on useimmiten töissä yleislääketieteen erikoislääkäri tai vaihtoehtoisesti LL (ei erikoistunut) tai lääketieteen loppuvaiheen opiskelija. Yleislääketieteen erikoislääkärin täytyy hallita käytännössä jokainen erikoisala, ja tyhmempikin sen ymmärtää, ettei niin isoa pelikenttää voi hallita täydellisesti. Lisäksi terveyskeskuksia rajoittaa julkinen hallinto, joka määrää resurssit, millä pelataan.

Yksityispuolella voit varata ajan erikoislääkärille, joka on kouluttautunut n. 6 vuotta ja tekee päivittäin työtä tietyllä spesifisellä alalla ja keskittyy nimenomaan siihen. Tottakai hänellä on laajempi tietotaito yhdestä tietystä (oman alansa) sairaudesta kuin tk-lääkärillä. 

Ja yhtä totta on se, että yksityisellä asiakas maksaa itse omista tutkimuksistaan ja olisi typerää väittää, ettei se vaikuta. Silloin ei julkinen puoli ole rajoittamassa tutkimuksia lääketieteen käypä hoitoon, vaan ainoa, joka niitä rajoittaa on potilaan kukkaro. Jos tarpeeksi tutkitaan, voidaan hyvinkin löytää jotain poikkeavaa, vaan sen kliininen merkitys ei välttämättä aina ole minkään arvoinen. Eihän kukaan menisi yksityiselle, jos siellä lääkärit vetoaisivat myös käypä hoitoihin ja tutkimuksiin, koska silloin ei oltaisi tyytyväisiä ja tulisi tunne, ettei lääkäri ottanut tosissaan tai edes määrännyt tutkimuksiin (jotka voivat kyllä olla lääkärin mielestä turhia, mutta jotka otetaan potilaan kustannuksella mieltä rauhoittamaan).

Lisäksi lääketiede perustuu tutkimusnäyttöön, ei mielipiteisiin. Kilpirauhaisen vajaatoimintaa on tutkittu Paljon, ja on tutkimuksissa on todettu, että valtaosa toiminnanhäiriöistä saadaan kiinni määrittämällä nuo kaksi perusarvoa, jolloin perusterveydenhuollossa toimitaan tuon ohjeen mukaan. Tottakai poikkeuksia on ja kukaan ei väitäkään, että kaikki vajaa/liikatoiminnat löytyvät aina  vain määrittämällä nuo kaksi arvoa, mutta niin toimitaan, koska on tutkien todettu, että se on paras ja tehokkain keino seuloa kilpirauhaspotilaita.

Vierailija kirjoitti:

Tuo vajaatoiminta on tosiaan muotidiagnoosi, mutta ihmeellistä, ettei ihmistä tarkastella kokonaisena systeeminä vaan yritetään hoitaa pelkkää kilpirauhasta. Jos arvot ovat aivan päin hevonkuusta, niin silloin aivan varmasti tarvitsee lääkkeet, mutta joskus se olo voi parantua, kun pudottaa painoa, lähtee lenkille ja keksii elämälleen mielekkäämpää sisältöä. Jos jalat turpoaa, mieltä masentaa ja huonon ruokavalion vuoksi hiuksetkaan eivät kasva, niin varmasti monea ilahduttaisi se tieto, että ongelma ratkeaa pillerillä. Joskus se ratkeaakin, mutta paljon useammin ei ratkea. Se on kuitenkin kylmä fakta, että kilpirauhasen vajaatoiminta näkyy verikokeissa. Joskus se fakta satuttaa, mutta se voi olla hyväkin. Peiliin katsomisen paikka suurimmalla osalla suomalaisista, mitä elintapoihin tulee.

