Kokoomuksen ja Keskustan suunnitelma pähkinänkuoressa. Oletko valmis uuteen uljaaseen Suomeen?

Pelottavinta on se, että tää kaikki on saatu vuodessa aikaan. Enää kolme jäljellä, tulee olemaan kylmää kyytiä....

Joku sanoi että kyllä asuntoja rakennetaan. Tamperekin täynnä työmaita. Katsokaapa niiden vuokratasoa. Joku vanhakin 30 neliön kämppä maksaa hli 600e kuukaudessa. Mietipä miten sitämaksat vaikka 1500 nettotuloilla.

Vierailija kirjoitti:

1. Rapautetaan koulutus päiväkodista lähtien. Rikkaat saavat edelleen laadukasta kasvatusta, koska yksityistämisen myötä julkisten palveluiden taso rapautuu, mutta rahalla saa. Päiväkodeista tulee lasten säilytyspaikkoja, ilman kasvatusta. AIkuisten päivät pitenee, lapsia säilötään pidempään.

-rapautettu koulutus pitää köyhän väestön ruodussa; ei koulutusta, ei nousua johtoasemiin

-Hyväveliverkosto tiivistyy

2. Rahojen ohjaaminen maatalouteen ja raaka-ainetuotantoon tekee Suomesta halvan raaka-ainevaraston, banaanivaltion. Metsät, vedet ja kaivokset käyvät kohta ylikierroksilla. Keskustalaiset omistajat maakunnissa repivät rahat taskuihinsa, mutta työtä alkutuotanto luo kovin vähän. Työvoima tulee Puolasta tai Virosta. Paikalta häivytään vuodessa tai parissa ja jäljelle jää raiskio. Ei tehtaita, jalostusta tai työtä..

3.Metsähallituslaki takaa kiinalaisen sellyhtiön sellunsaannin (Kemijärvi). Työvoiman halpuutus tekee kiinalaiselle tehtaallekin tehtaan perustamisen houkuttelevaksi. Puhumattakaan Suomen valtion ja EU:n yritystuista, joita tehdas saa roppakaupalla. Työllistetään muutamia ihmisiä, enimmikseen puolasta ja virosta.

Me olemme matkalla banaanivaltioksi, jolla ei ole tutkimusta, innovaatioita tai tulevaisuutta. Grynderit ja pikavoittojen tavoittelijat saattavat lyhyellä aikavälillä rikastua kovin, ja vähän piristää taloutta. 10 vuoden jälkeen meillä on kuitenkin tyhjät metsät, kaivokset ja kaivot. Sekä kouluttamatonta porukkaa, yliopistoissa vain rikkaiden lapset.

Siinä tulevaisuudenkuvaa.

Miten tämä poikkeaa ollenkaan nykypäivän Suomesta? Tällaista meno oli jo silloin, kun demarit olivat hallituksessa. Kummasti aina vain syytetään Kokoomusta. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä tarkasti ottaen estää yliopistoja hankkimasta itselleen rahoitusta yksityissektorilta? Professorithan esim. tämänpäiväisen Hesarin gallupkyselyssä valittivat mm. että kuponkien täyttäminen on niin työlästä ja olisi parempi kuin pienipalkkaisemmat hoitaisivat sen. Eikö nyt kannattaisi käyttää omia verkostoja tukijoiden ja tukirahan keräämiseen? Vai eikö niitä olekaan? 

Uusliberalistinen yliopistouudistus on tuottanut tuhoisaa jälkeä tieteen laatuun ja arvostukseen sekä alistanut yliopiston pitkälti talouselämän käsikassaraksi. Saksalainen Die Zeit -viikkolehti (1.8.2013) käsitteli artikkelissaan "Gekaufte Wissenschaft" laajasti sitä, minkälaista paljashakkuuta ja tieteen alennustilaa on syntynyt "kahleistaan vapautetussa" yliopistossa. Onko Suomessa toteutettu uusliberalistinen yliopistouudistus johtamassa vastaavanlaisiin seurauksiin?

Yritykset tilaavat tutkimuksia, palkaavat professoreja ja rahoittavat kokonaisia instituutteja. Yksi nyky-yliopistossa yleistyvä trendi on lahjoitusprofessuurit.   Saksassa on nykyään yli 1 000 lahjoitusprofessoria. Yksistään energiajätit RWE ja E.ON kustantavat 31 lahjoitusprofessuuria 19 yliopistossa. He tutkivat ja opettavat muistaen lahjoittajan intressit. Yliopistoissa on syntymässä uusi tieteentekijän prototyyppi, joka ei enää näe itseään riippumattomana tutkijana, vaan enemmänkin tutkimuksen teettäjän pragmaattisena palvelijana.

