Lue keskustelun säännöt.
Kysytäänpäs vastapainona miksi naisten on vaikea hyväksyä vanhenemistaan?
11.03.2016 |
Kymmeniä aloituksia täällä on miehistä ja minun mielestä vanheneminen on paljon kovempi paikka naisille, ei suinkaan miehille. Ja ennenkuin ensimmäinen kirjoittaa älä yleistä, niin tunnustan että on yksilöllisiä eroja mutta omat havaintoni kyllä viittaa, että vanheneminen on monille naisille tosi kova paikka.
Kommentit (29)
Minua on aina luultu nuoremmaksi kuin mitä olen, mutta nyt kun on ulkonäkö kirinyt iän todellisuuteen, niin hieman masentaa. Ehkä omaa ikääntymistä on nimenomaan vaikea hyväksyä siksi, että olen saanut kuulla paljon niitä kommentteja, kuinka näytän 5-10-vuotta nuoremmalta, tai ihmiset hämmästyvät kuullessaan ikäni.
Lisäksi, kun nyt olen jo 34-vuotias eikä minulla ole puolisoa eikä perhettä eikä kunnon tutkintoakaan, niin tuntuu jotenkin "jälkeenjääneeltä" samanikäisten tai nuorempien perheellisten rinnalla. Vanheneminen ilman, että olisin oikein saavuttanut mitään elämässä, on kova paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rumenee ja miesten kiinnostus lopahtaa.
Viisikymppisenä naisena vastaan omasta ja ympäristön puolesta. Joillekin naisille ikääntyminen on hyvin vaikeaa, monille helppoa. Vaikeus tulee ulkonäkökeskeisyydestä ja kehnosta itsetunnosta. Jos oma arvo on perustunut miehiltä saatuun huomioon niin hankalaa on, silloin täytyy ottaa ryppyrasvat ja botoxit kehiin hyvin nuorena. Jos taas se itsetunto rakentuu enemmän pään ja kehon sisäisiin, ei ulkoisiin asioihin ikääntyminen ei ole ongelma. Itse viisikymppisenä olen parhaiten sinut itseni ja kehoni kanssa, vähiten jaksan murehtia mahamakkaroista tai kaksoisleuasta. Nuo terveysjututkaan eivät ole ongelma nyky-yhteiskunnassa, monet ylipainoiset kolme-nelikymppiset ovat paljon raihnaampia kuin tällaiset reippaat viisikymppiset. Eli tuokin oma päätös, ikääntymisestä saa ongelman.
Ja täälläkin heti alkoi pariutumiskeskustelut: kuka kelpaa kenellekin, kelpaako vanhempi nainen kenellekään. Itsensä kanssa sinut oleva, tasapainoinen keski-ikäinen nainen löytää itselleen sopivan kumppanin ja kykenee onnelliseen parisuhteeseen paljon paremmin kuin neuroottinen, kehnon itsetunnon omaava pari-kolmekymmpinen nainen.
Koska työllistyminen vaikeutuu työnantajien ennakkoluulojen vuoksi. Olen 50+ ja määräaikaisessa asiantuntijatehtävässä. Kun tämä päättyy, niin on taas aikamoinen työ pärjätä kilpailussa nuorempia vastaan. (Miksi sitten olen tässä iässä määräaikaisessa työtehtävässä? Siksi että töihin, joita teen, on todella vaikea saada pysyvää rahoitusta vaan ne hoidetaan projekteina.) Ainoa terveyteen liittyvä huoli ainakin tällä hetkellä on, että mitä vaihdevuodet tuovat tullessaan sitten, kun ne alkavat. Ulkonäön suhteen en koe epävarmuutta, en ole koskaan kokenut millaista olisi olla kaunis nainen, joten olen rakentanut elämäni ja itsetuntoni ihan muiden asioiden varaan. Riittää kun oma mies silloin tällöin sanoo kauniiksi.
Vierailija kirjoitti:
Koska työllistyminen vaikeutuu työnantajien ennakkoluulojen vuoksi. Olen 50+ ja määräaikaisessa asiantuntijatehtävässä. Kun tämä päättyy, niin on taas aikamoinen työ pärjätä kilpailussa nuorempia vastaan. (Miksi sitten olen tässä iässä määräaikaisessa työtehtävässä? Siksi että töihin, joita teen, on todella vaikea saada pysyvää rahoitusta vaan ne hoidetaan projekteina.) Ainoa terveyteen liittyvä huoli ainakin tällä hetkellä on, että mitä vaihdevuodet tuovat tullessaan sitten, kun ne alkavat. Ulkonäön suhteen en koe epävarmuutta, en ole koskaan kokenut millaista olisi olla kaunis nainen, joten olen rakentanut elämäni ja itsetuntoni ihan muiden asioiden varaan. Riittää kun oma mies silloin tällöin sanoo kauniiksi.
