Lue keskustelun säännöt.
AMK Opinnäytetyö - kirjallinen osuus
14.03.2016 |
Miten perusteellisesti tekstiä pitää muokata ja muunnella? Onko opettajilla aikaa käydä jokaista työtä sanasta sanaan läpi ja etsiä tiedot lähteistä?
Joitain osia en vaan millään osaa muokata, joitain osia taas on helppokin työstää.
Teenkö tästä nyt vaan liian suuren ongelman?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpahan vaan huonosti ohjeistettu, jos tällaista pitää kysellä. Ei millään pahalla.
Kai teille nyt on neuvottu noi lainaukset. Menee pääpiirteittäin noin, miten #3 on kommentoinut. Pieniä koulukohtaisia eroja on sitten siinä, miten missäkin noi lähdemerkinnät kuuluu tekstin sekaan ja lähdeluetteloon kirjoittaa. Meillä ei esim. kirjoiteta ohjeistuksen mukaan noin, miten kommentissa 3 on laitettu.
Olen ollut poissa koulusta jonkin aikaa ja nyt suorittamassa opintoja loppuun. Tässä osasyy siihen, miksi en ole ihan ajan hermolla ja asia tuntuu ihan hirveän vaikealta.
-ap
Häntä pystyyn! Etsi googlesta tai oppilaitoksenne sivuilta verkossa julkaistuja opinnäytetöitä samalta alalta, katso sieltä mallia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No vaikka:
Mänty määrittää puurajan pohjoisessa (Melekolainen ym. 1985) Rantonen ym. (2008) havaitsivat kuitenkin kasvatuskokeessaan, että myös kuusi pärjää eteläisillä tunturirinteillä. Ilmaston lämpeneminen (IPCC 2007) voi muuttaa puulajisuhteita myös Suomessa (esim. Pelli 2007). Ei ole kuitenkaan selvää, millä tavalla esimerkiksi muut kasvilajisuhteet tai lisääntynyt kilpailu tulevat vaikuttamaan asiaan. Useita tutkimuksia puurajan reagoimisesta on tehty sekä pohjoissuuntaisen liikkeen (esim. Mäkki 2001, Mayer ym. 2006), taantumisen (Leyan 2011, Melander 2006) tai molempien, riippuen mm. ilmansuunnasta ja talvivaurioiden määrästä (esim. Melander 2007, Kant 2013). Konsensuksen puutteessa tutkimusta tarvitaan lisää, erityisesti talvivaurioiden roolista taimien ja nuorten puiden selviytymiseen. Ei ole itsestään selvää, että ilmaston lämmetessä muut olosuhteet kuten kilpailu pysyisivät vakiona.
Esimerkeillä tuot tutkimuksia, jotka tukee väitettä. Isompia totuuksia otetaan tutkimuksista tai oppikirjoista, jotka ovat käsitelleet juuri tuota asiaa ja ovat laajalti tunnettuja. Omia mielipiteitä vailla viitteitä (lopussa) voi esittää, mutta lähteiden tai yleisesti tiedettyjen totuuksien pohjalta.
Ja pitää nimenomaan osata vertailla tietoa näin, tai muuten tulee todella yksioikoinen työ. Mutta näin yliopistossa, en tiedä AMK:sta
Terv Metsätieteilijä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kysymystä. Muokata ja muunnella? Teksti on sinun omaa tuotantoasi, joita tuet lähteillä. Omaa tekstiä muokataan ja muunnellaan niin kauan, että siihen on itse tyytyväinen. Olet nyt ymmärtänyt jotakin väärin, jos olet tekemässä tiivistelmää jostain lähdelistasta. Menee äkkiä plagioinniksi.