Monen kohdalla varmaan on näin, mutta mutta... Se että yhdeltä lääkäriltä saa tällaisen vastaanoton ja toiselta aivan päinvastaisen, niin pistää kyllä miettimään mikä sitä ensimmäistä lääkäriä oikein vaivasi. Ilmeisesti nämä ovat monelle lääkärille arvovalta- ja mielipidekysymyksiä. Harmi vain, että potilas joutuu kärsimään. Onneksi tk:ssa sai vaihdettua omalääkäriä tämän seikkailun jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noiden kilpirauhasvaivojen parissa säätää niin monenmoista potilasta ja lääkäriä, että kyllä siinä yksi jos toinenkin on välillä sekaisin.

Valitettavasti Suomessa on tuhansia ihmisiä, jotka syövät täysin turhaan kilpirauhaslääkkeitä. Sitten on niitä, jotka eivät syö niitä, vaikka kärsivät kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Ihmisillä on nykyisin monenmoista väsymystä ja hiustenlähtöä, mutta kaikki ei johdu aina kilpirauhasesta. Monella kilpirauhaspotilaalla on myös monenlaista muuta vaivaa. Myöskään turha hormonien popsiminen ei aina tilannetta auta; joskus jopa pahentaa. Kilpirauhashormoni kyllä aivan varmasti piristää, kun sitä annostellaan elimistöön liikaa. Siinä kuitenkin sekoitetaan koko systeemi. Ojasta allikkoon.

Terveyskeskuksessa harvoin lähdetään millekään vapaalle linjalle noissa asioissa. Kannattaa varmasti asioida yksityisellä, jos haluaa sen mielipiteen, joka on omasta mielestä oikea.

Taisit kirjoittaa tuohon jo vastaavia vähätteleviä kommentteja. Oletkos joku katkeroitunut terveyskeskuslääkäri? Minulla oli tosi vakavaksi päässyt vajaatoiminta. Näkyi vain vasta-aineissa. Terveyskeskuslääkäri katsoi ne pari perustestiä ja sanoi että eipäs täällä mitään ole. Yksityinen katsoi sitten ne vasta-aineetkin. Olin lähes työkyvytön siinä vaiheessa. Puhumattakaan siitä, etten jaksanut elää minkäänlaista sosiaalista elämää ja lapsetkin hoidin juuri ja juuri. Sain elämäni kirjaimellisesti takaisin kun lääkitys alkoi. Edelleen kun olen asioinut terveyskeskuksessa, lääkäri ei "kuule" kun puhun kilpirauhasesta. Kun minulle tuli liikatoimintaa liian suuresta annoksesta, hän ei reagoinut siihen mitenkään vaan alkoi pohtia astman mahdollisuutta. Törkeää väittää, että yksityisellä puolella potilas voisi ostaa diagnoosin sairauteen jota ei ole. Minä olisin varmaan jo kuollut rytmihäiriöön tai siihen että joku kerta pyörtyessäni olisin lyönyt pääni, jos olisin  jäänyt terveyskeskuksen armoille. Toistan. Olin todella vakavasti sairas. Terveyskeskuslääkärin mukaan minua ei vaivannut mikään. Korkeintaan laiskuus.

Vasta-aineetkaan eivät vielä merkitse, että ihmisellä olisi vajaatoiminta automaatisesti. Se on merkki autoimmuunitulehduksesta. Siitä, että kilpirauhanen voi ajautua toiminnan häiriöön. Eihän esim. veressä oleva reumatekijäkään tarkoita, että ihmisellä olisi automaattisesti reuma.

Ikävä kyllä näihin kilpirauhasvaivoihin ongelmallisimmin suhtautuvat usein ihmiset, joilla on jokin muu selkeä syy oireilleen. Sehän ei tarkoita sitä, etteikö ihminen voisi kärsiä myös vajaatoiminnasta, mutta jotkut ihmiset nyt vain päättävät, että heidän vaivoilleen syynä on kilpirauhanen. Aina kyse ei ole vähättelystä vaan siitä, että ihmiset eivät yksinkertaisesti ole aina oikeassa.

