Vinkkejä - mistä hoitaja työmatkojen ajaksi??

No, ei asuta pk-seudulla. Jos asuttaisiin, niin olisin tarjoutunut ottamaan lapset meille, ellei kouluunvienti ole mahdottoman matkan takana. Ehkä tuo juuri olisi se paras vaihtoehto: viedä lapset jollekin hoitoon? Olisiko esimerkiksi naapurustossa joku sopiva lapsirakas ja pikkurahan puutteessa oleva tyyppi, joka ottaisi teidän kouluikäiset (ja normaalit?) lapset hoitoon noiksi ajoiksi. Maksaa toki täytyy, mutta kalliimmaksi se tulee, jos hoitajan pitää teillä asua ja välttämättä tuollainen "oman joukon jatkona" ei ihan mahdottomia summia halua.

Joo, täytyy kai alkaa kyselemään jossain kohtaa kun taas reissuja tiedossa... siis kai sitä pitää sitten jossain alueen ilmoitustauluilla tai netissä tms. haeskella...??

Ongelma on että olen tosi huono pyytämään apua, en ole ikinä oikein pyytänyt, tuntuu vähän vaikealta sitä anoppiakaan pyytää. Nyt on varmaan pakko opetella.

Mutta mitenhän sitä nyt kehtaisi keltään vaikka koulukaverin äidiltä kysyä (kun en muutenkaan niitä tunne), "voisko meidän lapset olla teillä viikon, annan "ruoka"rahaa 350 eur?"

ap

Mummot, mies ja mun sisko, joka on myös kummi. Olen onnekas. En tosin ole reissussa kuin max 2 pv joka toinen kk.

Vierailija kirjoitti:

Joo, täytyy kai alkaa kyselemään jossain kohtaa kun taas reissuja tiedossa... siis kai sitä pitää sitten jossain alueen ilmoitustauluilla tai netissä tms. haeskella...??

Ongelma on että olen tosi huono pyytämään apua, en ole ikinä oikein pyytänyt, tuntuu vähän vaikealta sitä anoppiakaan pyytää. Nyt on varmaan pakko opetella.

Mutta mitenhän sitä nyt kehtaisi keltään vaikka koulukaverin äidiltä kysyä (kun en muutenkaan niitä tunne), "voisko meidän lapset olla teillä viikon, annan "ruoka"rahaa 350 eur?"

ap

Ei tii toimimaan ja miten ikävää lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä ei ole provo, niin miten ihmeessä olet lapsesi saanut tähän asti hoidettua? Ei lapsenvahdit ilmaisia ole, jos et ole valmis maksamaan lastenvahdille kunnon korvausta, niin et ole myöskään valmis lähtemään työmatkalle

Tilanne on nyt vasta alkanut kulminoitua, ja kuten sanottua, niin isä tähän asti hoitanut; olen vähän kattonut että on ok ennen kuin lähen. Ja sopinut viime aikoina kun ollut huonona lisäksi back upiksi esim. anopin että tulee paikalle jos asiat ei suju. (Esim. kuulisin kotiin soittaessa ettei kaikki ole ok.)

Nyt mies mennyt niin huonoksi että en vaan jaksa enää tätä vuosien veivaamista. ERon myötä tilanne siis on uusi, kun ei enää edes asuta samassa. En tiedä voinko luottaa että hän on kunnossa silloin kun työmatka tulee (niitä ei voi sitten enää perua/siirtää), kun hän asuu yksin enkä ole tarkkailemassa / näkemässä - sittenhän hän saattaa mennä vielä enemmän alamäkeä.

Tai mennä parempaan päin. Ei voi nyt tietää vielä.

ap

Miksi anoppia ei sitten enää voi hätätapauksessa pyytää, jos on auttanut aiemminkin? Entä minkä ikäisiä lapsesi ovat? Ilmeisesti eivät enää mitään ekaluokkalaisia, kun mielestäsi pärjäävät jo hyvin iltapäivät keskenään. Jos he ovat yli 12-vuotiaita, he voivat jopa itse haluta asua mieluummin isällään, tai ainakin viikko-viikko-systeemiä.

Siis sitähän tuossa mietin että miten paljon anoppiakaan kehtaa pyytää... ei hänkään ihan nuori ole ja välillä terveysongelmaakin (nyt kai kurissa lääkityksellä).