Voi härregyyd, minä ainakin amk:n käyneenä ja ylipiston suorittaneena maisterina ymmärrän kysymyksen vallan hyvin. Tietenkin opinnäytetyön kirjallinen osuus nojaa lähteisiin, ja vain lähteisiin, koska se on aiheen tieteellinen esittely. Tutkimusmenetelmän käyttö, aiheen rajaus, kohderyhmän valinta ym. metodologiset keinot ovat vapaampaa tekstiä, mutta tietenkin myös ne lähteisiin pohjautuen. Tuloksia kerrottaessa ne pohjautuvat aineistoon, mutta johtopäätökset ja pohdinta on sitten omaa tekstiä.
AMK:ssa opinnäytetyöt ovat työelämän tilauksia. Jos opinnäytetyö tehdään yhteistyössä esim. HUS:in kanssa siitä, miten leikkaushaavat paranevat tietyillä osastoilla ja mikä paranemiseen vaikuttaa, ja tavoitteena on tuottaa kirjallinen vihko leikkaushaavan hoito-ohjeista osastoille, niin ei sitä kirjallista osiota tosissaan omasta päästä kirjoiteta.
3
Joo,ei mene aina noin.Riippuu paljon alasta ja onko kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen tutkielma (yliopiston käyneenä pitäisi tietää näiden iso ero).Näitä ei tosiaankaan aina tehdä työelämään tilauksista,jälleen riippuu kontekstista,esim.onko liiketalouden,sosionomian vai kenties taiteen koulutusohjelma.Myös opparin mahdollinen työosuus vaikuttaa esim.laajuuteen tekstin osalta.
T.toinen AMK:n käynyt maisteri
Ei ole mitään merkitystä onko kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen kyseessä. Opinnäytetyössä on aina ensin kirjallinen osuus eli aiheen esittely, joka on noin 10-20 sivua. Ap puhuu tästä. Tämä ei sisällä minkäänlaista omaa refletiota tai mutu-tunnelmia, vaan tiukkaa faktaa valitusta aiheesta. Esim. käsitteiden määrittely, aiheen esittely ja rajaus, historia, ongelmat, jne. Tämän osion jälkeen esitellään valitut tutkimusmenetelmät ja miksi ne on valittu, tutkimuksen kulku ym., lopuksi tulokset ja johtopäätökset, pohdinta ja jossain välissä eettisyyden tarkastelu.
Kuule,reflektio ei ole yhtä,kuin mututuntuma.Tämähän riippuu metodista,esim.fenomenologinen tutkielma menee tutkimusmenetelmänä puihin ilman reflektiota.Eikä se aina mene noin,mitä väität,usko nyt.Itsellä esim.gradussa oli ensin menetelmäosa,sitten tutkimusosa ja lopuksi reflektio tutkimusosaan josta muodostui (reflektio huom) vastaus tutkimuskysymykseen (aineiston ja tutkimusosan reflektio).Usko pois,että kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen eroaa,mietis nyt.Eikai kirjallisuustieteen gradua ja joku luonnontieteellisen gradukaan voi olla samanlainen?Alalla on väliä siihen millainen opparin rakenne,menetelmä yms.on jos haluaa jonkun järkevän vastauksen muodostaa.
Ja tuolla puhut pohdinnasta joka on itseasiassa sama kuin tuo mutuksi määrittelemäsi reflektio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kysymystä. Muokata ja muunnella? Teksti on sinun omaa tuotantoasi, joita tuet lähteillä. Omaa tekstiä muokataan ja muunnellaan niin kauan, että siihen on itse tyytyväinen. Olet nyt ymmärtänyt jotakin väärin, jos olet tekemässä tiivistelmää jostain lähdelistasta. Menee äkkiä plagioinniksi.
Voi härregyyd, minä ainakin amk:n käyneenä ja ylipiston suorittaneena maisterina ymmärrän kysymyksen vallan hyvin. Tietenkin opinnäytetyön kirjallinen osuus nojaa lähteisiin, ja vain lähteisiin, koska se on aiheen tieteellinen esittely. Tutkimusmenetelmän käyttö, aiheen rajaus, kohderyhmän valinta ym. metodologiset keinot ovat vapaampaa tekstiä, mutta tietenkin myös ne lähteisiin pohjautuen. Tuloksia kerrottaessa ne pohjautuvat aineistoon, mutta johtopäätökset ja pohdinta on sitten omaa tekstiä.