Yksityisyrityksistä on tullut yliopistojen sisälle salainen mahtitekijä.  Vuonna 2011 rahoittivat saksalaiset yritykset ja säätiöt 1,8 miljardilla eurolla tutkimusta. Miten yritysrahoitus vaikuttaa tutkimukseen ja opetukseen?

Saksan yliopistomaailmaan "kermaan" kuuluva Humboldt-yliopisto (Berliini) teki vuonna 2006 yhteistyösopimuksen Saksan suurimman yksityispankin, Deutsche Bankin, kanssa. Mukana sopimuksessa oli myös Berliinin tekninen yliopisto.  Sopimuksen mukaan perustettiin Quantitative Products Labarotory -instituutti, jonka tehtävä on  selvittää finanssimarkkinoihin ja sen tarjoamiin tuotteisiin liittyviä riskejä. Deutsche Bank rahoitti instituutin toimintaa kolmella miljoonalla eurolla vuosittain. Tiedot eivät kerro, mikä oli yliopistojen osuus rahoituksesta. Vuonna 2011 julkitulleet sopimusehdot kertovat seuraavaa: Sopimus antaa Deutsche Bankille määräysvallan instituutin sisällä – ei yliopiston hallinnolliselle ja tieteelliselle johdolle. Deutsche Bankin määräysvalta alkoi jo keskusteltaessa instituutin fyysisestä sijainnista. Sopimus edellytti siltä "läheisyyttä Deutsche Bankiin". Siihen ei kelpuutettu Humboldt-yliopiston jyhkeää rakennusta Berliinin keskustassa (kuvassa). Insituutti sijoitettiin samaan rakennukseen, jossa toimii Deutsche Bankin hallussa oleva Investment&FinanzCenter. Sopimuksen mukaan professorivalinnat suoritettaa "yhteistyössä" yliopiston ja Deutsche Bankin kanssa. Näin valittiin instituutille kaksi professoria. Deutsche Bankilla oli ennen kaikkea saneluvalta siitä, mitkä tutkimustulokset julkaistiin ja mitkä jäivät julkisuudelta piiloon. Sopimuksen mukaan oli varmistettava, että tutkimustulokset eivät saa koskettaa "Deutsche Bankin etuja". Jos pankin nimi tuli jossain tutkimuksessa esille, niin kyseisen tutkimuksen tuloksen julkaiseminen vaati erikseen "Deutsche Bankin kirjallisen hyväksymisen".

Die Zeit -lehden artikkelin kirjoittajat kysyvätkin oikeutetusti: "Onko kyseisessä instituutissa työskentelevä proferssori tieteentekijä vaiko pankin toimihenkilö?" Nykyisin tieteen ja yliopistojen tehtävänä ei ole tuottaa mahdollisimman objektiivista tietoa vaan ennen kaikkea olla voittoatuottavaa. Tuloksista viis. "Tutkimuksen taloudellistumiseen" on tiedemaailmassa totuttu. Näin on asia ainakin yliopiston hallinnossa. Humboldt-yliopiston vararehtori, joka vastaa tutkimuksesta, ei nähnyt sopimuksessa Deutsche Bankin kanssa minkäänlaista ongelmaa.

Toisena esimerkkinä voi olla Kölnin yliopisto, joka teki kemian alan jättikonserni Bayer AG:n kanssa yhteistyösopimuksen vuonna 2008. Bayer AG rahoittaa sydän- ja syöpätutkimusta kuusinumeroisella summalla vuosittain. Fyysikko Philipp Mimkes on vaatinut yhteistyösopimusta julkiseksi. On väitetty, että yksikään tutkimustulos ei enää tule julkiseksi ilman Bayer AG:n punakynän läpikäyntiä. Mimkesin kysymykset kuuluvat:

• "Onko Bayer AG:lla valta poistaa negatiiviset tutkimustulokset?"

• "Kuka viime kädessä määrää tutkimuksen tuloksista? Tutkimus vai talous?"