Eivät oli yli 12-vuotiaita vielä lapset.

Öööh.... siis miten ne voisi asua isällään, jos kyse on nyt siitä uskaltaako niitä antaa sinne yhdeksikään yöksi??

ap

Siitä, voivatko lapset yöpyä isällään, päättää lastenvalvoja, et sinä.

Uskomatonta luetun ymmärtämistä tässä ketjussa :) vuoropäiväkoti...lapset "alakoululaisia" ja työmatkat 10 päivääkin... Ynnä muut nerokkaat ehdotukset.

Ymmärrän hankalan tilanteesi ap. Itse lähtisin etsimään opiskelijaa, joka voisi tulla teille asumaan sun työmatkojen ajaksi. Sellaista, jolle sillä olisi myös käytännön etua. Esim. asuu itse solussa ja väljempi ja yksityisempi elämä aina välillä olisi etu. Luonnollisesti sun pitää pystyä maksamaan ok korvaus hänelle.

Ole yhteydessä lastenvalvojaan, jos lasten isä on kykenemätön huolehtimaan lapsista vuorollaan ja pyri saamaan sieltä ensisijaisesti neuvoja tähän työmatkaongelmaan. Tämänhetkisessä työllisyystilanteessa luulisi olevan tärkeää tukea kaikin tavoin niitä, joilla vielä se työpaikka on, saamaan arjen sujumaan. Mutta Suomi on byrokratian luvattu maa... Uskoisin, että moni työtön lapseton ihminen olisi valmis tuollaiseen keikkatyöhön, jos saisi korvauksen ekstrana työttömyyskorvauksen päälle, verollisena tietenkin (koska pelkällä sun tarjoamalla tienestillä ei mitenkään eläisi). Mutta ei saa mennä, tai tulee karenssia. Tällaisesta hyötyisivät sekä ap, ap: työnantaja, ap:n lapset ja se työtön, mutta ei vaan saa.

https://www.aarresaari.net/

Omana opiskeluaikanani tämä palvelu esim. välitti opiskelijoille keikkatöitä ja vastavalmistuneille työpaikkoja. En nyt yömyöhään lukenut, toimiiko edelleen noin, mutta itse sain tuolta osa-aikaisen paikan, jonka avulla pääsin käsiksi työelämään. Tein siis pienipalkkaista duunia opiskelun ohessa vuosia samalla työnantajalle, joka oli hyvä meriitti silloin tyhjässä cv:ssä harjoittelujen lisäksi.

Ajattelisin alan opiskelijalle (LTO, KTM ja AMK-tutkinnot) pidemmän ajan kokemuksen saman perheen lastenhoitajana olevan se eka merkintä CV:ssä omalta alalta (myös KTM:lle, kyllä - kasvatustieteitähän siinä käytännössä opiskellaan).

Perseisetkädet kirjoitti:

https://www.aarresaari.net/

Omana opiskeluaikanani tämä palvelu esim. välitti opiskelijoille keikkatöitä ja vastavalmistuneille työpaikkoja. En nyt yömyöhään lukenut, toimiiko edelleen noin, mutta itse sain tuolta osa-aikaisen paikan, jonka avulla pääsin käsiksi työelämään. Tein siis pienipalkkaista duunia opiskelun ohessa vuosia samalla työnantajalle, joka oli hyvä meriitti silloin tyhjässä cv:ssä harjoittelujen lisäksi.

Ajattelisin alan opiskelijalle (LTO, KTM ja AMK-tutkinnot) pidemmän ajan kokemuksen saman perheen lastenhoitajana olevan se eka merkintä CV:ssä omalta alalta (myös KTM:lle, kyllä - kasvatustieteitähän siinä käytännössä opiskellaan).

Hihii! Tsekkaa vielä nuo lyhenteet, jooko! =D

KTM=kauppatieteiden maisteri

KM=kasvatustieteen maisteri

Vastuuntuntoinen vanhempi järjestää elämän niin, että pystyy huolehtimaan alaikäisistä lapsistaan. Unohdat nyt reissutyön. Keskustele tilanteestasi työnantajan kanssa. Mieti, miten turvatonta lapsilla on, kun isä on ongelmainen eikä häneen voi luottaa ja äitikin useasti poissa. Miksi sinun on muka pakko ostaa omistusasunto? Vuokrallakin voi asua. Provohan tämä on. Lapset luokkakaverien kotiin viikoksi?? Jos miehelläsi on jotain vialla, niin et itsekään ihan normaalilta vaikuta. Anteeksi nyt vaan.