AMK:ssa opinnäytetyöt ovat työelämän tilauksia. Jos opinnäytetyö tehdään yhteistyössä esim. HUS:in kanssa siitä, miten leikkaushaavat paranevat tietyillä osastoilla ja mikä paranemiseen vaikuttaa, ja tavoitteena on tuottaa kirjallinen vihko leikkaushaavan hoito-ohjeista osastoille, niin ei sitä kirjallista osiota tosissaan omasta päästä kirjoiteta.
3
Joo,ei mene aina noin.Riippuu paljon alasta ja onko kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen tutkielma (yliopiston käyneenä pitäisi tietää näiden iso ero).Näitä ei tosiaankaan aina tehdä työelämään tilauksista,jälleen riippuu kontekstista,esim.onko liiketalouden,sosionomian vai kenties taiteen koulutusohjelma.Myös opparin mahdollinen työosuus vaikuttaa esim.laajuuteen tekstin osalta.
T.toinen AMK:n käynyt maisteri
Ei ole mitään merkitystä onko kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen kyseessä. Opinnäytetyössä on aina ensin kirjallinen osuus eli aiheen esittely, joka on noin 10-20 sivua. Ap puhuu tästä. Tämä ei sisällä minkäänlaista omaa refletiota tai mutu-tunnelmia, vaan tiukkaa faktaa valitusta aiheesta. Esim. käsitteiden määrittely, aiheen esittely ja rajaus, historia, ongelmat, jne. Tämän osion jälkeen esitellään valitut tutkimusmenetelmät ja miksi ne on valittu, tutkimuksen kulku ym., lopuksi tulokset ja johtopäätökset, pohdinta ja jossain välissä eettisyyden tarkastelu.
Ja ihan samanlainen runko on kaikissa tieteellisissä teksteissä, myös väitöskirjoissa. Oppareissa ja kandeissa sekä graduissa omaa tekstiä ei tuossa aiheen esittelyssä ole, koska kirjoittaja ei ole mikään asiantuntija. Hän ei voi omissa nimissään kirjoittaa esimerkiksi kokemuksiaan leikkaushaavan paranemisesta, koska hän ei ole tutkija ja tutkinut aihetta, joten sellainen mutuilu ei kuulu alun faktapohjaiseen aiheesta kirjoittamiseen. Näin ollen kaikki tieto tuossa vaiheessa pohjaa tieteelliseen faktaan ja tällöin esitellään lähde. Vaikea esim. nähdä, että historian gradua kirjoittava voisi olla lähteistämättä tuota osiota? Omista kokemuksistaanko hän siinä kirjoittaisi tai omista mielipiteistään? Ei niin voi tehdä tuossa vaiheessa, niiden paikka on pohdinnassa.
Voi apua.. Amk:ssa voi käytännönläheisyyden vuoksi olla tarkoituksenmukaista esittää vain yhtä totuutta ilman pohdiskelua vaihtoehdoista tai uusimmista tiedoista, mutta yliopistoa et ole kyllä kovin hyvin arvosanoin päässyt läpi, jos et nyt vaan juksaa siellä koskaan käyneesikään...
Tämä käytännönläheisyys on hyvin todettu.AMK oppari ei ole mikään gradu,se on tutkielma.Se on niin lyhytkin,että siinä on pysyttävä tiukasti yhden asian äärellä,koska jos lähtee liikaa laajentamaan,siitä tulee kevyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kysymystä. Muokata ja muunnella? Teksti on sinun omaa tuotantoasi, joita tuet lähteillä. Omaa tekstiä muokataan ja muunnellaan niin kauan, että siihen on itse tyytyväinen. Olet nyt ymmärtänyt jotakin väärin, jos olet tekemässä tiivistelmää jostain lähdelistasta. Menee äkkiä plagioinniksi.
