Äidit ja isät!Vituttaako teitä joskus ihan suunnattomasti, kun lapset tuhoavat lelut?
Itse ostin jouluksi lapsille kaliita PUU- leluja joihin upposi ihmisen aika monen tunnin nettopalkka.Nyt suurin osa on jo paskana ja joskus näyttäsi että lelun käyttötarkoitus on täysin hukassa,ja idea on koittaa saada lelu rikki.
Olisi voinut ostaa itselle jotain tai käydä kampaajalla,mutta pistin rahani noiden kauhukakaroiden leluihin.Täytyy muistaa seuraavalla kerralla,kun on joku synttäri tai muu vastaava.
Kommentit (27)
No ota lelu pois, jos ne niitä tahallaan rikkoo. Oppii leikkimään nätisti kun huone tyhjenee eikä uutta tule.
Ei vituta, koska en anna lasten tuhota leluja. Jos tahallaan rikkovat/yrittävät rikkoa, lähtee jotain takavarikkoon.
Mua vituttaa se kun ukon yksi kersa on niin mustis meidän yhteiselle, että hajottaa tahallaan sen leluja, varsinkin jos saa jotain uutta. Ja ymmärtäisin jos ikää olis joku 3v mutta kun on 12v. Tekis mieli vetää ympäri korvia niin että raikuu.
Vierailija kirjoitti:
Mua vituttaa se kun ukon yksi kersa on niin mustis meidän yhteiselle, että hajottaa tahallaan sen leluja, varsinkin jos saa jotain uutta. Ja ymmärtäisin jos ikää olis joku 3v mutta kun on 12v. Tekis mieli vetää ympäri korvia niin että raikuu.
Kannattaa varmasti yrittää tehdä jotain sille mustasukkaisuudelle kyräilyn sijaan.
Meillä on ollut aina sääntö että leluja ei rikota. Niitä ei heitellä ja vaikka törmäysleikit hauskoja onkin, törmäillä voi myös hieman hiljempaa ilman että osat lentää. Ja kaksi varoitusta annetaan ja sitten ulos (lelu, ei lapsi)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vituttaa se kun ukon yksi kersa on niin mustis meidän yhteiselle, että hajottaa tahallaan sen leluja, varsinkin jos saa jotain uutta. Ja ymmärtäisin jos ikää olis joku 3v mutta kun on 12v. Tekis mieli vetää ympäri korvia niin että raikuu.
Kannattaa varmasti yrittää tehdä jotain sille mustasukkaisuudelle kyräilyn sijaan.
Eihän se oma ole, miksi siihen pitäisi suhtautua kuin perheenjäseneen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vituttaa se kun ukon yksi kersa on niin mustis meidän yhteiselle, että hajottaa tahallaan sen leluja, varsinkin jos saa jotain uutta. Ja ymmärtäisin jos ikää olis joku 3v mutta kun on 12v. Tekis mieli vetää ympäri korvia niin että raikuu.
Kannattaa varmasti yrittää tehdä jotain sille mustasukkaisuudelle kyräilyn sijaan.
Eihän se oma ole, miksi siihen pitäisi suhtautua kuin perheenjäseneen?
No älä sitten valita, jos rikkoo lelut ja sua vituttaa. Jos et ole valmis tekemään ongelmille mitään, kärsi.
No joo kyllä tässä on varoituksia annettu ja leluja pistetty pois mutta vaatehuone rupee olemaan melko täynnä noita takavarikoituja leluja.Uskomatonta että tuo 3 vee saa puuautotkin rikki..kalliit kassakoneet ja kaikki pelit on paskottu ja osat hukassa.Joskus tuntuu että meillä asuu joku tuhoamisosasto!!!
Todellakin, eikä se jää pelkästään leluihin vaan joskus meidän ekaluokkalainen saa ragen boostin ja heittää kalliin älypuhelimen lattialle tai seinään kun kiukkua jostain ihan turhasta.