Suosittelen myös lämpimästi luopumaan työstä. Minulla oli eron jälkeen ongelmana "vain" vuorotyö, lapset kuitenkin sen ikäisiä ettei vuoropäiväkotiin enää saanut, mutta eivät pärjänneet yksin vielä öitä. Isä teki kiusaa minkä ehti, mm. lupasi ottaa lapset yövuorojen ajaksi mutta perui sitten tyyliin pari tuntia ennen vuoron alkua ym. Pari vuotta jaksoin, aina vapailla miettiä ja stressata minne lapset hoitoon tällä kertaa. Palkatun hoitajan palkka on niin suuri, että se tosiaan syö koko oman palkan, eikä itselläni ollut kunnollista tukiverkostoa, koska miehen suku käänsi selkänsä meille eron jälkeen. No, sitten paloin yksinkertaisesti loppuun. Irtisanouduin, jäin työttömäksi. Tuntuu kuin sata kiloa sitä itseään olisi kiskaistu pois hartioilta. Nyt eletään sitten kaupungin vuokra-asunnossa, ilman autoa tai muuta luksusta, sillä uutta työtä en ole saanut MUTTA ainainen stressi on poissa ja elämä tuntuu pitkästä aikaa elämisen arvoiselta. Toki hieman huolettaa tulevaisuus, töiden puolesta ja rahat on tietysti välillä tiukilla. Silti olen sitä mieltä että tämä oli oikea ratkaisu. Pitää ensisijaisesti ajatella omaa jaksamista ja lapsia. Töitä ehtii tekemään vielä elämässä paljon.

Liian monta "vaikeutta" ja "mutta kun mä haluun" -kohtaa, jotta uskoisin tarinan todeksi. Olen itsekin ollut reissutöitä tekevä yh. Jos uskoisin tarinan todeksi, voisin tarjoutua itsekin apuun (teen etätöitä, joten kunhan asunnossa sähköt on, pystyn tekemään töitäni missä tahansa). Olen hoitanut usein - asumalla sen aikaa ko henkilön asunnossa - koiria, kun omistaja on ollut ulkomailla lomareissulla. Omat lapseni ovat jo aikuisia, joten senkin puolesta on aivan sama, missä olen. Lisäksi tunnen mm lastentarhanopiskelijaksi opiskelevan nuoren (joka takuulla tuntee muitakin), jota saattaisi keikkaduuni silloin tällöin kiinnostaa. 

Mutta vinkiksi: jos osa reissuista on kotimaan reissuja, niin tulet illaksi kotiin. Rankkaa, mutta näin minä hoidin aikoinaan kotimaan työmatkat. Muussa tapauksessa anoppi, kummit, joku hoitoalan opiskelija, naapurit yms.

Missä päin pek-seutua lapset käyvät koulua? Täältäkin saattaa joku avulias löytyä, mutta tuo ratkaisee aika paljon. Ymmärrän toki jos et halua sitä tässä kertoa. Onpa ikävä tilanne teillä.

Mä sanoisin että keskustele esimiehesi kanssa. Pitkät reissut ainakin pitäisi saada pois ja muutenkin reissutilanne rauhallisemmaksi kunnes olet saanut elämän rauhallisemmaksi. Itse olen reissanut paljon lyhyitä reissuja ja viimeisen 15 vuoden aikana yhden 2viikon matkan ja homma toimii kun a) mies on täysipäinen eikä matkusta työkseen ja b) isovanhemmat ovat olleet mukana auttamassa.

Yh:nä ja epäluotettavan isän kanssa en lähtisi edes yrittämään noin paljon reissuja vaativaa työtä. Palkka ja matkapäivärahat katoaa äkkiä jos jokainen reissuyö tarkoittaa satojen eurojen lastenhoitajamaksuja.

10 päivän reissu on jo niin pitkä että siihen pitäisi ajatella vähintään kahta hoitajaa. Itse yrittäisin tilanteessasi saada mummosta 'kyylän' joka kävisi moikkaamassa lapsia muutaman päivän välein ja palkkaisin pari opiskelijaa hoitamaan puoliksi tuon ajan lapsia kotiin. Tutustuisin rauhassa näihin ihmisiin ennen kuin jäisivät kotiini huushollaamaan. Jos ajattelet ettei sinulla ole vara maksaa hoitajille niin vaihda työtä.