Voi härregyyd, minä ainakin amk:n käyneenä ja ylipiston suorittaneena maisterina ymmärrän kysymyksen vallan hyvin. Tietenkin opinnäytetyön kirjallinen osuus nojaa lähteisiin, ja vain lähteisiin, koska se on aiheen tieteellinen esittely. Tutkimusmenetelmän käyttö, aiheen rajaus, kohderyhmän valinta ym. metodologiset keinot ovat vapaampaa tekstiä, mutta tietenkin myös ne lähteisiin pohjautuen. Tuloksia kerrottaessa ne pohjautuvat aineistoon, mutta johtopäätökset ja pohdinta on sitten omaa tekstiä.
AMK:ssa opinnäytetyöt ovat työelämän tilauksia. Jos opinnäytetyö tehdään yhteistyössä esim. HUS:in kanssa siitä, miten leikkaushaavat paranevat tietyillä osastoilla ja mikä paranemiseen vaikuttaa, ja tavoitteena on tuottaa kirjallinen vihko leikkaushaavan hoito-ohjeista osastoille, niin ei sitä kirjallista osiota tosissaan omasta päästä kirjoiteta.
3
Joo,ei mene aina noin.Riippuu paljon alasta ja onko kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen tutkielma (yliopiston käyneenä pitäisi tietää näiden iso ero).Näitä ei tosiaankaan aina tehdä työelämään tilauksista,jälleen riippuu kontekstista,esim.onko liiketalouden,sosionomian vai kenties taiteen koulutusohjelma.Myös opparin mahdollinen työosuus vaikuttaa esim.laajuuteen tekstin osalta.
T.toinen AMK:n käynyt maisteri
Ei ole mitään merkitystä onko kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen kyseessä. Opinnäytetyössä on aina ensin kirjallinen osuus eli aiheen esittely, joka on noin 10-20 sivua. Ap puhuu tästä. Tämä ei sisällä minkäänlaista omaa refletiota tai mutu-tunnelmia, vaan tiukkaa faktaa valitusta aiheesta. Esim. käsitteiden määrittely, aiheen esittely ja rajaus, historia, ongelmat, jne. Tämän osion jälkeen esitellään valitut tutkimusmenetelmät ja miksi ne on valittu, tutkimuksen kulku ym., lopuksi tulokset ja johtopäätökset, pohdinta ja jossain välissä eettisyyden tarkastelu.
Ja ihan samanlainen runko on kaikissa tieteellisissä teksteissä, myös väitöskirjoissa. Oppareissa ja kandeissa sekä graduissa omaa tekstiä ei tuossa aiheen esittelyssä ole, koska kirjoittaja ei ole mikään asiantuntija. Hän ei voi omissa nimissään kirjoittaa esimerkiksi kokemuksiaan leikkaushaavan paranemisesta, koska hän ei ole tutkija ja tutkinut aihetta, joten sellainen mutuilu ei kuulu alun faktapohjaiseen aiheesta kirjoittamiseen. Näin ollen kaikki tieto tuossa vaiheessa pohjaa tieteelliseen faktaan ja tällöin esitellään lähde. Vaikea esim. nähdä, että historian gradua kirjoittava voisi olla lähteistämättä tuota osiota? Omista kokemuksistaanko hän siinä kirjoittaisi tai omista mielipiteistään? Ei niin voi tehdä tuossa vaiheessa, niiden paikka on pohdinnassa.
Et näköjään sitten tiedäkään laadullisen ja kvantitatiivisen eroa.Kvantitatiivista ei voi käyttää kaikessa.Jos on vaikka fenomenologinen tutkimus ja siinä käytössä autortnografia,niin tutkittaisiin nimenomaan omaa kokemusta,omassa jalassa olevasta haavasta 😀.Sitten verrattaisiin muiden kokemuksia omiin haavoihinsa!