Yliopiston johto vaikeni sopimuksesta useiden tahojen vaatimuksista huolimatta. Mimkes vei asian hallinto-oikeuteen. Joulukuussa 2012 Kölnin hallinto-oikeus hyväksyi yliopiston linjauksen. Nyt asia on käsiteltävänä korkeamassa hallinto-oikeudessa. Mutta kysymys kuuluu: Kuka suojaa yhteiskuntaa näiltä uuden ajan yritysten valvomilta tieteen tuloksilta?

Olennainen osa yliopistojen budjettivaltaa on siirtynyt yrityksille. Kaikella on hintansa. Saksan työnantajajärjestön (BDI) presidentti Keitel on huolissaan energian hinnannoususta Saksan päätettyä sulkea ydinvoimalansa. Halpa energia on välttämätöntä teollisuudelle. Niinpä BDI rahoitti tutkimuksen, jonka tuli vastata kahteen kysymykseen: Kuinka paljon energiakäänne maksaa? Miten energianhinta tulee kehittymään? Sinänsä kysymykset ovat yhteiskunnan ja talouden kannalta tärkeitä. Tutkimus annettiin Kölnin yliopiston energiatalouden instituutille (EWI). Ongelmana tässä on se, että kyseisen instituutin rahoituksesta vastaavat lähes 50-prosenttisesti kaksi saksalaista suurta energiayhtiötä (RWE ja E.ON). Laitoksen johtaja Felix Höffler on todennut insituutin lähtökohdista: "Me edustamme markkinataloudellista lähtökohtaa. Tämän tutkimuksen teettäjä tietysti ottaa huomioon antaessaan rahoituksen." Niinpä BDI:n presidentti saattoi julistaa energiakäänteen taloudellisuuden olevan jo nyt akuutisti vaarassa EWI-tutkimuksen perusteella.

Yhtiöden vallasta tutkimustuloksiin ja erityisesti tutkimuksen suorittajien ennakkositoutumisesta rahoittajan etuihin on paljon konkreettisia esimerkkejä. Pääomayhtiö Union Investment rahoitti Freiburgin yliopiston tutkimuksen, jonka tavoitteena oli osoittaa yksityisen eläkejärjestelmän etuja. Union Investment on yksityisten eläkejärjestelmien kauppaamisen markkinajohtaja Saksassa. Myöskään  tutkimuksen eettisyyden kanssa ei kannata olla nykyisin niin tarkka, jos haluaa saada rahoitusta. Google rahoitti 47 923 dollarilla Deutsche Institut für Wirtschaftsforschungin tutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, milloin ihmiset alkavat netissä suojella yksityiselämäänsä ja millä keinoin he voisivat paljastaa enemmän yksityisyydestään. Tutkimuksen tavoitteena on tehostaa Googlen suorittamaa henkilökohtaista täsmämainontaa.

Nykyisessä uusliberalistisessa yliopistossa tieteellisestä tutkimuksesta on tullut ostettava ja myytävä tuote, joka on sen käytettävissä, jolla on rahaa. Merkittävää on myös uuden rahoitusmallin tuoma pelko yliopistojen sisälle. Nykykehitykseen kriittisesti suhtautuneet professorit, jotka olivat muun muassa kieltäytyneet eettisistä syistä Googlen tarjoamista tutkimushankkeista, eivät halunneet esiintyä Die Zeit -lehden haastatteluissa omilla nimillään.

Lepomäki, Koski ja Grahn-Laasonen

Naisia pelottavilla aatteilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Rapautetaan koulutus päiväkodista lähtien. Rikkaat saavat edelleen laadukasta kasvatusta, koska yksityistämisen myötä julkisten palveluiden taso rapautuu, mutta rahalla saa. Päiväkodeista tulee lasten säilytyspaikkoja, ilman kasvatusta. AIkuisten päivät pitenee, lapsia säilötään pidempään.

-rapautettu koulutus pitää köyhän väestön ruodussa; ei koulutusta, ei nousua johtoasemiin

-Hyväveliverkosto tiivistyy

2. Rahojen ohjaaminen maatalouteen ja raaka-ainetuotantoon tekee Suomesta halvan raaka-ainevaraston, banaanivaltion. Metsät, vedet ja kaivokset käyvät kohta ylikierroksilla. Keskustalaiset omistajat maakunnissa repivät rahat taskuihinsa, mutta työtä alkutuotanto luo kovin vähän. Työvoima tulee Puolasta tai Virosta. Paikalta häivytään vuodessa tai parissa ja jäljelle jää raiskio. Ei tehtaita, jalostusta tai työtä..

