Te jotka ette ole imettänyt kuin vähän aikaa tai ette ollenkaan ihan omasta tahdosta...
Onko ollut joku syy ja miten ympäristö on suhtautunut asiaan.
En halua moralisoida ketään, ihan vaan mielenkiinnosta kyselen kun itselle se on kuitenkin ollut enemmän itsestään selvyys ja hiukan ehkä ympäristö vaikutus on vaikuttanut imetyksen kestoon.
Kommentit (9)
Mulla päässä ihan varmasti vikaa, mutta imetys jostain syystä mun mielestä maailman ahdistavin asia :( Mielelläni olisin imettänyt, mutta pää hajosi.
( Mielelläni olisin imettänyt, mutta pää hajosi.
[/quote]
ekan jälkeen aattelin että tein jotain väärin mutta kun sama toistui toisen kohdalla en enää asiast stressannut vaan annoin korviketta kun sellasia luojan kiitos on olemassa.
Kaksi vuorokautta imetin puolen tunnin välein ja lapsi imi melkein tunnin ja sitä maitoa ei silti alkanut tulemaan yhtään sen enempää niin aloin antamaan lisäksi korviketta...
Toisella kerralla saattoi vaikuttaa kyllä se että lapsella oli koliikki, neuvolassa sanoivat että maidon tulo vähenee jos äiti on kovin väsynyt...
lapsi syntyi sydänsairaana ja oli heikko, ei jaksanut imeä... Leikkauksen ja hoitojen jälkeen vauva oli jo niin " iso" , ettei ymmärtänyt koko tissi touhua...
Jälkeenpäin kadutti sitten tuo lyhyt imetys. Toista lasta sitten imetin 7kk ja se olikin mukavaa ja helppoa ja myös istualtaan imetys onnistui. Nyt kolmas lapsi on 5,5kk ja imetän vielä ainakin kesään saakka.
Ei ollut ruokavaliota, jolla tilanne olisi parantunut, koska hän oli ja on edelleen allerginen lähes kaikelle. Erityiskorvikkeella voi ja kasvaa hyvin.
Imuote oli kai hukassa; yritin " asettaa" nännin vauvan suuhun, mutta ote oli huono, vauva ei saanut maitoa ja parku oli kamala :( Isot riipputissini oli vielä vaikea asetella vauvan saataville siten, ettei koko vauvan naama " huku" siihen. Eikä onnistunut rintakuminkaan kanssa. Ja kun stressasin asiasta (" miksei tää onnistu, mikä mussa on vikana" ) niin maidontulo oli tosi heikkoa, lypsäenkään ei paljoa herunut :(
Isäni, ikuinen optimisti, totesi minulle, kun valittelin imetyksen epäonnistumista, että kyllä tuokin poika vielä joskus tissin päälle ymmärtää ;)
Itse yrittäisin seuraavalla kerralla sinnikkäämmin, mutta tämän lapsen kanssa ei todella onnistunut. Lapsi oli niin väsynyt koko ajan, että pulloruokinta oli ainoa vaihtoehto. Lypsin kuukauden, mutta se oli tosi kivuliasta touhua, eikä maitoa koskaan tullut 50ml enempää yhteensä molemmista rinnoista per lypsykerta! Lypsin kolmen tunnin välein, öisinkin, ettei ollut ainakaan yrityksestä kiinni. Kauheat paineethan siitä tuli, kun tunsin epäonnistuneeni maailman luonnollisimmassa asiassa.
Tuntui tosi helpottavalta antaa pullosta korviketta. Välillätosin tuntuu pahalta, kun vauva vieläkin hamuilee rinnalle, mutta parempi nyt kuitenkin näin.