Eli Ap,mikä sun alasi on,tiedätkö ylipäänsä opparisi menetelmää,niin helpompi neuvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kysymystä. Muokata ja muunnella? Teksti on sinun omaa tuotantoasi, joita tuet lähteillä. Omaa tekstiä muokataan ja muunnellaan niin kauan, että siihen on itse tyytyväinen. Olet nyt ymmärtänyt jotakin väärin, jos olet tekemässä tiivistelmää jostain lähdelistasta. Menee äkkiä plagioinniksi.
Voi härregyyd, minä ainakin amk:n käyneenä ja ylipiston suorittaneena maisterina ymmärrän kysymyksen vallan hyvin. Tietenkin opinnäytetyön kirjallinen osuus nojaa lähteisiin, ja vain lähteisiin, koska se on aiheen tieteellinen esittely. Tutkimusmenetelmän käyttö, aiheen rajaus, kohderyhmän valinta ym. metodologiset keinot ovat vapaampaa tekstiä, mutta tietenkin myös ne lähteisiin pohjautuen. Tuloksia kerrottaessa ne pohjautuvat aineistoon, mutta johtopäätökset ja pohdinta on sitten omaa tekstiä.
AMK:ssa opinnäytetyöt ovat työelämän tilauksia. Jos opinnäytetyö tehdään yhteistyössä esim. HUS:in kanssa siitä, miten leikkaushaavat paranevat tietyillä osastoilla ja mikä paranemiseen vaikuttaa, ja tavoitteena on tuottaa kirjallinen vihko leikkaushaavan hoito-ohjeista osastoille, niin ei sitä kirjallista osiota tosissaan omasta päästä kirjoiteta.
3
Joo,ei mene aina noin.Riippuu paljon alasta ja onko kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen tutkielma (yliopiston käyneenä pitäisi tietää näiden iso ero).Näitä ei tosiaankaan aina tehdä työelämään tilauksista,jälleen riippuu kontekstista,esim.onko liiketalouden,sosionomian vai kenties taiteen koulutusohjelma.Myös opparin mahdollinen työosuus vaikuttaa esim.laajuuteen tekstin osalta.
T.toinen AMK:n käynyt maisteri
Ei ole mitään merkitystä onko kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen kyseessä. Opinnäytetyössä on aina ensin kirjallinen osuus eli aiheen esittely, joka on noin 10-20 sivua. Ap puhuu tästä. Tämä ei sisällä minkäänlaista omaa refletiota tai mutu-tunnelmia, vaan tiukkaa faktaa valitusta aiheesta. Esim. käsitteiden määrittely, aiheen esittely ja rajaus, historia, ongelmat, jne. Tämän osion jälkeen esitellään valitut tutkimusmenetelmät ja miksi ne on valittu, tutkimuksen kulku ym., lopuksi tulokset ja johtopäätökset, pohdinta ja jossain välissä eettisyyden tarkastelu.
No voi härregyyd. Kuulostaa erittäin huonolta tieteeltä, jos oletetaan että maailma on valmis. Esim. tuo puuesimerkki. Voi sanoa 95 varmuudella että mänty määrittää puurajan. Hyvään tieteeseen kuuluu tuoda myös kritiikki ja vaihtoehdot. Esim. että joskus on toisin.
Leikkaushaavan hoito on varmaan vakiintunutta. Mutta sitäkin ollaan varmaan tutkittu, ja jotain uusia näkemyksiä olisi hyvä taustoitukseksi tuoda esiin.
Tiede on itseään korjaava järjestelmä joka muodostuu tutkimuksien ketjuista, näitä pitää voida osata tuoda esiin ja vertailla niitä, ja niiden uskottavuutta.