3.Metsähallituslaki takaa kiinalaisen sellyhtiön sellunsaannin (Kemijärvi). Työvoiman halpuutus tekee kiinalaiselle tehtaallekin tehtaan perustamisen houkuttelevaksi. Puhumattakaan Suomen valtion ja EU:n yritystuista, joita tehdas saa roppakaupalla. Työllistetään muutamia ihmisiä, enimmikseen puolasta ja virosta.

Me olemme matkalla banaanivaltioksi, jolla ei ole tutkimusta, innovaatioita tai tulevaisuutta. Grynderit ja pikavoittojen tavoittelijat saattavat lyhyellä aikavälillä rikastua kovin, ja vähän piristää taloutta. 10 vuoden jälkeen meillä on kuitenkin tyhjät metsät, kaivokset ja kaivot. Sekä kouluttamatonta porukkaa, yliopistoissa vain rikkaiden lapset.

Siinä tulevaisuudenkuvaa.

Miten tämä poikkeaa ollenkaan nykypäivän Suomesta? Tällaista meno oli jo silloin, kun demarit olivat hallituksessa. Kummasti aina vain syytetään Kokoomusta. 

Itse asiassa ei ollut. Kokoomus nousi hallitukseen 80-luvun lopulla, jolloin Suomeen alettiin ajaa tätä uusliberalistista politiikkaa. Se tarkoittaa valtion roolin vähentämistä, valtion yritysten yksityistämista, eli voittojen kasautumista tietyille tahoille. Meillä se tapahtuu pitkälti verovaroin; monet yritykset ovat saaneet ja saavat valtiolta yritystukia , suurin kasvu on tapahtunut niissä yrityksissä, joiden toiminta rahoitetaan suoraan verovaroista; terveys- ja hoivapalveluyrityksissä.

Jos katselet valtion velan kehitystä, on se kasvanut ennenkaikkea Kokoomuksen ja Kepun hallitusten aikana. Lipposen kaksi hallitusta saivat alennettua valtionvelan noin 100mrd:sta noin 40 mrd:iin. 2007-2008 velka ryöpsähti jyrkkään nousuun, Vanhasen toisen hallituksen aikana, jolloin Katainen oli valtiovarainministerinä, demarit eivät olleet hallituksessa lainkaan. Sama meno jatkunut siitä saakka.

Lisäksi velka on ollut vain syömävelkaa, elvytykseen sitä on kieltäydytty ottamasta.

Vierailija kirjoitti:

Joku sanoi että kyllä asuntoja rakennetaan. Tamperekin täynnä työmaita. Katsokaapa niiden vuokratasoa. Joku vanhakin 30 neliön kämppä maksaa hli 600e kuukaudessa. Mietipä miten sitämaksat vaikka 1500 nettotuloilla.

Omaan naapurustoonikin rakennettiin juuri parikin uutta ja hienoa kerrostaloa. Työt olivat vielä käynnissä, kun ensimmäisiin asuntoihin jo muutti kunniavieraita suuren lapsikatraansa kera. Vuokranmaksu ei siis liene mikään ongelma noiden talojen täyttämisessä asukkailla ja tulovirran synnyttämisessä rakennuttajalle. Työssäkäyvillä ei toki noihin taloihin ole mitään asiaa, ellei ole valmis maksamaan itseään todella kipeäksi ja hyväksymään seinänaapureiksi varsin "erilaista" elämäntapaa viettäviä.

Ja sitten oppositio puolueitten jäseniä moititaan kansan taholta, kun kyseenalaistavat hallituksen toimia ja esim. pääministerin "verosuunnittelua". Kuka nämä rahan ahneet ihmisperseet on tuonne äänestänyt päättämään kansan asioista? Sen ymmärrän, että rikkaat äänestävät Sipilöitä ja Stubbeja, mutta rikkaat on vähemmistö!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Rapautetaan koulutus päiväkodista lähtien. Rikkaat saavat edelleen laadukasta kasvatusta, koska yksityistämisen myötä julkisten palveluiden taso rapautuu, mutta rahalla saa. Päiväkodeista tulee lasten säilytyspaikkoja, ilman kasvatusta. AIkuisten päivät pitenee, lapsia säilötään pidempään.

