Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Haja-asutusalueella asuvien logiikka palveluiden suhteen
10.03.2016 |
Asumme kehyskunnassa, sen keskustaajamassa tosin. Tuon kunnan FB-ryhmässä saa jatkuvasti lukea syrjäisemmillä seuduilla (lue = monesti aivan keskellä metsää) asuvien valituksia, jotka seuraavat täsmällisesti vuoden kiertoa: talvikuukaudet vaahdotaan auraamisesta, keväät teiden huonosta kunnosta, alkusyksystä tulevat koulukyytiasiat ja loppusyksystä katuvalot. Ympäri vuoden puhuttavat kyläkoulut ja terveyskeskus, ja toki ne sudet, joita kukaan ei ole nähnyt ja joita asiantuntijoiden mukaan ei alueella ole.
"Hauskaa" tässä asiassa on se, että henk.koht. tiedän/tunnen joitakin noita äänekkäitä kritisoijia ja he ovat muuttaneet sinne huonojen kulkuyhteyksien päähän kauas koulusta ja terveyspalveluista ihan tietoisesti. Kyse on lapsiperheistä, joille tulee yks kaks yllätyksenä esikoisen kasvaessa eskari-ikäiseksi, että jos kunta heidän lastensa kulkemisista kantaa taloudellisen vastuun (!), niin homma ei toimi ihan samalla tavalla kuin yksityisellä rahalla ostetuissa taksikyydeissä. On myös äärimmäisen vaikeaa löytää logiikkaa siitä, että 20 asukasta palvelevan tien täytyisi olla samassa kunnossa kuin valtateiden. Ymmärtäisin valituksen paremmin, jos ihmiset olisivat asuneet siellä kylän perukoilla vuosikymmenet jossain sukutaloissa, mutta kun kyse on siitä, että ollaan halvan tonttimaan perässä ostettu ihan tietoisena palveluiden kaukaisuudesta se tontti ja sitten valitetaan, kun koulutaksissa on muitakin lapsia ja viikonloppupäivystykseen on 60 km. Hassua on sekin, että monet noista ihmisistä ovat selvästi arvoiltaan kovin oikeisto-konservatiivisia (mikä on tullut esille muissa ryhmän keskusteluissa), mutta nuo syrjäseutujen palvelut ovat jonkinlainen pyhä lehmä, joista ei saa leikata missään tapauksessa.
Kommentit (30)
Mun koulukyyti meni ala- ja yläasteen (90-luku) niin että ensin mentiin soratietä muutama kilometri valtatien laitaan (talvipakkasilla koulutaksilla, muulloin pyörillä tai kuka milläkin) ja siinä sitten odotettiin bussia jolla pääsi sinne kouluun. Matkaa yhteen suuntaan n.30 km. Ei katuvaloja, ei asfalttitietä, ei ole vielä tänäkään päivänä vaikka tuohon sivukylään on muuttanut sittemmin useampia lapsiperheitä. Tämä Napapiirin pohjoispuolella, ihan normaali käytäntö ja minun koulumatka oli vielä aika lyhyt moneen muuhun verrattuna. Mutta ehkä tuossa on juuri se mitä ap aloituksessa sanoi, noissa kylissä on asuttu vuosikymmeniä tai satoja joten siihen on totuttu. Se kyllä ihmetyttää että tunturikeskuksissa tiet pidetään viimisen päälle kunnossa mutta ne ihmiset jotka päivittäin kaamoksessa sinne keskukseen ajavat töihin, eivät saa vuosikausien jälkeenkään työmatkalleen katuvaloja, asfalttitietä tai edes sitä että ne tiet aurattais...monesti tiet todella hengenvaarallisessa kunnossa mutta töihin on mentävä ja julkista liikennettä ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kanssa törmännyt tähän ilmiöön, että jotkut hakeutuvat kaupungista lastensa kanssa suorastaan erämaahan asumaan ja alkavat siinä vaiheessa ruikuttaa siitä miten kaikki on huonosti ja palvelut kaukana ja jonkun muun pitäisi hoitaa asia kuin heidän itsensä. Mielestäni näillä ihmisillä ei ole suhteellisuudentajua. Näin melko kaukana keskustasta, joskaan en aivan tiettömän taipaleen takana, asuvana olen sitä mieltä, että kohtuullista on:
- Jos lapsien kanssa on muutettu tieten tahtoen pitkän matkan päähän koulusta paikkaan ilman linja-autoyhteyksiä, niin jokainen maksakoot ja hoitakoot lapsensa kyyditykset itse, ellei tosiaan lähikoulu ole lähtenyt alta muuton jälkeen.