Omalla kohdallani ei ollut aavistustakaan mistään kilpirauhassairauksista ennen kuin sellainen löytyi. Öö-en ole lääkäri, mutta olen kyllä ymmärtänyt että vasta-aineiden korkeat arvot tarkoittavat sitä, ettei kilpirauhanen toimi kunnolla, ja siksi aivolisäkkeen vasta-ainearvot nousevat, kun aivolisäke piiskaa kilpirauhasta toimimaan paremmin. Ja mun tapauksessa ne vasta-ainearvot olivat kaukana normaalista, mutta onnistuivat pitämään tyroksiinitasot viiterajoissa. Kuitenkin olin jo hyvin sairas. Ja ihan sama, mulla on hyvä endinokrinologi nykyään ja tunnen itseni pääosin terveeksi, toisin kuin ollessani arvauskeskuksen armoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo vajaatoiminta on tosiaan muotidiagnoosi, mutta ihmeellistä, ettei ihmistä tarkastella kokonaisena systeeminä vaan yritetään hoitaa pelkkää kilpirauhasta. Jos arvot ovat aivan päin hevonkuusta, niin silloin aivan varmasti tarvitsee lääkkeet, mutta joskus se olo voi parantua, kun pudottaa painoa, lähtee lenkille ja keksii elämälleen mielekkäämpää sisältöä. Jos jalat turpoaa, mieltä masentaa ja huonon ruokavalion vuoksi hiuksetkaan eivät kasva, niin varmasti monea ilahduttaisi se tieto, että ongelma ratkeaa pillerillä. Joskus se ratkeaakin, mutta paljon useammin ei ratkea. Se on kuitenkin kylmä fakta, että kilpirauhasen vajaatoiminta näkyy verikokeissa. Joskus se fakta satuttaa, mutta se voi olla hyväkin. Peiliin katsomisen paikka suurimmalla osalla suomalaisista, mitä elintapoihin tulee.

Monen kohdalla varmaan on näin, mutta mutta... Se että yhdeltä lääkäriltä saa tällaisen vastaanoton ja toiselta aivan päinvastaisen, niin pistää kyllä miettimään mikä sitä ensimmäistä lääkäriä oikein vaivasi. Ilmeisesti nämä ovat monelle lääkärille arvovalta- ja mielipidekysymyksiä. Harmi vain, että potilas joutuu kärsimään. Onneksi tk:ssa sai vaihdettua omalääkäriä tämän seikkailun jälkeen.

Ikävä kyllä se lääkärin vaihto ei aina poista oireita tai ole ratkaisu kaikkeen :(.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noiden kilpirauhasvaivojen parissa säätää niin monenmoista potilasta ja lääkäriä, että kyllä siinä yksi jos toinenkin on välillä sekaisin.

Valitettavasti Suomessa on tuhansia ihmisiä, jotka syövät täysin turhaan kilpirauhaslääkkeitä. Sitten on niitä, jotka eivät syö niitä, vaikka kärsivät kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Ihmisillä on nykyisin monenmoista väsymystä ja hiustenlähtöä, mutta kaikki ei johdu aina kilpirauhasesta. Monella kilpirauhaspotilaalla on myös monenlaista muuta vaivaa. Myöskään turha hormonien popsiminen ei aina tilannetta auta; joskus jopa pahentaa. Kilpirauhashormoni kyllä aivan varmasti piristää, kun sitä annostellaan elimistöön liikaa. Siinä kuitenkin sekoitetaan koko systeemi. Ojasta allikkoon.

Terveyskeskuksessa harvoin lähdetään millekään vapaalle linjalle noissa asioissa. Kannattaa varmasti asioida yksityisellä, jos haluaa sen mielipiteen, joka on omasta mielestä oikea.