Siis meinaatko,että AMK-oppari on tiedettä?Kuule,ei ole edes gradu.Oppari on tutkielma,eikä siinä voi ottaa hirveän laajaa aihetta tai siitä tulee ihan turha.Eli tiukka kysymys ja sitten sitä pyörittelemään Ap.Lue Umberto Econ Oppineisuuden osoittaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kysymystä. Muokata ja muunnella? Teksti on sinun omaa tuotantoasi, joita tuet lähteillä. Omaa tekstiä muokataan ja muunnellaan niin kauan, että siihen on itse tyytyväinen. Olet nyt ymmärtänyt jotakin väärin, jos olet tekemässä tiivistelmää jostain lähdelistasta. Menee äkkiä plagioinniksi.
Voi härregyyd, minä ainakin amk:n käyneenä ja ylipiston suorittaneena maisterina ymmärrän kysymyksen vallan hyvin. Tietenkin opinnäytetyön kirjallinen osuus nojaa lähteisiin, ja vain lähteisiin, koska se on aiheen tieteellinen esittely. Tutkimusmenetelmän käyttö, aiheen rajaus, kohderyhmän valinta ym. metodologiset keinot ovat vapaampaa tekstiä, mutta tietenkin myös ne lähteisiin pohjautuen. Tuloksia kerrottaessa ne pohjautuvat aineistoon, mutta johtopäätökset ja pohdinta on sitten omaa tekstiä.
AMK:ssa opinnäytetyöt ovat työelämän tilauksia. Jos opinnäytetyö tehdään yhteistyössä esim. HUS:in kanssa siitä, miten leikkaushaavat paranevat tietyillä osastoilla ja mikä paranemiseen vaikuttaa, ja tavoitteena on tuottaa kirjallinen vihko leikkaushaavan hoito-ohjeista osastoille, niin ei sitä kirjallista osiota tosissaan omasta päästä kirjoiteta.
3
Joo,ei mene aina noin.Riippuu paljon alasta ja onko kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen tutkielma (yliopiston käyneenä pitäisi tietää näiden iso ero).Näitä ei tosiaankaan aina tehdä työelämään tilauksista,jälleen riippuu kontekstista,esim.onko liiketalouden,sosionomian vai kenties taiteen koulutusohjelma.Myös opparin mahdollinen työosuus vaikuttaa esim.laajuuteen tekstin osalta.
T.toinen AMK:n käynyt maisteri
Ei ole mitään merkitystä onko kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen kyseessä. Opinnäytetyössä on aina ensin kirjallinen osuus eli aiheen esittely, joka on noin 10-20 sivua. Ap puhuu tästä. Tämä ei sisällä minkäänlaista omaa refletiota tai mutu-tunnelmia, vaan tiukkaa faktaa valitusta aiheesta. Esim. käsitteiden määrittely, aiheen esittely ja rajaus, historia, ongelmat, jne. Tämän osion jälkeen esitellään valitut tutkimusmenetelmät ja miksi ne on valittu, tutkimuksen kulku ym., lopuksi tulokset ja johtopäätökset, pohdinta ja jossain välissä eettisyyden tarkastelu.
Ja ihan samanlainen runko on kaikissa tieteellisissä teksteissä, myös väitöskirjoissa. Oppareissa ja kandeissa sekä graduissa omaa tekstiä ei tuossa aiheen esittelyssä ole, koska kirjoittaja ei ole mikään asiantuntija. Hän ei voi omissa nimissään kirjoittaa esimerkiksi kokemuksiaan leikkaushaavan paranemisesta, koska hän ei ole tutkija ja tutkinut aihetta, joten sellainen mutuilu ei kuulu alun faktapohjaiseen aiheesta kirjoittamiseen. Näin ollen kaikki tieto tuossa vaiheessa pohjaa tieteelliseen faktaan ja tällöin esitellään lähde. Vaikea esim. nähdä, että historian gradua kirjoittava voisi olla lähteistämättä tuota osiota? Omista kokemuksistaanko hän siinä kirjoittaisi tai omista mielipiteistään? Ei niin voi tehdä tuossa vaiheessa, niiden paikka on pohdinnassa.