Tää provo ei ole kovin johdonmukainen.

Hah hah, pari kommenttia edellisiin viesteihin

- ihme kun niin moni luulee että tämä on provo. Miten tämä nyt on niin erikoinen tilanne? Luuletteko että vain työttömät tai kouluttamattomat eroaa tai tekee lapsia ylipäänsä?

- miten niin moni käskee jättäytyä töistä pois?? Ihmeellistä! Se ei ole vaihtoehto tosiaan, olen tehnyt paljon töitä jotta olen saanut tämän position. Tämä on minulle ollut henkinen pelastus tässä muiden vaikeuksien keskellä, että itselläni on mielekäs ja hyvä työ. En näe siinä järkeä että pistäisin ehdoin tahdoin elämän täysin sekaisin. Ja mä hajoaisin jos menisin nyt johonkin erityyppisiin huonommin palkattuihin hommiin, siitä mä vasta stressaantuisin todella kun en tekisi itselle mielekästä työtä (kun kerran mahdollisuus on tehdä tätäkin).

- toki voin vaikuttaa jonkin verran matkojen määrään, pituuteen jne., mutta ei niitä kokonaan voi pois jättää. (tuo 10pv oli aika ääriesimerkki mutta semmoisiakin voi joskus olla)

- vuokra-asunto ei ole vaihtoehto: se tulee kalliimmaksi kuin omistusasunto! Ja kaupungin vuokra-asuntoa en saa (koska varallisuus mahdollistaa omistusasunnon). Lisäksi yksityisten vuokra-asuntoja tällä alueella ei edes ole!

- totta kai mä ymmärrän että hoitajalle maksetaan - sitähän tässä kanssa olisi kiva kuulla mikä voisi olla kohtuullinen järkevä summa... tai mitä tämmöisistä yleensä maksetaan. JOs otan tuntitaksalla MLL:ltä ja joutuu maksamaan tosiaan 24h/vrk (vaikkei sen tartte kouluaikaan periaatteessa olla paikalla), niin sehän on jo 200eur /vrk vähintään + työnantajamaksut.

ap

Mitäs jos antaisit lapset sijoitukseen siksi aikaa, kun teet uraa?

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos antaisit lapset sijoitukseen siksi aikaa, kun teet uraa?

Kateellisetko täällä huutelee..??

Sitten taas niitä joilla ei ole sitä "uraa" ja elättävät lapsensa sossun rahoilla, haukutaan myös.

Päättäkää jo!

Onko ainoa oikea yh:n malli olla semmoinen katkera ja ruma, asua kaupungin vuokratalossa, kulkea huivi päässä ja käydä töissä vaikka laitoshuoltajana 8-16, kasvattaa lapsiaan niukkuudessa "ei oo varaa tähän eikä tuohon", ei mitään harrastuksia tai lomamatkoja, uusia vaatteita tai kaunista kodin laittoa.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että nämä työmatkat ovat olleet sinulle henkireikä, vaikka tähänkin asti lapsiasi ja koiraasi sekä kissojasi on hoitanut mielenterveysongelmainen alkoholisoitunut mies, joka tarvittaessa pyytää äitiään apuun. Jos kirjoituksesi olisi totta, nuo työmatkat olisivat olleet sinulle erittäin stressaavia, koska olisit joutunut olemaan huolissasi sekä lapsistasi että koirastasi. Vai muuttuiko mies nyt yhdessä yössä mielenterveysongelmaiseksi ja alkoholisoituneeksi ja päätit heti erota? Vai etkö aiemminkaan välittänyt lapsistasi? Erikoiseksi tilanteesi tekee myös se, että nyt, kun olet jo eroamassa, et ole lainkaan etukäteen selvittänyt, kuka voisi lapsiasi hoitaa reissujen ajan. Normaali ihminen selvittelee nuo asiat (siis kysyy asianomaisilta kuten lastesi kummeilta) jo hyvissä ajoin ennen eroa. Erikoista on myös se, että sinulla ei tunnu olevan lainkaan halua muuttaa elämässäsi yhtään mitään lastesi vuoksi. Haluat siis pitää kaiken jo saavutetun, mutta lapset (ja koira) ovat nyt muuttuneet sinulle ongelmaksi.