Siskon mies sai fudut 50 hujakoilla ja voi luoja miten vaikea hänen on ollut saada duunia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisille kun ei miehessä riitä pelkkä ulkonäkö. Pelkkä 'ulkonäöltään nätti poika' kun ei ole yhteiskunnassamme arvo sinänsä. 'Uusi auto ja nuori vaimo' nostaa miesjohtajan statusta yleisessä (huom. naistenkin) puheessa,mutta naisjohtajan 'uusi auto ja nuori mies' aiheuttaa vain supatusta,kyräilyä ihmetystä,'säälittejyjä' ja muuntyyppisiä pahoja puheita hänestä hänen selkänsä takana. Siinä syy.
Ja totuuksien alapeukuttaminen yleensä vain vahvistaa tiedon siitä ,että jonkun nilkkaan on sen esittäminen taas osunut. Mitä enemmän alapeukkuja,sitä useamman nilkkaan on osunut,eli sitä useampi on ns. ottanut itseensä.Semmoistahan se on.
Tai tehkää sitten toisenlainen maailma,älkääkä syyttäkö niitä jotka sanovat siitä totuuden.
Aloittakaa sen tekeminen mahdollisimman läheltä,aluksi jokainen ja itse kukin omasta itsestänne. Esim. siitä millainen mies on 'totaalinen luuseri' tai 'täydellinen 'tun-off' on täällä ollut ketjuja melkein päivittäin.
Useammin niissä on kuitenkin kritisoitu kaikkea muutakin,kuin vain kaikkea, pelkkään miehen ulkonäköön liittyvää ja todettu jopa ,että miehen 'parasta ennen' -raja on jo siinä kun hän täyttää 30. N. viiden vuoden kuluttua siitä hänet luokitellaankin (täällä) jo 'ällösedäksi',neljissä kymmenissä jo 'ongelmajätteeksi' ja jotkut kai alusta pitäen 'hukkavalukappaleiksi'. Olisikohan aika tarkatella jo vähän tuota termistöä millä tästä aiheesta keskustellaan ?
Jaa, enpä ole koskaan oikeastaan pohtinut asiaa, mutta tässähän oli ihan asiallisia vastauksia tullut. Olen kai sitten outo, kun minua ei ahdista, mielestäni olen nuori vielä! :D Täytän kesällä 35v.
En ole luonut uraa, töitä on kyllä aina riittänyt, lapsia on tasan yksi. Miestä ei ole, ja minusta oli hassua, kun yksi treffikumppani ihmetteli sitä "Kun olet jo noin vanha". Häh? Toisen ja vaikka kolmannenkin lapsen voisin vielä saada, eliniän odotetta on yli puolet jäljellä, en minä tunne itseäni vanhaksi. Kahden- ja kolmenkympin kriisitkin meni multa ihan ohi.
Kiva vaan, ettei joka paikassa enää kysytä henkkareita, eikä poikaani(6v) luulla pikkuveljekseni. Mun mielestä on ihanaa olla Aikuinen! Eläkettä ja etelän lämpöä odotellessa, sitä ennenhän tässä ehtii vielä vaikka mitä! Uuden ammatin (kolmannen) meinasin opiskella vielä. Elokuussa kouluun siis :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rupesin oikein miettimään, että onko vanheneminen itselle vaikea asia. Olen 41-vuotias. Kyllä se on, varmaan osittain siksi, että ulkonäkö muuttuu, mutta ei se ole kyllä ole ainoa asia. On välillä todella kaihoisa olo, koska ei ole perhettä, lapsia tai omaisuutta, niin kyllähän sitä tuntee itsensä vähän vajaaksi. Ja tietoisuus siitä, että ei se kumppanin löytäminen ainakaan helpotu myöhemmin. Jotenkin itse olen vaan odotellut, että elämä alkaisi, mutta ei se sitten koskaan oikein alkanut ja nyt tuntuu, että kaikki on liian myöhäistä. Joten tietoisuus siitä, että elämää on takanapäin todennäköisesti enemmän kuin edessä, on vaan jotenkin hieman masentavaa. Elämän rajallisuus tulee vastaan, eikä siihen osaa vielä suhtautua.
Naisille kun ei miehessä riitä pelkkä ulkonäkö. Pelkkä 'ulkonäöltään nätti poika' kun ei ole yhteiskunnassamme arvo sinänsä. 'Uusi auto ja nuori vaimo' nostaa miesjohtajan statusta yleisessä (huom. naistenkin) puheessa,mutta naisjohtajan 'uusi auto ja nuori mies' aiheuttaa vain supatusta,kyräilyä ihmetystä,'säälittejyjä' ja muuntyyppisiä pahoja puheita hänestä hänen selkänsä takana. Siinä syy.