Et näköjään sitten tiedäkään laadullisen ja kvantitatiivisen eroa.Kvantitatiivista ei voi käyttää kaikessa.Jos on vaikka fenomenologinen tutkimus ja siinä käytössä autortnografia,niin tutkittaisiin nimenomaan omaa kokemusta,omassa jalassa olevasta haavasta 😀.Sitten verrattaisiin muiden kokemuksia omiin haavoihinsa!
Eli Ap,mikä sun alasi on,tiedätkö ylipäänsä opparisi menetelmää,niin helpompi neuvoa.
Ala: Ihmisten kanssa toimitaan :)
Menetelmä ei ole täysin tiedossa vielä, teoriaosuus pitää kuulemma kirjoittaa ensin.
Kvalitatiiviseen taitaa tässä vaiheessa kallistua.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä kysymystä. Muokata ja muunnella? Teksti on sinun omaa tuotantoasi, joita tuet lähteillä. Omaa tekstiä muokataan ja muunnellaan niin kauan, että siihen on itse tyytyväinen. Olet nyt ymmärtänyt jotakin väärin, jos olet tekemässä tiivistelmää jostain lähdelistasta. Menee äkkiä plagioinniksi.
Voi härregyyd, minä ainakin amk:n käyneenä ja ylipiston suorittaneena maisterina ymmärrän kysymyksen vallan hyvin. Tietenkin opinnäytetyön kirjallinen osuus nojaa lähteisiin, ja vain lähteisiin, koska se on aiheen tieteellinen esittely. Tutkimusmenetelmän käyttö, aiheen rajaus, kohderyhmän valinta ym. metodologiset keinot ovat vapaampaa tekstiä, mutta tietenkin myös ne lähteisiin pohjautuen. Tuloksia kerrottaessa ne pohjautuvat aineistoon, mutta johtopäätökset ja pohdinta on sitten omaa tekstiä.
AMK:ssa opinnäytetyöt ovat työelämän tilauksia. Jos opinnäytetyö tehdään yhteistyössä esim. HUS:in kanssa siitä, miten leikkaushaavat paranevat tietyillä osastoilla ja mikä paranemiseen vaikuttaa, ja tavoitteena on tuottaa kirjallinen vihko leikkaushaavan hoito-ohjeista osastoille, niin ei sitä kirjallista osiota tosissaan omasta päästä kirjoiteta.
3
Joo,ei mene aina noin.Riippuu paljon alasta ja onko kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen tutkielma (yliopiston käyneenä pitäisi tietää näiden iso ero).Näitä ei tosiaankaan aina tehdä työelämään tilauksista,jälleen riippuu kontekstista,esim.onko liiketalouden,sosionomian vai kenties taiteen koulutusohjelma.Myös opparin mahdollinen työosuus vaikuttaa esim.laajuuteen tekstin osalta.
T.toinen AMK:n käynyt maisteri
Ei ole mitään merkitystä onko kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen kyseessä. Opinnäytetyössä on aina ensin kirjallinen osuus eli aiheen esittely, joka on noin 10-20 sivua. Ap puhuu tästä. Tämä ei sisällä minkäänlaista omaa refletiota tai mutu-tunnelmia, vaan tiukkaa faktaa valitusta aiheesta. Esim. käsitteiden määrittely, aiheen esittely ja rajaus, historia, ongelmat, jne. Tämän osion jälkeen esitellään valitut tutkimusmenetelmät ja miksi ne on valittu, tutkimuksen kulku ym., lopuksi tulokset ja johtopäätökset, pohdinta ja jossain välissä eettisyyden tarkastelu.