Puhelin meni luonnollisesti rikki, oli joku Samsung malli noin 400€ maksoi ja sanoin että uutta vastaava ei tule kun käytöstavat muuttuu.
Puhelin oli 4kk vanha
Otin gigantista jonkun rikkoutumisturvan missä ei ole omavastuuta ja se korvataan kyllä, tätä en pojalleni kertonut koska sama voisi toistua ja olisi noloa jälleen selitellä kaupalle että putosi.
Poikani on varmaan perinyt äidiltään tuon äkkipikaisen ja viddumaisen luonteen, pakko koska itse olen rauhallinen luonne.
Kyllä vituttaa. Ja meillä poistetaan kyllä lelut heti, mutta kun pojat ovat nyt siinä vaiheessa elämäänsä, että kolarileikit ovat kivoimpia. 😑
Opeta lapsesi käsittelemään tavaroita kuten kuuluu. Ei lelujen rikkomista saa hyväksyä. Sitten on kasvatuksessa vikaa, jos tavaroita rikkovat.
Itseäni vitutti suunnattomasti jo lapsena ne ikätoverit, jotka esim. päiväkerhossa eivät yhtään tajunneet varoa lelujen kanssa. Pikkuautojakin paiskoivat kuinka sattui. Itselläni ja veljelläni puolestaan jokainen lelu pysyi ehjänä, näin muistelee myös äitini.
Meidän lapset ei ole koskaan rikkoneet leluja tahallaan. Jotenkin outoa ajatella, että leluja rikkovalle lapselle hankitaan lisää kallista hajotettavaa. Meillä lapsi saisi nauloja, puupalikoita ja vasaran ja voisi mennä hakkaamaan nauloja hajottamisen sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Opeta lapsesi käsittelemään tavaroita kuten kuuluu. Ei lelujen rikkomista saa hyväksyä. Sitten on kasvatuksessa vikaa, jos tavaroita rikkovat.
Itseäni vitutti suunnattomasti jo lapsena ne ikätoverit, jotka esim. päiväkerhossa eivät yhtään tajunneet varoa lelujen kanssa. Pikkuautojakin paiskoivat kuinka sattui. Itselläni ja veljelläni puolestaan jokainen lelu pysyi ehjänä, näin muistelee myös äitini.
Näin juuri! Koska sehän on niin, että lapset ovat kaikki samanlaisia, joten kyllä se pelkkä opetus auttaa. Lapsethan ovat ihan semmoisia ns. tabula rasa -mallisia, heillä ei ole esim. omaa persoonallisuutta lainkaan, vaan kaikki asiat tulevat vanhempien opettamina.
Terv. nro 1, vilkkaan 1 v 9 kk ikäisen lapsen äiti (lapsi muuten osasi jo vuoden ikäisenä tähdätä heittonsa paremmin kuin 3 vuotta vanhempi isompi sisarus - tämä heitteleminen on hänen juttunsa, eikä opetus ole vielä mennyt perille, vaikka sitä joka päivä tapahtuukin)
Vierailija kirjoitti:
Itse ostin jouluksi lapsille kaliita PUU- leluja joihin upposi ihmisen aika monen tunnin nettopalkka.Nyt suurin osa on jo paskana ja joskus näyttäsi että lelun käyttötarkoitus on täysin hukassa,ja idea on koittaa saada lelu rikki.
Olisi voinut ostaa itselle jotain tai käydä kampaajalla,mutta pistin rahani noiden kauhukakaroiden leluihin.Täytyy muistaa seuraavalla kerralla,kun on joku synttäri tai muu vastaava.
Ei vituta. Lapseni on kasvatettu. Jos leluja rikotaan, ne lähtee pois, siis kaikki. Vahinkoja voi sattua tai olla laaduttomia huonoja leluja mutta tahalleen rikkomiseen meillä on nollatoleranssi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opeta lapsesi käsittelemään tavaroita kuten kuuluu. Ei lelujen rikkomista saa hyväksyä. Sitten on kasvatuksessa vikaa, jos tavaroita rikkovat.
