Asia, mitä et haluaisi kenenkään saavan selville sinusta

muutama tuomio löytyy joista ei tiedä edes vaimo

Vierailija kirjoitti:

En ole missään vaiheessa lopettanut päihteidenkäyttöä muutamaa viikkoa pidemmäksi aikaa. Maailma ja ihmiset on niin sekaisin ettei pysty eikä oikeastaan enää edes huvita yrittää.

Mulla on tää sama, ja samoista syistä. Viimeisen viiden vuoden aikana pisin pätkä ilman päihteitä on ollu ehkä 2 viikkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole missään vaiheessa lopettanut päihteidenkäyttöä muutamaa viikkoa pidemmäksi aikaa. Maailma ja ihmiset on niin sekaisin ettei pysty eikä oikeastaan enää edes huvita yrittää.

Mulla on tää sama, ja samoista syistä. Viimeisen viiden vuoden aikana pisin pätkä ilman päihteitä on ollu ehkä 2 viikkoa.

Mä en juo, mutta osaan jäsentää maailmankuvani. Alta on 1,5 vuodessa mennyt avioliitto, pari autoa, polvi, yhteinen asunto jne. Kaikki on kuitenkin hoitunut.

Olisiko selvällä päällä osuutta asiaan?

Tunnen itseni niin hylkiöksi ja yksinäiseksi ettei huvittaisi elää.

Aina parisuhteessa ollessani ennen pitkää ihastun toiseen mieheen. Nykyisen puolison kanssa tämä on toinen kerta kun olen aivan lääpälläni, ja miettinyt jopa eroa toisen takia vaikka meillä on lapset yms. Koitan tulla järkiini ja odottaa että tunne menisi ohi, mutta vaikeaa on. Tiedän että jos vaihdan miestä, niin sama on ennenpitkää taas edessä. En vaan osaa olla yksiavioinen.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monista asioista olen valehdellut elämäni aikana töissä. Välillä tuntuu että koko työpaikka ja työyhteisö, asiakkaat ym on yhtä suurta teatteriesitystä.

Paskan puhumista ja korulauseita sinne ja tänne. Kohteliaisuuksia ja zemppilauseita vaikka oikesti tekis mieli sanoa ja tehdä ihan jotain muuta. Ja inhoan sitä, miten näen kun kaikki muutkin teeskentelee ja vetää jotain roolia.

Tämänon kun suoraan minun tarina valtakunnallisesti toimivan globalin pörssiyhtiön keskijohdosta.

Työsuhteeni loppuisi siihen paikkaan jos joku kuulisi ajatukseni. Erittäin narsistinen esihenkilö (n) johtaa toksisella pelon kulttuurilla, en edes viitsi kirjoittaa mitä hänestä ajattelen.

Mua oksettaa kun mä tarkkaavaisena ihmisenä seuraan miten muutamat kilpailuhenkiset kollegat toistaa kun papukaijat näitä tunnettuja yritysjargonioita ja jopa matkivat esihenkilömme puhetyyliä ja -painotuksia. Hitto sitä nuoleskelun määrää. Sama monen muun pääkonttorilla työskentelevän nousukkaan kohdalla, teatteri on niin silmiin pistävää.

Sanovat aina sen mitä johtajatar haluaa kuulla, mutta seuraavana päivänä kuullussa keskustelusa nämä henkilöt ovat eri mieltä.

Miten xx henkilön kanssa edellisviikolla kahdenkesken käydyssä avautumiskeskustelussa ihan hirveä, erittäin raskas ja uuvuttava, ei niin kovin hyvin mennyt projekti onkin sitten yhtäkkiä jory kokouksessa loistava onnistuminen.

Eli ihmiset teeskentelee ja valehtelee ihan 6-0.

Itsellä ongelmana enemmän yltiörehellisyys, en voi sanoa kirkkain silmin kaikien edessä jotain mikä ei pidä paikkaansa, tai jos yritän sanoa, suuri osa näkee kehonkielestäni ja kuulee äänensävystäni että puhun potaskaa. Siksi vaikenen ja puhun mahdollisimman vähän ja pelkään koska tulee se hetki että suodatin pettää ja suusta tulee ulos jotai todella julkaisukelvotonta.

Vihaan tätä sakelin teatteria ja ihmisten voimakkaasti esille tulevaa teennäisyyttä.

Kehoani on aika railakkaasti muotoiltu kirurgian keinoin. Olen kärsinyt rumuudesta koko elämäni, ja tänä vuonna asiaa on hoidettu yksityisellä puolella isolla rahalla. Toivun parhaillaan viimeisestä operaatiosta. Toki muutama ystävä asiasta tietää, kenellekään muulle en aio asiaa koskaan paljastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että jouduin puolipakotetusti, manipuloinnin seurauksena naimisiin vaikka en edes kosinut.