Taisit kirjoittaa tuohon jo vastaavia vähätteleviä kommentteja. Oletkos joku katkeroitunut terveyskeskuslääkäri? Minulla oli tosi vakavaksi päässyt vajaatoiminta. Näkyi vain vasta-aineissa. Terveyskeskuslääkäri katsoi ne pari perustestiä ja sanoi että eipäs täällä mitään ole. Yksityinen katsoi sitten ne vasta-aineetkin. Olin lähes työkyvytön siinä vaiheessa. Puhumattakaan siitä, etten jaksanut elää minkäänlaista sosiaalista elämää ja lapsetkin hoidin juuri ja juuri. Sain elämäni kirjaimellisesti takaisin kun lääkitys alkoi. Edelleen kun olen asioinut terveyskeskuksessa, lääkäri ei "kuule" kun puhun kilpirauhasesta. Kun minulle tuli liikatoimintaa liian suuresta annoksesta, hän ei reagoinut siihen mitenkään vaan alkoi pohtia astman mahdollisuutta. Törkeää väittää, että yksityisellä puolella potilas voisi ostaa diagnoosin sairauteen jota ei ole. Minä olisin varmaan jo kuollut rytmihäiriöön tai siihen että joku kerta pyörtyessäni olisin lyönyt pääni, jos olisin  jäänyt terveyskeskuksen armoille. Toistan. Olin todella vakavasti sairas. Terveyskeskuslääkärin mukaan minua ei vaivannut mikään. Korkeintaan laiskuus.

Vasta-aineetkaan eivät vielä merkitse, että ihmisellä olisi vajaatoiminta automaatisesti. Se on merkki autoimmuunitulehduksesta. Siitä, että kilpirauhanen voi ajautua toiminnan häiriöön. Eihän esim. veressä oleva reumatekijäkään tarkoita, että ihmisellä olisi automaattisesti reuma.

Ikävä kyllä näihin kilpirauhasvaivoihin ongelmallisimmin suhtautuvat usein ihmiset, joilla on jokin muu selkeä syy oireilleen. Sehän ei tarkoita sitä, etteikö ihminen voisi kärsiä myös vajaatoiminnasta, mutta jotkut ihmiset nyt vain päättävät, että heidän vaivoilleen syynä on kilpirauhanen. Aina kyse ei ole vähättelystä vaan siitä, että ihmiset eivät yksinkertaisesti ole aina oikeassa.

Omalla kohdallani ei ollut aavistustakaan mistään kilpirauhassairauksista ennen kuin sellainen löytyi. Öö-en ole lääkäri, mutta olen kyllä ymmärtänyt että vasta-aineiden korkeat arvot tarkoittavat sitä, ettei kilpirauhanen toimi kunnolla, ja siksi aivolisäkkeen vasta-ainearvot nousevat, kun aivolisäke piiskaa kilpirauhasta toimimaan paremmin. Ja mun tapauksessa ne vasta-ainearvot olivat kaukana normaalista, mutta onnistuivat pitämään tyroksiinitasot viiterajoissa. Kuitenkin olin jo hyvin sairas. Ja ihan sama, mulla on hyvä endinokrinologi nykyään ja tunnen itseni pääosin terveeksi, toisin kuin ollessani arvauskeskuksen armoilla.

Olet ymmärtänyt väärin. Kuvaamassasi tilanteessa kyse ei ole vasta-aineesta (aivolisäke ei sitä eritä), vaan aivolisäkkeen erittämästä TSH:sta, jonka määrä vajaatoiminnassa nousee. 

Joten sinun tapauksessasi TSH-arvo oli ilmeisesti pielessä (koholla), joka yhdessä T4V pienen pitoisuuden (voi olla normaalikin, niin kuin ilmeisesti sinulla) kanssa on merkki kilpirauhasen vajaatoiminnasta, joka sinulla ihan osoitettavastikin on siis todettu.