Itseäni vitutti suunnattomasti jo lapsena ne ikätoverit, jotka esim. päiväkerhossa eivät yhtään tajunneet varoa lelujen kanssa. Pikkuautojakin paiskoivat kuinka sattui. Itselläni ja veljelläni puolestaan jokainen lelu pysyi ehjänä, näin muistelee myös äitini.
Näin juuri! Koska sehän on niin, että lapset ovat kaikki samanlaisia, joten kyllä se pelkkä opetus auttaa. Lapsethan ovat ihan semmoisia ns. tabula rasa -mallisia, heillä ei ole esim. omaa persoonallisuutta lainkaan, vaan kaikki asiat tulevat vanhempien opettamina.
Terv. nro 1, vilkkaan 1 v 9 kk ikäisen lapsen äiti (lapsi muuten osasi jo vuoden ikäisenä tähdätä heittonsa paremmin kuin 3 vuotta vanhempi isompi sisarus - tämä heitteleminen on hänen juttunsa, eikä opetus ole vielä mennyt perille, vaikka sitä joka päivä tapahtuukin)
Lapset ei ole samanlaisia, joten miksi ihmeessä kuvittelet, että jokaisen lapsen kasvatus on samanlaista?
Meillä lapset ei heittele sisällä mitään. Se, mitä heitit, lähtee samantien sisaruksen leluksi. Ihmeesti hillitsee lasta tieto siitä, että jos heitän tämän auton siskon päälle, saa sisko sen omakseen.
Ei meilläkään rikota leluja. Ei rikkoneet omat eikä riko hoitolapset ( olen pph) ja hoitolapsia on ollut ja on kaikenikäisiä. Joskus toki joku vahingossa rikkoontuu, mutta näitä vahinkoja sattuu pari kertaa vuodessa.
Joo kyllä KASVATIN viimeksi tänä aamuna kun ojensin noita 4vuotiasta ja 3 vuotiasta kun keppihevosella maalattiin seiniä ja pestiin lattia ja puuautosta revittiin renkaat irti kaikessa hiljaisuudessa ja kalapelistä tungettiin kalat seinien rakoihin (puuttuu listoja) kasvatin todella kovaan ääneen mutta eipä se auta!
Meidän esikoinen ei tuollaista tehnyt...
Todellakin! Ahdistaa, kun ylipäätään tavaroista ei pidetä huolta. Miestä tää ei taas pänni yhtään. Mä en jaksais koko ajan ostaa uutta(leluja nyt harvemmin ostetaankaan rikkoutuneiden tilalle) ja ärsyttää se rahan meno ja tuhlaus. En oo vaan vielä kertaakaan osunut paikalle, kun näitä leluja tuhotaan. Usein se tapahtuu niin, että lapsi leikkii kiltin kuuloisesti kaverin kanssa omassa huoneessaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vituttaa se kun ukon yksi kersa on niin mustis meidän yhteiselle, että hajottaa tahallaan sen leluja, varsinkin jos saa jotain uutta. Ja ymmärtäisin jos ikää olis joku 3v mutta kun on 12v. Tekis mieli vetää ympäri korvia niin että raikuu.
Kannattaa varmasti yrittää tehdä jotain sille mustasukkaisuudelle kyräilyn sijaan.
Eihän se oma ole, miksi siihen pitäisi suhtautua kuin perheenjäseneen?
Siinä tapauksessa voit vain syyttää itseäsi, kun tyydyit ja otit jämämiehen.
Kyllä mua vituttaa, kun alle 2-vuotias heittelee mielellään kaikkia käsiinsä saamia tavaroita - myös leluja - ja sillä tavalla rikkoo niitä. Pikkuautot menevät tosi helposti heittämällä rikki ja aiheuttavat prosessissa myös muita tuhoja.