Oisin halunnut erään toisen. Oli liian myöhäistä perääntyä.

Ehkä tämä oli se kuuluisa järkiavioliitto, lapset kasvatettu aikuisiksi ja yhdessä edelleen.

Ai niin, kyllähän lisäkseni ainakin 1 ihminen tietää tämän.

Sama

On muuten yleisempää kuin kukaan uskaltaa tunnustaa.

Joo, kyllä sillon omassa nuoruudessa 90 luvun alussa moni ystäväni teki juurikin sitä, että jättivät pillerit pois tai eivät niitä koskaan syöneetkään, hankkiutuivat raskaaksi ns salaa ja puoliväkisin siis saivat kiltit vastuuntuntoiset miehet nalkkiin vasten tahtoaan. Tai jos vaikutti siltä että mies on jättämässä, niin keksivät tämän klassisen (jo myytiksi muodostuneen hätävalheen) "odotan sinun lastasi" ja niin jäi mies nalkkiin ja sitten ehkä kenties myöhemmin kertoivat saaneensa keskenmenon tai sen jälkeen vasta hankkiutuivat oikeasti raskaaksi.

Voisin heittämällä sanoa että lähipiirissänikin samalta kylältä näin teki ainakin 3 tai 4. 

Sen että usein anaalitappi pyllyssä.

Naisena minua inhottaa kovasti tuollainen ehdoin tahdoin raskautta tekosyynä käyttävä ihminen. Jollei muuten saa partneria niin pitäisi sitten olla ilman eikä teeskennellä. Kurja pohja ihmissuhteelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monista asioista olen valehdellut elämäni aikana töissä. Välillä tuntuu että koko työpaikka ja työyhteisö, asiakkaat ym on yhtä suurta teatteriesitystä.

Paskan puhumista ja korulauseita sinne ja tänne. Kohteliaisuuksia ja zemppilauseita vaikka oikesti tekis mieli sanoa ja tehdä ihan jotain muuta. Ja inhoan sitä, miten näen kun kaikki muutkin teeskentelee ja vetää jotain roolia.

Tämänon kun suoraan minun tarina valtakunnallisesti toimivan globalin pörssiyhtiön keskijohdosta.

Työsuhteeni loppuisi siihen paikkaan jos joku kuulisi ajatukseni. Erittäin narsistinen esihenkilö (n) johtaa toksisella pelon kulttuurilla, en edes viitsi kirjoittaa mitä hänestä ajattelen.

Mua oksettaa kun mä tarkkaavaisena ihmisenä seuraan miten muutamat kilpailuhenkiset kollegat toistaa kun papukaijat näitä tunnettuja yritysjargonioita ja jopa matkivat esihenkilömme puhetyyliä ja -painotuksia. Hitto sitä nuoleskelun määrää. Sama monen muun pääkonttorilla työskentelevän nousukkaan kohdalla, teatteri on niin silmiin pistävää.

Sanovat aina sen mitä johtajatar haluaa kuulla, mutta seuraavana päivänä kuullussa keskustelusa nämä henkilöt ovat eri mieltä.

Miten xx henkilön kanssa edellisviikolla kahdenkesken käydyssä avautumiskeskustelussa ihan hirveä, erittäin raskas ja uuvuttava, ei niin kovin hyvin mennyt projekti onkin sitten yhtäkkiä jory kokouksessa loistava onnistuminen.

Eli ihmiset teeskentelee ja valehtelee ihan 6-0.

Itsellä ongelmana enemmän yltiörehellisyys, en voi sanoa kirkkain silmin kaikien edessä jotain mikä ei pidä paikkaansa, tai jos yritän sanoa, suuri osa näkee kehonkielestäni ja kuulee äänensävystäni että puhun potaskaa. Siksi vaikenen ja puhun mahdollisimman vähän ja pelkään koska tulee se hetki että suodatin pettää ja suusta tulee ulos jotai todella julkaisukelvotonta.

Vihaan tätä sakelin teatteria ja ihmisten voimakkaasti esille tulevaa teennäisyyttä.

Suomi on monessa asiassa henkisesti pikku-Amerikka. Vielä kun muutama vuosisata vierähtää on härmäläinenkin oppinut pitämään robottimaisen tekohymyn päällä koko valveillaoloaikansa.

Luojan kiitos, että tajusin häipyä maasta jo ajat sitten.