Juurikin tuo TSH on aivan perus kilpirauhaskoe, joka on sinulta varmasti tk:ssa kilpirauhasarvona määritetty (aina määritetään sekä TSH, että T4V). Niissä ei ilmeisesti ole tuolloin määrittäessä ollut häikkää, nimittäin on mahdollista, että arvo on noussut viiveellä ja sattunut olemaan koholla yksityispuolen labrakokeissa. Tai sitten tk näytteenotossa tai tulosten luennassa on tapahtunut inhimillinen virhe. Mutta tuskin mitään "vasta-aineita" kuvaamasi tilanteeseen on liittynyt, vaan ihan perus TSH-arvoon kohoaminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityiseltä. Mulla sama vika. Kävin viime vuonna kuuntelemassa tk-lääkärin vittuilua siitä että mene ulos lenkille, kyllä se siitä. Olen vuoden miettinyt jos jaksais mennä ykstyiselle. Mene sinä jos jaksat vielä. Mä mietin vielä hetken, se on helpompaa.

Mene ihmeessä, ennen kuin sairastut muuten. Minulle tk-lääkäri totesi, että arvot on viiterajoissa (juu, kyllähän ne niihin juuri ja juuri mahtuivat), mutta verensokeri on turhan korkealla ja nyt pitäisi kiireesti laihduttaa ennen kuin puhkeaa diabetes. Mitä hemmettiä tuo sakki on lääkiksessä tehnyt? Bilettänyt?

Mitä oireita sinulla oli?

Olin jatkuvasti väsynyt. Työpäivän jälkeen ei olisi jaksanut tehdä mitään, kotitöihin, ulkoiluun ja liikuntaan pakottautuminen oli hirvittävän vaikeaa. Palelin, vaikka olin nostanut sisälämpötilaa muutamalla asteella, vrt. aiemmin en palellut juuri koskaan. Iho kuivui ja varsinkin kasvojen iho meni muutenkin huonoon kuntoon. Hiukset olivat huonokuntoiset ja niitä irtosi paljon. Nivelkivut, särkyä ranteissa. Kynnet lohkeilivat ja katkeilivat. Paino ei noussut, mutta ei se terveellisestä ruokavaliosta ja vähäistä liikuntaa lukuunottamatta terveellisistä elintavoista huolimatta laskenutkaan. Ensimmäinen mihin ylipäänsä kiinnitin huomiota oli monipuolinen ruokavalio ja vitamiinien saaminen. Eipä ollut apua.

Anteeksi, varmasti minä vain kuvittelin. Oikea ratkaisu olisi tietysti ollut ottaa itseäni niskasta kiinni ja uskoa tk-jumalan sanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityiseltä. Mulla sama vika. Kävin viime vuonna kuuntelemassa tk-lääkärin vittuilua siitä että mene ulos lenkille, kyllä se siitä. Olen vuoden miettinyt jos jaksais mennä ykstyiselle. Mene sinä jos jaksat vielä. Mä mietin vielä hetken, se on helpompaa.

Mene ihmeessä, ennen kuin sairastut muuten. Minulle tk-lääkäri totesi, että arvot on viiterajoissa (juu, kyllähän ne niihin juuri ja juuri mahtuivat), mutta verensokeri on turhan korkealla ja nyt pitäisi kiireesti laihduttaa ennen kuin puhkeaa diabetes. Mitä hemmettiä tuo sakki on lääkiksessä tehnyt? Bilettänyt?

Mitä oireita sinulla oli?

Olin jatkuvasti väsynyt. Työpäivän jälkeen ei olisi jaksanut tehdä mitään, kotitöihin, ulkoiluun ja liikuntaan pakottautuminen oli hirvittävän vaikeaa. Palelin, vaikka olin nostanut sisälämpötilaa muutamalla asteella, vrt. aiemmin en palellut juuri koskaan. Iho kuivui ja varsinkin kasvojen iho meni muutenkin huonoon kuntoon. Hiukset olivat huonokuntoiset ja niitä irtosi paljon. Nivelkivut, särkyä ranteissa. Kynnet lohkeilivat ja katkeilivat. Paino ei noussut, mutta ei se terveellisestä ruokavaliosta ja vähäistä liikuntaa lukuunottamatta terveellisistä elintavoista huolimatta laskenutkaan. Ensimmäinen mihin ylipäänsä kiinnitin huomiota oli monipuolinen ruokavalio ja vitamiinien saaminen. Eipä ollut apua.