- Katuvaloja ei tarvita siellä, missä kulkee muutama auto tunnissa. Ne jotka tietävät jotain metsän keskellä asumisesta osaavat kyllä kantaa valoja ja heijastimia mukanaan jos tarvitsee maantielle lähteä kävelemään. Nykyään on ledivaloja, joita saa halvalla ja joiden akut kestävät tuntikausia. Tieto on myös se, että auto ei välttämättä väistä pimeällä soratiellä, vaan jos auto tulee vastaan, niin sitten mennään vaikka ojaan siksi aikaa jos siellä tarvitsee siihen aikaan kävellä.
- Yleiset tiet on oltava mielestäni 95% ajasta siinä kunnossa, että normaalilla autolla niitä pitkin pääsee kulkemaan varovaisuutta noudattaen ja autoa rikkomatta. Kenenkään pihatien risteystä ei saa aurata tieten tahtoen tukkoon aurausvallilla, mutta oman tiensä siitä eteenpäin hoitaa jokainen itse.
- Terveyskeskuspalvelut pitää järjestää, mutta yöpäivystystä ei voi olla joka ainoalla syrjäkylällä. Jos tulee jotain akuuttia, niin ambulanssit kulkevat kyllä omavastuuhinnalla ja Kelakin maksaa taksin terveyskeskukseen jos ei muuten mitenkään pääse. Normaalit ei-kiireelliset asiat kerkiää hoitamaan päiväsaikaan siellä kauempana olevassa terveyskeskuksessa.
- Sähköä pitää tulla vaikka olisi vähän huonompikin ilma, mutta ymmärrän parin tunnin katkokset jos lunta on tullut tai tuullut aivan hirveästi. Päivä- tai viikkotolkulla ei kenenkään pitäisi silti olla sähköttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verotus pitäisi järjestää siten, että lähellä palveluja maksetaan enemmän ja kaukana palveluista vähemmän veroja. Silloin esim. terveyskeskuksen ja koulun vieressä vero% olisi 35, syrjäkulmilla 15, koska siellä syrjässä ei ole mahdollista käyttää niitä palveluja. Nyt ap ja hengenheimolaisensa olettavat, että syrjäisemmille alueille ei tarvitse tarjota palveluja, mutta veroeurot kelpaavat.
Uskomaton logiikka. Syrjässä asuva ei siis mielestäsi mene terveyskeskukseen kun sairastuu eikä lapset mene kouluun, kun se on liian kaukana? Tiedoksesi: syrjäseuduilla ylläpidetään tiet, sähköverkot, nettiverkot, tuetaan koululaisten ja vanhusten kuljetuksia, ylläpidetään pieniä kouluja. Näitä kuluja ei todellakaan maksa vain maalaiset - kaupungissa asujat kustantavat näitä myös (+ maksavat asumisestaan enemmän). Eli veron pitäisi olla toisin päin!
Syrjäseuduilla on tiekunnat, jotka itse huolehtivat tienpidosta. Ei sinne valtio tai helsinkiläiset anna euroakaan. Jos helsinkiläinen on mökkiläisenä tiekunnan osakkaana, niin se on varsinainen vastarannankiiski kaikessa tienhoidossa, koska se ei suostu maksamaan mitään. Silloin ei muillakaan saisi olla talvella aurattua tietä.
Sähköverkko ei sekään ole yhteiskunnan verovaroin ylläpitämä palvelu. Eikä muuten ole nettikään, joka ei muuten aina edes toimi, kun tukiasemat reistailevat.