No voi härregyyd. Kuulostaa erittäin huonolta tieteeltä, jos oletetaan että maailma on valmis. Esim. tuo puuesimerkki. Voi sanoa 95 varmuudella että mänty määrittää puurajan. Hyvään tieteeseen kuuluu tuoda myös kritiikki ja vaihtoehdot. Esim. että joskus on toisin.
Leikkaushaavan hoito on varmaan vakiintunutta. Mutta sitäkin ollaan varmaan tutkittu, ja jotain uusia näkemyksiä olisi hyvä taustoitukseksi tuoda esiin.
Tiede on itseään korjaava järjestelmä joka muodostuu tutkimuksien ketjuista, näitä pitää voida osata tuoda esiin ja vertailla niitä, ja niiden uskottavuutta.
Siis meinaatko,että AMK-oppari on tiedettä?Kuule,ei ole edes gradu.Oppari on tutkielma,eikä siinä voi ottaa hirveän laajaa aihetta tai siitä tulee ihan turha.Eli tiukka kysymys ja sitten sitä pyörittelemään Ap.Lue Umberto Econ Oppineisuuden osoittaminen.
Laudatur-arvosanan saanut gradu on onnistunut saavuttamaan jotain tieteellisesti uutta ja merkittävää. Esimerkiksi luonnontieteissä tämä ei ole mitenkään harvinaista, koska joudutaan tekemään kokeellinen osuus. Jos meillä tehtäisiin tutkielma leikkaushaavojen paranemisesta, niin se koostuisi leikkaushaavojen hoidoista eri menetelmillä ja niiden paremmuuden mittaamisesta. Tuloksena voi olla tieteellisesti merkittävä löytö.
Tiedettä kyllä harvemmin tehdään graduilla,kyllä ne on väikkäreitä sitten.
Ap, aika outoa,että joudutte kirjoittamaan teoriaosuuden ilman tietoa menetelmästä.Sen näkökulma on täysin eri laadullisessa ja kvantitatiivisessä...mutta kuullostaa tutulta AMK ajoilta.Katso sitä Koppaa,se on tosi hyvä.
Jos nyt ymmärsin oikein,niin tämä on sosionomin oppari.Sitten varmaan laadullinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin opinnäyteseminaarissa ja opettaja sanoi, että ensin teoria, sitä kautta tulee sitten menetelmä selväksi. Jotain ydinkäsitteitä olen pohtinut ja yritän niihin painottuen teoriaa etsiä. Työ ei ole suora mittatilaustyö, vaan saan itse pohtia näkökulmaa ja sitä, mitä lopulta haluan tutkia, joten sekin sitten hieman vaikeuttaa asiaa - helpointa olisi ollut lähteä suhtkoht valmiista raameista. En ole työelämässä tällä hetkellä ja tosiaan opinnotkaan ei ole ihan hetkeen edenneet, joten melko hankalalta tuntuu.
- ap
Ap.Suosittelen lämpimösti sitä Koppaa ja Umberto Ecoa.Google auttaa näissä.
Tutkielmasi kuullostaa laadulliselta.Mitä muuta aineistoa aiot käyttää paitsi kirjallisuutta?Onko sulla esim.haastatteluja tai joku oma projekti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap.Suosittelen lämpimösti sitä Koppaa ja Umberto Ecoa.Google auttaa näissä.
Tutkielmasi kuullostaa laadulliselta.Mitä muuta aineistoa aiot käyttää paitsi kirjallisuutta?Onko sulla esim.haastatteluja tai joku oma projekti?
Ko. paikasta saatuja tietoja, mm. heidän omista projekteista tehtyjä raportteja ja sitten tosiaan haastatteluja.
-ap
Voi apua.. Amk:ssa voi käytännönläheisyyden vuoksi olla tarkoituksenmukaista esittää vain yhtä totuutta ilman pohdiskelua vaihtoehdoista tai uusimmista tiedoista, mutta yliopistoa et ole kyllä kovin hyvin arvosanoin päässyt läpi, jos et nyt vaan juksaa siellä koskaan käyneesikään...