-rapautettu koulutus pitää köyhän väestön ruodussa; ei koulutusta, ei nousua johtoasemiin

-Hyväveliverkosto tiivistyy

2. Rahojen ohjaaminen maatalouteen ja raaka-ainetuotantoon tekee Suomesta halvan raaka-ainevaraston, banaanivaltion. Metsät, vedet ja kaivokset käyvät kohta ylikierroksilla. Keskustalaiset omistajat maakunnissa repivät rahat taskuihinsa, mutta työtä alkutuotanto luo kovin vähän. Työvoima tulee Puolasta tai Virosta. Paikalta häivytään vuodessa tai parissa ja jäljelle jää raiskio. Ei tehtaita, jalostusta tai työtä..

3.Metsähallituslaki takaa kiinalaisen sellyhtiön sellunsaannin (Kemijärvi). Työvoiman halpuutus tekee kiinalaiselle tehtaallekin tehtaan perustamisen houkuttelevaksi. Puhumattakaan Suomen valtion ja EU:n yritystuista, joita tehdas saa roppakaupalla. Työllistetään muutamia ihmisiä, enimmikseen puolasta ja virosta.

Me olemme matkalla banaanivaltioksi, jolla ei ole tutkimusta, innovaatioita tai tulevaisuutta. Grynderit ja pikavoittojen tavoittelijat saattavat lyhyellä aikavälillä rikastua kovin, ja vähän piristää taloutta. 10 vuoden jälkeen meillä on kuitenkin tyhjät metsät, kaivokset ja kaivot. Sekä kouluttamatonta porukkaa, yliopistoissa vain rikkaiden lapset.

Siinä tulevaisuudenkuvaa.

Miten tämä poikkeaa ollenkaan nykypäivän Suomesta? Tällaista meno oli jo silloin, kun demarit olivat hallituksessa. Kummasti aina vain syytetään Kokoomusta. 

Itse asiassa ei ollut. Kokoomus nousi hallitukseen 80-luvun lopulla, jolloin Suomeen alettiin ajaa tätä uusliberalistista politiikkaa. Se tarkoittaa valtion roolin vähentämistä, valtion yritysten yksityistämista, eli voittojen kasautumista tietyille tahoille. Meillä se tapahtuu pitkälti verovaroin; monet yritykset ovat saaneet ja saavat valtiolta yritystukia , suurin kasvu on tapahtunut niissä yrityksissä, joiden toiminta rahoitetaan suoraan verovaroista; terveys- ja hoivapalveluyrityksissä.

Jos katselet valtion velan kehitystä, on se kasvanut ennenkaikkea Kokoomuksen ja Kepun hallitusten aikana. Lipposen kaksi hallitusta saivat alennettua valtionvelan noin 100mrd:sta noin 40 mrd:iin. 2007-2008 velka ryöpsähti jyrkkään nousuun, Vanhasen toisen hallituksen aikana, jolloin Katainen oli valtiovarainministerinä, demarit eivät olleet hallituksessa lainkaan. Sama meno jatkunut siitä saakka.

Lisäksi velka on ollut vain syömävelkaa, elvytykseen sitä on kieltäydytty ottamasta.

"Syömävelka" on kaikki kotimarkkinoiden elvyttämiseen mennyttä, joten kyllä se on elvytysvelkaa. Sillä on maksettu mm. julkisen sektorin ja kotimarkkinoiden palkankorotuksia, joihin ei olisi ollut varaa sekä julkisen sektorin tehotonta toimintaa. 

Hirveällä voimalla ollaan työntämässä syylliseksi porvarihallitusta, joka vielä uskoi, että taantuma taittuisi nousuksi nopeasti, Kataisen hallitus oli jo alun perin toimintakyvytön, kun koko keskustan piiri pysyi poissa vastuusta ja vassarit + vihreät pääsivät junailemaan teollisuuden alasajon.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten oppositio puolueitten jäseniä moititaan kansan taholta, kun kyseenalaistavat hallituksen toimia ja esim. pääministerin "verosuunnittelua". Kuka nämä rahan ahneet ihmisperseet on tuonne äänestänyt päättämään kansan asioista? Sen ymmärrän, että rikkaat äänestävät Sipilöitä ja Stubbeja, mutta rikkaat on vähemmistö!

Samaa mietin. Ainut selitys on että suuri osa ihmisistä ei vaan ymmärrä politiikasta yhtään mitään

Vierailija kirjoitti:

Pelottavinta on se, että tää kaikki on saatu vuodessa aikaan. Enää kolme jäljellä, tulee olemaan kylmää kyytiä....

Niinhän se meni.