Mietin jatkuvasti kuolemaa. Tämä maailma tuntuu niin sairaalta ja julmalta. Töissä olen reipas,en usko että kukaan tajuaa kuinka syvissä vesissä olen pääni sisällä.

Minut on aikoinaan raiskattu, mutta vien asian mukanani hautaan. Kukaan ei kuitenkaan uskoisi. Koen olevani saastainen, pärjään kuitenkin jotenkuten, asioita ei voi enää muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että jouduin puolipakotetusti, manipuloinnin seurauksena naimisiin vaikka en edes kosinut.

Oisin halunnut erään toisen. Oli liian myöhäistä perääntyä.

Ehkä tämä oli se kuuluisa järkiavioliitto, lapset kasvatettu aikuisiksi ja yhdessä edelleen.

Ai niin, kyllähän lisäkseni ainakin 1 ihminen tietää tämän.

Sama

On muuten yleisempää kuin kukaan uskaltaa tunnustaa.

Joo, kyllä sillon omassa nuoruudessa 90 luvun alussa moni ystäväni teki juurikin sitä, että jättivät pillerit pois tai eivät niitä koskaan syöneetkään, hankkiutuivat raskaaksi ns salaa ja puoliväkisin siis saivat kiltit vastuuntuntoiset miehet nalkkiin vasten tahtoaan. Tai jos vaikutti siltä että mies on jättämässä, niin keksivät tämän klassisen (jo myytiksi muodostuneen hätävalheen) "odotan sinun lastasi" ja niin jäi mies nalkkiin ja sitten ehkä kenties myöhemmin kertoivat saaneensa keskenmenon tai sen jälkeen vasta hankkiutuivat oikeasti raskaaksi.

Voisin heittämällä sanoa että lähipiirissänikin samalta kylältä näin teki ainakin 3 tai 4. 

Nyt kun mainitsit, mullakin alkaa muistua mieleen vakiovalelausahduksia. Niitä saatettiin viljellä aika kevyesti kiristysmielessä tai aiheuttamaan paniikkia miehessä.

Minäkin ihmettelin silloin kanssasisarien mielikuvituksen puutetta, että eikö ne millään voineet keksiä elämälleen mitään muuta tehtävää  - 80-90-luvun taitteessa maailma oli meille avoin ja nainenkin sai mennä minne lystäsi ja tehdä mitä lystäsi. 

Ja miten ihminen voi elää tietäen, että on valehdellut jollekin niin raskaasti (no pun intented) ja ikään kuin varastaa toiselta elämän ja valinnanmahdollisuudet?

Minulla ei ole ollut alkoholi- eikä huumeongelmaa, mutta julkinen terveydenhuolto lääkitsi minua noin 10v ajan lääkkeillä, jotka ovat samalla suosittuja huumausaineita. Sen seurauksena päänuppini meni täysin sekaisin ja tapahtui asioita, jotka olisivat saaneet jäädä tapahtumatta.

M35

Olen pitkään odottanut, että mieheni jättäisi minut.

Toivon että joku nainen veisi sen ja ottaisi kontolleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että jouduin puolipakotetusti, manipuloinnin seurauksena naimisiin vaikka en edes kosinut.

Oisin halunnut erään toisen. Oli liian myöhäistä perääntyä.

Ehkä tämä oli se kuuluisa järkiavioliitto, lapset kasvatettu aikuisiksi ja yhdessä edelleen.

Ai niin, kyllähän lisäkseni ainakin 1 ihminen tietää tämän.

Sama

On muuten yleisempää kuin kukaan uskaltaa tunnustaa.

Just näin.

Se joku varasi kirkon tietämättäni, lähetti kutsut ym, sain kuulla tämän ilmoitusluontoisesti kesken työpäivän.... kun yritin perääntyä koska odotin sitä kenet oikeesti halusin, tämä joku ilmoitti olevansa raskana. Oikeasti 1. muksumme syntyi vasta melkein 1.5 v sen jälkeen.

Edelleen kaipaan ajoittain sitä jonka kanssa oikeesti oisin tämän kaiken halunnut kokea. Tällä mennään, ei kerrota muille.

Tämä barmasti yleistä kuten myös se että moni mies kasvattaa tietämättään jonkun muun lasta.

Mutta sitähän ei oikeasti tiedä kuin 1 henkilö tai ei kukaan.

Oon kostonhimoinen. Toivon vilpittömästi kaikille mua vahingoittaneille ihmiskuvatuksille kaikenlaista mahdollista pahaa. Monesti tälläset kostotoiveet pyörii päässä pakkomielteisesti, en ees halua päästää niistä irti. 

Sitä, että kirjoitan tälle palstalle.

Minulla on pissahätä.