Anteeksi, varmasti minä vain kuvittelin. Oikea ratkaisu olisi tietysti ollut ottaa itseäni niskasta kiinni ja uskoa tk-jumalan sanaan.

Just tällanen marttyyriasenne on hirmu yleistä naisilla, jotka kilpirauhasen vajaatoimintaa - oli se sitten kuvitteellista tai verikokein todennettua - syyttävät epämääräisestä väsymyksestä, alakulosta, aivosumusta ja ties mistä psyykkisestä oirehdinnasta. Se saa minut enemmän vain vakuuttuneeksi, että kyseessä on tietyntyyppisen temperamentin kanssa vahvasti korreloiva vitsaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityiseltä. Mulla sama vika. Kävin viime vuonna kuuntelemassa tk-lääkärin vittuilua siitä että mene ulos lenkille, kyllä se siitä. Olen vuoden miettinyt jos jaksais mennä ykstyiselle. Mene sinä jos jaksat vielä. Mä mietin vielä hetken, se on helpompaa.

Mene ihmeessä, ennen kuin sairastut muuten. Minulle tk-lääkäri totesi, että arvot on viiterajoissa (juu, kyllähän ne niihin juuri ja juuri mahtuivat), mutta verensokeri on turhan korkealla ja nyt pitäisi kiireesti laihduttaa ennen kuin puhkeaa diabetes. Mitä hemmettiä tuo sakki on lääkiksessä tehnyt? Bilettänyt?

Mitä oireita sinulla oli?

Olin jatkuvasti väsynyt. Työpäivän jälkeen ei olisi jaksanut tehdä mitään, kotitöihin, ulkoiluun ja liikuntaan pakottautuminen oli hirvittävän vaikeaa. Palelin, vaikka olin nostanut sisälämpötilaa muutamalla asteella, vrt. aiemmin en palellut juuri koskaan. Iho kuivui ja varsinkin kasvojen iho meni muutenkin huonoon kuntoon. Hiukset olivat huonokuntoiset ja niitä irtosi paljon. Nivelkivut, särkyä ranteissa. Kynnet lohkeilivat ja katkeilivat. Paino ei noussut, mutta ei se terveellisestä ruokavaliosta ja vähäistä liikuntaa lukuunottamatta terveellisistä elintavoista huolimatta laskenutkaan. Ensimmäinen mihin ylipäänsä kiinnitin huomiota oli monipuolinen ruokavalio ja vitamiinien saaminen. Eipä ollut apua.

Anteeksi, varmasti minä vain kuvittelin. Oikea ratkaisu olisi tietysti ollut ottaa itseäni niskasta kiinni ja uskoa tk-jumalan sanaan.

Ei kukaan ole väittänytkään, etteikö sinulla voisi oikeasti olla vajaatoiminta. Jos olet sama kuin aiempi "vasta-aine" kirjoittelija, niin luultavasti tk:ssa mitatuissa arvoissa on tapahtunut joko näytteenotossa tai tulosten tulkinnassa virhe, taikka arvo ei ollut vaan vielä koholla (sekin on mahdollista). Sillon lääkärillä ei yksinkertaisesti ole kauheasti kilpirauhasen vajaatoimintaa tukevaa näyttöä, jolloin nuo oireet hän pyrki tietysti selvittämään jollain muilla keinoin.

En ymmärrä tuota katkeruutta ja pahaa mieltä, en usko, että hän kiusallaan noin teki. Ja se mikä tietysti vaikuttaa valitettavasti hieman negatiivisesti lääkäreiden asenteeseen, on varmastikin tämä kilpirauhasen vajaatoiminnan "yleisyys". Todella monet tulevat nykypäivänä suorastaan vaatimaan lääkitystä, koska paino on noussut ja arjessa meinaa väsyttää. Tottakai tämä syö painoarvoa oikeasti sairailta ja pistää kyynistymään kyseistä sairautta kohtaan, vaikka se onkin harmi.