Pienet koulut on lakkautettu aikaa sitten.
Terveyskeskukseen ei lähdetä, kun lapsella on nuha.
Jos esim. ap on sitä mieltä, että syrjäseudulla asuville ei kuulu samat palvelut kuin muille, niin miksi syrjäseudulla pitää maksaa veroja samalla tavalla kuin muualla?
Kallis asuminen on sen asujan oma valinta, ei siitä pidä syyllistää niitä, jotka fiksuina asuu edullisemmin. Samaa maata siellä syrjemmällä on kuin kirkon vieressä. Miksi suostutte maksamaan siitä enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Enemmän valittavat pääkaupunkilaiset. Milloin on loskaa, milloin ei junat kulje aikataulussa, milloin lapsen koulu on homeessa, päiväkotiryhmässä liikaa lapsia ja lähipuistoon kaavoitettu kerrostalo. Miksi siellä ei ymmärretä, että ei yhteiskunta voi kaikkea kultalautasella ojentaa?
Tilannehan on sellainen, että pääkaupunkiseudun rikkaat kunnat, Helsinki, Espoo ja Kauniainen, maksavat siitä, että pienet kunnat pysyvät jotenkin pystyssä. Esimerkiksi Espoo joutuu luovuttamaan vuosittain n. 200 MILJOONAA euroa tulontasausjärjestelmän kautta pienemmille kunnille. Vertailun vuoksi Ranuan verotulopotista 70 % on valtionosuuksia, myös niitä tulontasausjärjestelmän kautta tulleita. Espoossa valtionosuuksien osuus verotulopotista on 2 %, Helsingissä 9 %. Ei ole erityisen kärjistettyä väittää, että pääkaupunkiseudulla ei olisi yhtä ainoaa homekoulua jos espoolaisen kuntaverolla ei rahoitettaisi ranualaisen mummon laboratoriokäyntejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän valittavat pääkaupunkilaiset. Milloin on loskaa, milloin ei junat kulje aikataulussa, milloin lapsen koulu on homeessa, päiväkotiryhmässä liikaa lapsia ja lähipuistoon kaavoitettu kerrostalo. Miksi siellä ei ymmärretä, että ei yhteiskunta voi kaikkea kultalautasella ojentaa?
Tilannehan on sellainen, että pääkaupunkiseudun rikkaat kunnat, Helsinki, Espoo ja Kauniainen, maksavat siitä, että pienet kunnat pysyvät jotenkin pystyssä. Esimerkiksi Espoo joutuu luovuttamaan vuosittain n. 200 MILJOONAA euroa tulontasausjärjestelmän kautta pienemmille kunnille. Vertailun vuoksi Ranuan verotulopotista 70 % on valtionosuuksia, myös niitä tulontasausjärjestelmän kautta tulleita. Espoossa valtionosuuksien osuus verotulopotista on 2 %, Helsingissä 9 %. Ei ole erityisen kärjistettyä väittää, että pääkaupunkiseudulla ei olisi yhtä ainoaa homekoulua jos espoolaisen kuntaverolla ei rahoitettaisi ranualaisen mummon laboratoriokäyntejä.
Samalla kannattaa muistaa se, että valtion maksamista palkoista 80% maksetaan pääkaupunkiseudulle eli pelkkä palkkapotti sivukuluineen (tulonsiirto valtiolta pääkaupunkiseudun kunnille) on miljardien arvoinen. Kyseessä on selkeä valtionosuus, vaikka sitä ei sillä nimellä kutsuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän valittavat pääkaupunkilaiset. Milloin on loskaa, milloin ei junat kulje aikataulussa, milloin lapsen koulu on homeessa, päiväkotiryhmässä liikaa lapsia ja lähipuistoon kaavoitettu kerrostalo. Miksi siellä ei ymmärretä, että ei yhteiskunta voi kaikkea kultalautasella ojentaa?
Tilannehan on sellainen, että pääkaupunkiseudun rikkaat kunnat, Helsinki, Espoo ja Kauniainen, maksavat siitä, että pienet kunnat pysyvät jotenkin pystyssä. Esimerkiksi Espoo joutuu luovuttamaan vuosittain n. 200 MILJOONAA euroa tulontasausjärjestelmän kautta pienemmille kunnille. Vertailun vuoksi Ranuan verotulopotista 70 % on valtionosuuksia, myös niitä tulontasausjärjestelmän kautta tulleita. Espoossa valtionosuuksien osuus verotulopotista on 2 %, Helsingissä 9 %. Ei ole erityisen kärjistettyä väittää, että pääkaupunkiseudulla ei olisi yhtä ainoaa homekoulua jos espoolaisen kuntaverolla ei rahoitettaisi ranualaisen mummon laboratoriokäyntejä.
Jos tämä logiikka viedään riittävän pitkälle, niin tämä tarkoittaisi sitä, että Helsingistä pitäisi tehdä 5,3 miljoonan asukkaan kaupunki ja tyhjentää mm. Tampere ja Turku sillä verukkeella, että helsinkiläiset maksavat näiden "syrjäseutujen" olemassaolosta liikaa ja tällaisten periferioiden ylläpito tulee liian kalliiksi.
En ole ap mutta vastaan lyhyesti: totta kai samat palvelut kaikille, mutta syrjäseudulla asujan tulisi hyväksyä se että matkoihin menee enemmän aikaa ja ne sähkökatkot voi olla pidempiä ja nettikin hitaampi.
Ja vaikka osa mainituista palveluista ei ole suoraan verovaroilla kustannettuja niin esim. sähköyhtiöiden/teleoperaattorien laskutus ei perustu asuinpaikan aiheuttamiin lisäkuluihin, jolloin kerrostaloasuja kaupungissa maksaa suhteessa enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se hupaisaa kun tullaan esim. vaatimaan lääkärintodistusta koulukyydeistä sen vuoksi, että lapsi ei uskalla kävellä koulumatkaansa talvipimeällä ja tie on sohjoinen...Niin no, ihan ite muutitte sinne metsään, ostakaa penskalle vaikka otsalamppu ja vedenpitävät varrelliset talvikengät. Hankalat itse valitut olosuhteet ei ole lääketieteellinen ongelma eikä kenenkään muun kuin perheen itsensä vika.
Kaupungin ulkopuolella on hyvä elää. Asun syrjäkylillä, mutta en ole koskaan kuullut kenenkään valittavan täällä elämisen hankaluudesta. Päinvastoin, upea luonto, turvallinen ympäristö myös lapsille jne. Vaikuttaa siltä, että koko tämä keskustelu on yksittäisen elämäänsä kyllästyneen hipsterin aikaansaannos. Trendipellet eivät varmaan Kruunuhaan ulkopuolella selviäkään toista vuorokautta, mutta normaaleille ihmisille se ei ole mikään ongelma.
Noihin muihin kommentteihin vielä sen verran, että tottakai tiheästi asuttujen kaupunkialueiden ihmiset joutuvat osallistumaan maan asuttuna pitämiseen jotta saisivat ne "lähiruokansa" ja kotimaisesta uusiutuvasta puusta valmistetut design huonekalunsa sinne Kruunuhakaan. Vai rupeavatko siellä cityssä kasvattamaan petäjää ja pottua?
Ja aito katajainen kansa ei muutaman päivän tai viikon säkökatkoistakaan ole moksiskaan, kun ei tarvitse välttämättä kännyköitä ladata ja facebookissa roikkua kaiken aikaa vaan on oikeaa elämääkin.
Alue: Aihe vapaa
Kun pääkaupunkiseudulla esim. junat eivät kulje, tuhannet opettajat, lastenhoitajat ja sairaanhoitajat eivät ilmesty työpaikoilleen ajoissa. Se vaarantaa potilas-ja oppilasturvallisuuden. Olisikohan siinä vinkumisessa kyse työn hyvin tekemisestä eikä siitä että vituttaa.